Reitti[muokkaa]

Pyöräilyreitti "Tour de LatEst" kulkee kahden valtion - Latvian ja Viron kautta. Reitin kokonaispituus on 1296 km. Noin puolet reitistä on asfalttiteitä, loput on sorapintaisia teitä. Pyöräilyreitti on maisemiltaan, visuaalisuudeltaan ja informatiivisuudeltaan hyvin monipuolinen. Matkan varrella voi tutustua latvialaisten ja virolaisten kulttuuris-historiallisiin perinteisiin, suosituimpiin matkailunähtävyyksiin sekä paikallisten asukkaiden jokapäiväiseen elämään. Pyöräilyreitin varrella sijaitsee myös erilaisia eurooppalaisittain tärkeitä suojelualueita - kansallis- ja luonnonpuistoja, maisemansuojelu- sekä luonnonsuojelualueita.

Reitti on viitoitettu, sen varrella on leirintäaluet, joista löytyvät myös infotaulut seudun karttoineen ja matkailijainfoineen.

Pyöräreitti kulkee alueilla, joilla on runsaasti upeita historiallisia rakennuksia, mukavia pikkukaupunkeja ja vieraanvaraisia kyliä asukkaineen. Kyläläisetkään eivät ole vielä saaneet matkailijoista tarpeekseen. Retkeilijällä ei ole mitään hätää – matkan varrella on riittävästi kauppoja, ruokapaikkoja ja eri tasoisia majoituspaikkoja.

Polkupyöräreiti on osa Viron ja Latvian yhteisesti rahoittamaa projektia “ViSoEst by bike”.

Mistä aloittaa?[muokkaa]

Kauempaa tuleva kulkija todennäköisesti aloittaa retkensä joko Tallinnasta tai Riiasta. Kumpaankiin pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä. Mikäli pyöräilijä suunnittelee tulevansa lentoteitse, on hyvä muistaa että myös Tarttoon tulee kansainvälisiä lentoja. Tallinnasta tai Riikasta kannattaa mennä junalla Siguldaan, Valkaan tai Tarttoon, jotka ovat erinomaisia paikkoja pyörävaelluksen aloittamiseen. Riiasta pääsee pyörällä myös Siguldaan, joskaan maantie sinne ei ole kaikkein pyöräilijäystävällisin.

Mitä reitti tarjoaa pyöräilevälle?[muokkaa]

Tour de LatEst pyöräreitti on hyvin vaihteleva. Tarton pohjoispuolinen Voorenmaa koostuu pitkistä mäistä, harjanteista ja niiden väliin jäävistä laaksoista. Lähes jokaisessa laaksossa on viehättävä järvi, jossa voi uida tai jonka rannalle voi jäädä viettämään iltaa. Alueella sijaitsevat Ilmatsalun lintualue, Elistveren eläinpuisto ja Varan metsät, joissa voi pyöräillä lähes aina aivan omassa seurassaan. Peipsijärvelle (Euroopan suurin rajajärvi) tullessa näkyy ensin kaunis Alatskiven linna ja järven rannoilla erottuvat vanhauskoisten kylät, joissa satoja vuosia vanha elämäntapa jatkuu edelleen. Tarttoa kohti mentäessä reitti kulkee pitkin Viron kaikkein tunnetuimman joen eli Emajoen (Äitijoki) rantoja.

Tarttoa kiitellään monissa lauluissa ja muisteluissa. Etelä-Viron ja palveluiden keskuksena sekä Viron kultuurin kehtona tunnetulla yliopistokaupungilla on pitkä ja kirjava historia. Tartosta lähtiessä reitti suuntautuu etelään ja koukkaa Otepään maisemansuojelualueelle, Karulan kansallispuistoon ja Viron toiseksi suurimman järven Võrtsijärven rannoille. Alueella on yksi Viron luonnon helmistä eli Otepään ylänköalue ja siellä sijaitseva Pyhäjärvi. Alueelle on kehittynyt matkailu- ja urheilukeskus, jossa toimii useita erilaisten palvelujen tarjoajia ja siellä on jatkuvasti kiinnostavaa toimintaa. Karulan luonnonpuisto on aivan toisen tyyppinen. Siellä saa vaeltaa rauhassa ja nauttia luonnosta vastaantulijoiden häritsemättä.

Siinä missä Elva-Otepää-Karula -osuus on mukavan mäkistä ja tiet erinomaisessa kunnossa, reitin toinen haara Viljandin kautta tarjoaa tasaisemman vaihtoehdon. Se, joka pitää kaupungeista, nauttii varmasti Viljandin kaupungin kauneudesta. Myös Valgan kaupunki on kovaa vauhtia komistumassa. Reitin varrelle osuu monia historiallisia kartanoita, Sangasten linna, useita muinaisen ajan linnamäkiä, lukemattomia kirkkoja, mutta myös hyvin hoidettuja maataloja.

Jos pyöräilijä ylittää Latvian raja Apen kohdalla, reitille mahtuu kymmeniä kilometrejä metsäteitä ja lukuisia kauniita järviä. Lopuksi noustaan Aluksnen ylängölle. Reitin varrella on useita historiallsia linnoja kuten Aluksne, Gulbene, Cesvaine ja Madona. Jatkettaessa Madonnasta Erglin suuntaan reitti nousee ensin Latvian korkeimmille mäille ja jatkuu sitten järvialueelle ja keskelle metsiä. Alueella voi melkoisella todennäköisyydellä törmätä villeihin eläimiin. Tämä reittiosuus kannattaa ajella rauhallisesti.

Latvian alueella pyöräreitin antoisin osa sijoittuu Sigulda-Cesis-Valmiera osuudelle. Kaunein kaupungeista lienee Sigulda omaperäisen luontonsa ja Gaudajoen rannalla sijaitsevan Turaidan linnan takia. Yhtä upea on Liivinmaa ritarikunnan linna Cesiksessä. Matkan varrella on runsaasti katsottavaa ja palveluitakin on riittävästi. Tien kunto ei tosin ole paras mahdollinen. Reitin tämä osuus tarjoaa kuitenkin varsin hyvän yleiskatsauksen Latvian historiasta ja nykypäivästä. Reitti muodostaa kokonaisuuden, jonka avulla voi tutustua Liivinmaahan. Historiaan jäänyt Liivinmaa sijoittuu nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian alueille. Pyöräreitin ajamalla saa kokonaiskäsityksen alueiden historiallisesta kehityksestä ja nykyisestä tilanteesta. Reitin pituus on 1296 km ja sen ajaa kahdessa viikossa.

Mikäli telttamajoitus sopii, erityistä vaivaa majoituspaikkojen varausten kanssa ei tarvitse nähdä. Sopivia telttailupaikkoja löytyy helposti ja jatkuvasti kehittyvästä vierastalojen ja motellien verkostosta löytyy katto pään päälle vaikka joka yöksi. Päivittäiset ruokailukustannukset ovat yleisesti ottaen kohtuullisia. Usein kunnon lounaan saa neljällä eurolla ja oluenkin hintataso on pohjoismaista huomattavasti edullisempi. Myös turvallisuuden kannalta maaseudulla kulkeva reitti on parempi kuin pääkaupunkien lähiympäristöt. Reitiltä ei myöskään voi eksyä, sillä se on viitoitettu ja saatavilla on niin kartat ohjeineen kuin GPS-koordinaatit.

Lisätietoa[muokkaa]

Sponsoroidut linkit:

Aiheeseen liittyvää sisältöä...