Läskipyörän määritelmä[muokkaa]

Läskipyörästä käytetään selvyyden ja yleisyyden vuoksi yleensä englanninkielistä termiä fatbike. Pyörä tunnetaan myös synonyymeistä: läskipyörä, paksupyörä, lumipyörä, fatbike, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Fatbikehan on hankaliin olosuhteisiin, alunperin Alaskaan talviin tai New Mexicon aavikko-olosuhteisiin kehitetty maastopyörä ylisuurilla vanteilla ja niihin sopivilla renkailla. Tästä nimikin siis juontaa juurensa. Kun normaalit maastopyörän renkaat ovat halkaisijaltaan 26" ja leveydeltään noin 2,2", niin fatbiken renkaat ovat 29 tuumaiset (teknisesti 26", mutta oikeasti 29") ja leveydeltään kaksinkertaiset, eli noin 3,8-5". Kokona 4-tuumaa on siis reilut 10 cm, eli normaalin jalanjäljen leveys. Kyseessä on siis oikeastaan maastopyörä monsterirenkailla.

Läskipyörän edut ja haitat[muokkaa]

  • Vaikka läskipyörien valmistajia ja malleja tulee markkinoille yhä enemmän ja enemmän, ovat niiden hinnat silti tavallisia maastopyöriä korkeammalla.
  • Läskipyörä on tavallista maastopyörää painavampi ja siten myös raskaampi ajaa
  • Suuremmat rengaskulut, koska ulkokumeja valmistaa vain harva ja niitä ei löydy joka kaupasta
  • Iso rengas sallii pienemmän rengaspaineen käytön ja siten pehmeämmän ajon ilman jousitusta
  • Pienemmät pyörän huoltokustannukset, koska etu- ja takajousitusta ei ole
  • Renkaan suuri ilmatilavuus mahdollistaa pyörän suuremman tavaran kantokyvyn

Läskipyörän kantokyky hangella[muokkaa]

Läskipyörän kantavuus hangella on parempi kuin kengillä kävellessä. Suksen kantokykyyn ei tietenkään ylletä. Etelä-Suomessa ei ole mitenkään poikkeuksellista, että hyvänä päivänä näkee läskipyöräilijän ajavan peltoja pitkin kantohangen vallitessa. Läskipyörän jättämä rengasjälki on suurin piirtein yhtä leveä, kuin on kenkäkin. Kaksi kengänjälkeä kattaa ehkä pinta-alassa vähän enemmän kuin kaksi fatbiken rengasta kovalla alustalla.

Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että hangessa kävellessä yksi kenkä on aina ilmassa ja vain toinen kenkä luo siten kantavuutta. Tästä kengästäkin yleensä vain päkiän kohta osuu maahan, eikä koko jalkapohja. Fatbikellä puolestaan kummatkin renkaat ottavat maahan koko ajan maastosta riippumatta ja antavat kantavuutta. Jos hanki ei kestä läskipyörää, niin rengas uppoaa hankeen ja sen ja hangen välinen kontaktipinta-ala kasvaa. Näin paine siis pienenee ja kantavuus kasvaa. Rengas uppoaa vain sen verran että tämä hangen kantavuus on yhtä suuri kuin renkaan ja lumen välisen kontaktipinta-alan aiheuttama "pintapaine". Kengällähän tätä samaa ei tapahdu, vaan jos hanki ei kanna, niin kenkä uppoaa yleensä reittä myöten hankeen.

Jos hanki siis kantaa kävellessä, kantaa se myös fatbikeä pyöräillessä. Jos hanki melkein kantaa kävellessä, se todennäköisesti kantaa myös fatbikeä. Pitää kuitenkin muistaa, että pyöräily ei välttämättä tällöin ole aivan helppoa, vaan kysyy voimaa reisistä ja voi olla erittäinkin raskasta. Nopeus voi pahimmassa tapauksessa olla tällöin jopa alle kävelyvauhdin.

Rengaspaineen merkitys[muokkaa]

Kun lämpötila laskee, niin paine pienenee. Normaalilla polkupyörällä ajaessa tällä tiedolla ei juuri tarvitse päätään vaivata. Ajokäytökseen ja -tuntumaan ei juurikaan tule muutoksia, kun paine laskee vaikkapa 3 baarista 2,7 baariin. Fatbikeillä käytetään kuitenkin jo niin pieniä paineita, että paksupyöräkuskin kannattaa asia jo huomioida. Läskipyörän perusajatushan on juuri se, että iso rengastilavuus mahdollistaa erittäin matalan paineen ja sitä kautta pehmeämmän renkaan käytön, joka antaa joustoa epätasaiseen maastoon. Koska läskipyörässä yleensä jo lähtöpaine on pieni, niin jo kohtuullisen pienetkin muutokset paineessa vaikuttavat suhteessa paljon enemmän ajo-ominaisuuksiin, kuin perus-pyörässä kovemmilla paineilla.

Tarkkaavaisimmat muistavat ehkä kouluajoilta fysiikan tunnilta ideaalikaasun yhtälön: pV=nRT. Kaavaa muokkaamalla voidaan laskea, miten lämpötilan muutos vaikuttaa renkaan paineeseen. Kaavaa muokkaamalla se saadaan sievenemään muotoon P2 = (P1*T2)/T1, jossa P on paine (kilogramma/Nm) ja T on lämpötila (Kelvin), 1 tarkoittaa lähtöarvoa ja 2 loppuarvoa. Jos kodin lämmöstä (25 C) lähdetään ajamaan 0,3 barin paineilla pikkupakkaseen (-15 C), niin läskipyörän renkaassa onkin enää painetta P2 = (1,3 *10^5 * 258,15) / 298,15) = 1,13 bar. Yhtälön antama tulos (samoin kuin pumpun näyttämä paine) on kuitenkin niin sanottu ylipaine, joten saadusta tuloksesta pitää vähentää oikea ilmanpaine (1 bar), joten tulokseksi saadaan 0,13 bar. Pumpun ilmoittama paine on siis laskenut dramaattiset lähes 60 %. Tavallisessa pyörässä samasta lämpötilasta lasku olisi vain noin 10 % luokkaa (3:sta baarista lasketaan 2,72 baariin).

Sponsoroidut linkit:

Aiheeseen liittyvää sisältöä...