Kärkikolmion merkitys[muokkaa]

Huom! Joissain risteyksissä väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki on vasta suojatien jälkeen, jolloin pyöräilijän on väistettävä muuta liikennettä.

Mihin tämä perustuu? Kyseinen liikennemerkkihän on "väistämisvelvollisuus risteyksessä" ja pyörätie on osa kyseistä risteystä?

Tuossa on varmaankin kyse siitä, että ei ole selkeää, mistä risteys alkaa. Jos kärkikolmio on vasta suojatien jälkeen, ei risteävä pyörätie välttämättä kuulu samaan risteykseen kuin kärkikolmio vaan kärkikolmio kuuluu suojatien jälkeen autoteiden risteykseen. En ainakaan itse löytänyt äsken mitään selkeää viitettä esim. lakiteksteihin tästä kärkikolmion vaikutusalueesta, mutta esim. MuroBBS:n keskustelussa on tästä ihan hyviä havainnollistavia kuvia Google Mapsistä: http://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/853453-polkupyoran-ja-auton-valinen-ajojarjestys-pyoratien-ja-autotien-risteyksessa-muuta-2.html
--Admin 26. maaliskuuta 2014 kello 18.24 (UTC)

Ajoradalla ajaminen[muokkaa]

Sivulla sanotaan ettei kilpa- ja kuntopyöräilijöiden tapa ajaa ajoradalla olisi sallittua. Tieliikennelaissa kuitenkin sanotaan, että "ajo on sallittua muuallakin erityisestä syystä". Käsittääkseni tällä tarkoitetaan lähinnä keliolosuhteita kuten auraamatonta pyörätietä. Tien huonon kunnon kyllä pitäisi lain kirjaimen mukaan olla erityinen syy ... vai oliko se perusteltu syy .. taimikäsenytoli ??

--85.194.241.105 28. helmikuuta 2010 kello 14.21 (UTC)

Aikaisemmin sivulla olikin tuon suuntaista tekstiä, mutta asiasta tuli hieman eriäviä mielipiteitä. Aivan lain kirjaimen mukaan ajoradalla ajaminen ei kyllä käsittääkseni ole laillista, jos samassa suunnassa on pyörätie. Tieliikennelaista ei itse asiassa edes löydy tuota "ajo on sallittua muuallakin erityisestä syystä", vaan vähän vastaava löytyy tieliikenneasetuksesta:
"Merkillä (pyörätie) osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua taikka erillistä pyörätietä, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan...Jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa lyhyellä matkalla käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa."
Eli ajoradalla saa ajaa erityisestä syystä vain lyhyen matkan, ei jatkuvasti, eikä oikeastaan koskaan silloin, jos pyörätie on tien oikealla puolella kulkusuuntaan nähden. Poliisin sivuilla on myös tästä juttua, jossa sanotaan selvästi, ettei tien huono kunto anna mitään oikeuksia poiketa laista (jos tien kunto on huono, pitäisi hidastaa vauhtia). Eri asia on sitten kiinnostaako Poliisia puuttua tällaisiin rikkeisiin, josta voi olla montaa mieltä, onko ajoradalla pyöräily kaikkien kannalta turvallisempaa.
Ja eri asia on myös, miten tulkitaan tilanne, jossa pyörätie on niin huonosti aurattu, että siinä ei pysty mitenkään pyörällä ajamaan. Voiko jossain tilanteissa tulkita, että pyörätien paikalla ei olekaan pyörätietä, koska siinä ei voi pyöräillä, jolloin voisi ajaa ihan laillisesti ajaradalla?
--Admin 28. helmikuuta 2010 kello 21.48 (UTC)
Tieliikennelaista löytyy 8 § 3 momentti "Kun erityiset syyt siihen pakottavat, ajoneuvoa saa tilapäisesti kuljettaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jollei siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa." Eli kun erityiset syyt pakottavat, niin saa kuljettaa pitkänkin matkan tilapäisesti. Siitä miten tuo tulkitaan, minulla ei ole tietoa. Ja mitä tulee ajoradalla ajamiseen vielä, niin tieliikenneasetus pyörätiemerkin kohdalla erottelee sen onko pyörätie tien oikealla vai vasemmalla puolella. Vasemmalla puolella sitä ei tarvitse käyttää "lyhyellä" matkalla. --83.145.204.137 16. huhtikuuta 2014 kello 10.14 (UTC)

Suojatie, jolla ei saa pyöräillä[muokkaa]

Sivulla on kuva suojatiestä, joka kuvatekstin mukaan johtaa pysäkille ja jolla ei siksi saa pyöräillä. Mitenhän tuo nyt menee? Jos suojatietä lähestyy kuvan ottajan suunnasta, tarkoituksenaan ajaa kuvassa näkyvälle suojatien kohdalta oikealle lähtevälle sivutielle niin:

  1. mistä tulee tulkinta, että pyörätie loppuu ennen suojatietä ja että kyseessä ei näin ollen ole pyörätien jatke?
  2. mitä reittiä tällöin olisi tarkoitus käyttää sivutielle ajaessa?

--213.138.132.161 24. elokuuta 2010 kello 15.00 (UTC)

Itse kuvan ottaneena tulkitsisin tuon paikan niin, että kuvan ottajan suunnasta katsottuna tien oikealla puolella ei kulje pyörätietä (vain sivutie, jossa toki saa pyöräillä, mutta joka ei varsinaisesti ole pyörätie). Eli koska toisella puolella ei ole pyörätietä, ei suojatiekään voi olla pyörätien jatke, jolloin sitä pitkin ei saisi pyöräillä. Mikään ei käsittääkseni estä ylittämästä tietä pyörällä jostain muualta kuin suojatieltä. Ajoradalle siirryttäessä pyöräilijä noudattaa käytännössä samoja sääntöjä kuin autotkin.
Kuva ei ehkä ole paras mahdollinen havainnollistamaan sitä asiaa, mikä sen tarkoitus oli. Parempi kuva olisi sellainen, jossa toisella puolella tietä on selvästi jalkakäytävä, mutta mistään en sellaista sopivalla lisenssillä löytänyt. Saa toki laittaa paremman kuvan tilalle, jos sellaisen löytää.
--Admin 25. elokuuta 2010 kello 20.23 (UTC)

Autoilijoiden luulot[muokkaa]

Otsikon "Väistämissäännöt" alla lukee "Autoilijoista suurin osa luulee, että autolla on aina etuajo-oikeus pyöräilijään nähden." Onko tälle lähdettä? Mikäli ei, niin mielestäni väitteen paikkansapitävyys on kyseenalainen ja tulee poistaa tai muotoilla uudelleen. --130.233.189.14 26. marraskuuta 2011 kello 14.36 (UTC)

Lähde oli merkattu siihen lauseen perään, eli se oli tuolta Pyöräilykuntien verkosto ry:n sivuilta. Tosin tuolla sivuilla taas ei ole mitään tietoa siitä, mikä on sitten se alkuperäinen lähde. Itsekään en ihan usko, että sentään suurin osa autoilijoista ei tuntisi sääntöjä, joten muotoilin lauseen uudestaan korvaten "suurin osa" pelkällä "osalla". --Admin 27. marraskuuta 2011 kello 08.58 (UTC)

Suojatiellä ajaminen[muokkaa]

Tuossa noiden havainnollistavien risteyskuvien kohdalla sanotaan, että "Kaikissa kuvan tilanteissa pyörätie jatkuu myös risteyksen jälkeen, joten pyöräilijä saa ajaa suojatien yli.", kun taas edellä snaotaan näin: "Suojatietä voi pitää aina pyörätien jatkeena, jos pyöräilijä saapuu pyörätieltä tai kevyen liikenteen väylältä suojatielle (riippumatta siitä jatkuuko pyörätie tien toisella puolella vai ei)."

Siis tässä on nyt kahdenlaista keskenään ristiriitaista informaatiota. Mikäli tuo jälkimmäinen lainaus pitää paikkansa, eikö edellinen lainaus tulisi muuttaa? -- Anonyymi

Totta, poistin ensimmäisen noista lauseista, koska se on käytännössä ihan turhaa tietoa. --Admin 16. toukokuuta 2013 kello 19.05 (UTC)

" Polkupyöräilijä ei saa koskaan pyöräillä suojatiellä ellei suojatie jatku pyörätien jatkeena (Tieliikennelaki 2 §, suojatien määritelmä)" -- Tieliikennelain 2 §, suojatien määritelmässä ei kuitenkaan mitään tälläistä ole mainittu: "suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettua tien osaa;" Itse en ole kyllä törmännyt mihinkään lakiin mikä kieltäisi tien ylittämisen polkupyöräilijältä suojatien kohdalta. Suojatie on osa ajorataa, ei kävelytietä eikös? 193.66.174.253 30. marraskuuta 2015 kello 12.16 (EET)

Suojatiellä pyöräilyn kieltoa ei tosiaan löydy mitenkään selkeästi laista. Se on kuitenkin oikeuskäytännössä näin tulkittu, korkeinta oikeutta myöten. Artikkelissa mainittu KKO päätös 1996:125 lienee hyvä selvennys. Tieliikennelain määritelmien mukaan suojatie on jalankulkijoiden käytettäväksi tarkoitettu paikka. Samojen määritelmien mukaan ajorata on (vain) ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu. Mielestäni on epäloogista, että ajoradalla jalankulku on sallittu miltään osin (mm. asuinkujalla, jolla ei ole jalkakäytävää) vaikka määritelmien mukaan se on yhtä lailla tarkoitettua toimintaa kuin suojatiellä pyöräily.... No se siitä loogisesta päättelystä ja irvailusta logiikan puutteelle. Kuitenkin oikeuskäytäntö sanelee miten lakia tulkitaan, joten korkeimman oikeuden päätöksistä voi/joutuu selvittämään saako suojatiellä pyöräillä. --77.86.197.81 3. tammikuuta 2016 kello 08.29 (EET)

Etuajo-oikeus, laki ja semantiikka[muokkaa]

Tässä artikkelissa mainitaan useasti termi etuajo-oikeus. Laki ei näissä tapauksissa kuitenkaan tunne varsinaista etuajo-oikeutta!

Ensio Itkonen aikoinaan jo opetti, että Suomessa on lain mukaan enemmän väistämisvelvollisia ja vähemmän väistämisvelvollisia liikkujia. Etuajo-oikeus terminä on laissa melkoinen harvinaisuus. Sellainen löytyy esim. valtateiltä, joissa se on erikseen merkitty keltavalkoisilla vinossa seisovilla neliöillä.

Tasa-arvoisessa risteyksessä oikealta tulevalle pitää antaa tietä ja vasemmalta tuleva on väistämisvelvollinen. Laki ei kuitenkaan sano, että oikealta tuleva olisi etuajo-oikeutettu, vaikka loogisesti näin voisi ajatella.

Sponsoroidut linkit:

Aiheeseen liittyvää sisältöä...