Sähköpolkupyörät ovat hiljalleen yleistymässä myös Suomen katukuvassa, vaikka niiden markkinat ovatkin tähän asti olleet vielä melko hiljaiset. Sähköpyörien hinnat ovat viime aikoina olleet laskusunnassa, mutta silti kyseessä on huomattava menorä. Siinä, missä tavallisen polkupyörän voi ostaa uutena jo parilla sadalla eurolla, nousee halvimpienkin Kiinassa valmistettujen sähköpyörien hinta miltei puoleen tonniin. Käytettynä saa toki halvemmalla, mutta onko pyörän sähkökäyttöisyys hintalapun väärti?
Ensin on tarpeen selvittää eri vaihtoehdot, sillä sähköpyöriä on olemassa erilaisia. Sähköavusteinen polkupyörä antaa ajajalleen lisävoimaa yhdistämällä käyttäjän polkimien liikkeet moottorin tehoon – ajaja siis joutuu edelleen liikuttamaan jalkojaan. Hieman edistyneempi muoto sähköpyörästä on moottoroitu polkupyörä, jossa pyörä voi liikkua myös ilman ajajan polkemista, mutta että moottoria voi myös käyttää lisätehona polkemisen aikana.
Edellä mainittujen lisäksi on sitten vielä eriseen olemassa sähköskoottereita ja -mopoja, joita ohjataan joko istuen tai seisaaltaan, mutta ne alkavat olla jo niin kaukana polkupyöristä että jätämme ne tällä kertaa sikseen.
Sähköpyörää voivat periaatteessa käyttää kaikki nuorista iäkkäämpiin pyöräilijöihin. Suurimman hyödyn sähköpyöristä saavat kuitenkin he, jotka asuvat kaupungeissa tai niiden taajama-alueilla ja he, jotka pyrkivät parantamaan kuntoaan. Lisäksi sähköpyörien on katsottu olevan erityisen hyödyllisiä sydän- ja verisuonitautipotilaiden kuntoutuksissa.
Sähköavusteinen polkupyörä on omiaan kaupunkipyöräilyyn, sillä ne ovat ympäristövaikutuksiltaan moninkertaisesti energiatehokkaampia verrattuna maasto- tai henkilöautoihin ja yhtä energiatehokkaita tavallisten polkupyörien kanssa.
Sähköpyörät voivat painaa jopa tuplaten tavalliseen pyörään verrattuna. Sähköpyörien paino liikkuu usein 20-25 kilon tuntumissa. Toisinaan ison osan painosta muodostaa raskas lyijyakku. Mikäli moottori on kiinnitetty etupyörään, vaikuttaa se painopisteeseen merkittävästi vaikeuttaen reunakivetykselle nousemista.
Yksi akun latauskerta voi kestää 20-180 kilometrin matkan. Latauksen purkautumisnopeus riippuu suuresti mm. ajajan painosta, rengaspaineesta tai ilman lämpötilasta. Hyvälaatuiset akut kestävät noin 500-1000 latausta.
Monissa malleissa jalkajarrujen teho on heikko, mutta tätä kompensoimaan on tuotu eturenkaalle levyjarru. Erilaiseen jarrutuntumaan on tämän vuoksi syytä totutella hyvin, ennen kuin lähtee ajamaan vaikeissa olosuhteissa.
Suomessa sähköpyöriä valmistaa toistaiseksi ainoana Helkama, joka on tuottanut sähköavusteisia pyöriä vuodesta 2004 lähtien. Kaudelle 2015 (10/2014 - 09/2015) tullin tilastojen mukaan Suomeen tuotiin yhteensä noin 2 500 kappaletta sähköpyöriä, pääosin Kiinasta.
Helkaman lisäksi Suomessa on saatavilla useita merkkejä, mm. Crescent, KMT, GoZero ja Haibike. Sähköpyörien myyntiin odotetaan rajua kasvua lähivuosien sisällä.
Sähköpyörillä on kuitenkin varjoisampi puoli, nimittäin niiden käyttäminen salaa erilaisissa kilpailuissa. Mekaaniseksi dopingiksikin kutsutussa huijausmuodossa kilpailija käyttää pyörässään taidokkaasti piilotettua moottoria ja muita laitteita apunaan.
Vuoden 2016 alkupuolella ilmiöön törmättiin jälleen, kun cyclocrossin MM-kisoissa kilpaillut 19-vuotias belgialainen Femke Van den Driessche kärähti pyörään piilotetun moottorin vuoksi. Skandaalin jälkeen naiselta vietiin kaikki mitalit ja hänelle asetettiin kuuden vuoden kilpailukielto.
Muun muassa Tour de France –pyöräilykilpailussa otetaan nykyisin varotoimia huijareiden karsimiseksi: pyöriä kuvataan useilla lämpöä havaitsevilla kameroilla, joilla voidaan erottaa lämpenevät moottorit pyörän rungon sisältäkin. Tämän luokan polkupyöräturnaukset ovat isoja vedonlyöntikohteita, joista saa jännitystä elämään.