Polkupyörän ajotietokone/mittari ei periaatteessa ole pakollinen varuste pyöräilyyn, mutta ilman sitä on tylsä ajaa, koska omia tavoitteitaan ja etenemistään on muuten vaikea arvioida. Kukapa ei olisi kiinnostunut siitä, paljonko on tullut vuodessa pyöräiltyä tai kuinka pitkä se kauppareissu outoon paikkaan nyt olikaan?

Toimintaperiaate[muokkaa]

Polkupyörän ajotietokone koostuu yleensä kolmesta osasta: magneetista, anturista ja keskusyksiköstä. Ajotietokone kiinnitetään polkupyörän ohjaustangon telineeseen, josta se on mahdollista ottaa tarvittaessa mukaan poistuttaessa pyörän luota. Mittauksen suorittava anturi sijoitetaan normaalisti etuhaarukkaan lähelle pinnoja nippusiteiden avulla. Magneetti, johon anturi reagoi, kiinnitetään yleensä ruuvikiristimellä pinnaan, samalle tasolle anturin kanssa. Anturin ja magneetin välinen etäisyys tulisi olla noin 3 mm. Anturi ja magneetti on aika ajoin muistettava putsata kurasta, jotta kertyvä lika ei heikennä liiaksi magneettikenttää. Tällöin anturi ei pystyisi rekisteröimään kunnolla renkaan pyörimistä, joka aiheuttaa vääriä mittaustuloksia.

Langaton mittari helpottaa asennusta ja näyttää kauniilta. Kuvassa langaton anturi asennettuna maantiepyörän etuhaarukkaan nippusiteillä.

Eri suureiden, kuten nopeuden ja kokonaismatkan, mittaus tapahtuu siis pinnaan kiinnitetyn pienen magneetin ja etuhaarukassa olevan anturin avulla. Anturi koostuu reed-releestä, eli kytkimestä, joka sulkeutuu ja alkaa johtaa sähköä jouduttuaan riittävän voimakkaaseen magneettikenttään. Jokaisella renkaan kierroksella pinnaan kiinnitetty magneetti ohittaa etuhaarukkaan kytketyn anturin ja aiheuttaa näin lyhyen sähköpulssin ajotietokoneelle.

Ajotietokone siis rekisteröi anturin lähettämät sähköpulssit ja laskee kahden tai useamman anturilta tulleen pulssin välisen ajan. Ajotietokoneeseen ennalta asetetun renkaan halkaisijan ja pulssien välisen ajan perusteella ajotietokone pystyy laskeman halutut suureet, kuten nopeuden tai kuljetun matkan, ja näyttämään ne ajotietokoneen näytöllä. Kun anturi rekisteröi yhden renkaan pyörähdyksen, saadaan kokonaismatkaan lisää renkaan ympärysmitan verran. Aikaero edelliseen anturin lähettämään sähköpulssiin taas kertoo, kuinka nopeasti rengas pyörii, josta saadaan laskettua hetkellinen nopeus. Kalleimmissa mittareissa anturi lähettää havainnot magneetin liikkeistä ajotietokoneelle johtoa pitkin kulkevan sähköpulssin sijasta langattomasti. Lisäksi joidenkin ajotietokoneiden nopeus- ja matkatieto saadaan GPS-järjestelmän satelliiteista.[1]

Oikean mittarin valinta[muokkaa]

Yhtä ja ainoaa polkupyöräilyyn parasta ajotietokonetta on mahdoton antaa, koska kaikki riippuu käyttötarpeesta ja käyttötarkoituksesta. Tavallinen harrastelija tyytyy jo Bilteman halvimpaan mittariin, kun taas aktiiviharrastaja haluaa mittarin, jolla näkee sykkeen ja poljinkammen pyöritysnopeuden eli kadenssin. Joku toivoo mittarilta suurta ja selkeää näyttöä, josta lukemat erottuvat selkeästi kirkkaallakin päivänvalolla. Toinen taas arvostaa enemmän helppokäyttöisyyttä, toimintoja pitää olla vähän ja näppäimien pitää toimia hyvin.

Suureen näyttöön mahtuu paljon tietoa

Mittari pitää siis valita sen perusteella, mitä toimintoja ja ominaisuuksia kaipaa. Oleellista on valita, haluaako langallisen vai langattoman mittarin ja käyttääkö sitä myös huonossa säässä. Halvimmat mittarit eivät nimittäin välttämättä kestä kosteutta eivätkä talvikäyttöä. Langattomissa mittareissa ongelmana on välillä se, että ne saattavat ottaa aika ajoin häiriöitä läheisistä sähkölaitteista, jolloin esim. maksiminopeus voi sähköjohdon alta pyöräillessä tai kännykkää lähellä käyttäessä näyttää virheellisesti esim. 99 km/h. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä halvempi mittari, sitä mieluummin se pitää olla langallinen.

Myöskään pelkkiin ominaisuuksiin ei pidä liikaa tuijottaa, vaan kannattaa huomioida laatu ja laitteen köyttö. Suurin osa mittareista on ulkonäön perusteella muovisia leluja ja harvoissa on kiinnitetty huomiota mekaaniseen kestävyyteen ja kiinnitykseen.

Yleisimmät toiminnot lyhyesti[muokkaa]

Halvat mittarit[muokkaa]

Halvimmista mittareista löytyy yleensä vähintään seuraavat toiminnot:

  1. Nopeus
  2. Maksiminopeus
  3. Matka
  4. Aika
  5. Keskinopeus
  6. Kello
  7. Kokonaismatka

Kalliimmat mittarit[muokkaa]

Kalliimpiin mittareihin kuuluu yleensä yllä olevien toimintojen lisäksi seuraavia toimintoja.

  1. Erillinen trippimittari
  2. Rasvan poltto ja kalorinkulutus
  3. Lämpötila
  4. Korkeusmittari
  5. Kadenssi
  6. Syke
  7. Kahden pyörän tiedot

Renkaan koon säätäminen matkamittariin[muokkaa]

Jotta polkupyörän matkamittari näyttäisi oikeaa nopeutta ja ajomatkaa, täytyy sille syöttää renkaan koko, joka yleensä syötetään joko renkaan halkaisijana, säteenä tai renkaan ympärysmittana millimetreissä. Joihinkin mittareihin on mahdollista tallentaa myös toisen pyörän tiedot. Tällöin mittari tunnistaa pyörään kiinnitetystä mittarialustasta kummassa pyörässä se on kiinni. Jos haluaa erittäin tarkasti toimivan mittarin, renkaiden kokomerkintöihin tai mittareiden ohjeiden taulukoihin ei kannata yleensä luottaa, koska renkaat ja vanteet ovat aina yksilöitä, jolloin tarkimman lukeman saa vain itse mittaamalla.

Tavallisin mittaustapa on kuljettaa pyörää suoraan eteenpäin yhden pyöränkierroksen verran tasaisella alustalla ja mitata pyörän kulkema matka (englanniksi "roll-out" test). Hyvä kiintopiste tähän on esim. renkaan venttiili. Tarkkaa mittausta varten renkaaseen on hyvä laittaa esim. pieni teipinpala ja vetää liidulla tiehen viivat aloitus- ja lopetuskohtaan. Kun viivojen välimatkan mittaa, saadaan tietoon renkaan ympärysmitta, joka yleensä mittariin syötetään. Esimerkiksi 28" 32-622 renkaalla lukema on tyypillisesti noin 211 sentin paikkeilla. Tarvittaessa lukemasta saa laskettua renkaan ulkokumin tarkan halkaisijan jakamalla lukema piillä (n. 3,1416), jota myös jotkin mittarit haluavat.

Mittaus edellä mainitulla tavalla kannattaa toistaa muutaman kerran ja halutessaan sitä voi myös tarkentaa mittaamalla yhden kierroksen sijasta muutaman kierroksen matkan ja jakaa saatu tulos lopuksi kierrosten lukumäärällä. Jos haluaa olla äärimmäisen tarkka, mittaus tulee tietysti suorittaa satulassa istuen, jolloin renkaan pieni painumakin tulee otettua huomioon. Renkaan painumaahan vaikuttavat itse renkaan koostumus, käytetty ilmanpaine ja ajajan massa. [2]

Mittarin säätövirheen merkitys[muokkaa]

Säätövirheen merkityksestä saa yleiskäsityksen seuraavista yksinkertaisista esimerkeistä ja laskelmista.

  • Mikä on esimerkiksi ero, jos noin 7 barin paineeseen pumpattu 28" maantiepyörän renkaan kulkema matka mitataan ilman kuljettajaa ja kuljettajan kanssa? Ilman kuljettajaa renkaan ympärysmitalle saadaan arvo 2111 mm. Jos huomioidaan oikeaoppisesti, että rengas painuu kasaan kuljettajan painon alla, ympärysmitta on tällöin 2103 mm. Ero näiden välillä on vain 8 mm, joka on noin 0,4 % (8/2103*100). Sadan kilometrin matkalla tämä tekisi siis lisämatkaa noin 400 metriä. Ei siis kovin merkittävä ero, jos puhutaan maantiepyöristä.
  • Entäpä jos kyseessä olisikin 26" maastopyörän rengas, jossa paine on pienempi (noin 4 bar)? Tällöin rengas painuu kasaan kuljettajan alla paljon enemmän kuin maantiepyörässä. Ilman kuljettajaa ympärysmitaksi saadaan 2029 mm, kun kuljettajan kanssa arvo on 1983 mm. Ero on jo 46 mm, joka on 2,3 % (46/1983*100). Sadan kilometrin matkalla virhe ajomatkassa on jo 2,3 km. Maastopyörissä pitää siis jo ottaa renkaan painuminen huomioon.
  • Entä ilman minkäänlaisia mittauksia? Jos 28" renkaan halkaisija muutetaan suoraan ympärysmitaksi, mikä on tällöin mittarin heitto? 28 tuumaa on 711 mm. Peruskoulun matematiikan mukaan ympyrän kehä on pii * halkaisija. Kehä on siis noin 711 mm * 3,1416 = 2234 mm. Kun oikea lukema litistymä huomioiden oli 2103 mm, ero on jo 131 mm ja virhe on jopa 6,2 % (131/2103*100). Sadalla kilometrillä virhe on siis jo 6,2 kilometriä.
  • Entä, jos luotamme itse mittarin mukana tulleeseen ohjekirjaan? Hivenen kalliimman mittarin (TOPCOM Speedopulse 1000w) ohjeista löytyvä taulukko on jo saavutus sinällään: sen tekijä on sekoittanut renkaiden kokomerkinnät täysin. Ohje väittää 28" renkaan ympärysmitaksi 2237 mm. Kun oikea lukema on 2103 mm, ero on jo 134 mm ja virhe on jopa 6,4 % (134/2103*100). Ohjekirjaan ei siis todellakaan kannata turvautua.

Tyypillisellä 28" renkaalla, jossa kehänympärys on 211 cm, 1 cm virhe on hieman alle 0,5 % (1/211*100) ja 2 cm virhe säätölukemassa on karkeasti 1%, joka vastaa 1 km virhettä sadan kilometrin matkalla. Onko se vähän vai paljon, riippuu tietenkin vastaajasta ja onkin siten mielipidekysymys. Laskelmia tutkiessa herää tietysti kysymys, mitä mittareiden mukana tulevilla manuaaleilla oikein tekee, eiväthän ne tiedä sinun ulkorenkaasi ympärysmitasta mitään? Ainoa oikea tapa antaa mittarille renkaan ympärysmitta on mitata se itse.

Suurimmalle osalle riittää kuitenkin tarkkuus, minkä ohjekirjan keskiarvoilla saa (virhe yleensä 2-4 %), jolloin ei itse tarvitse mitata mitään. Halvoilta mittareilta ei muutenkaan kannata odottaa ihmeitä, etenkään langattomilta. Kilometrin matkalla 28" rengas pyörähtää jo noin 470 kertaa (1000/2,111), joten tällä matkalla jo viisi rekisteröimättä jäänyttä pulssiakin tekee 10 metriä (2,111*5) ja virheeksi tulee tällöin 1 %. Sitä, kuinka monta pulssia mikäkin mittari jättää rekisteröimättä, on vaikea sanoa.

Mittaradan käyttäminen kalibroinnin tarkistamiseksi[muokkaa]

Polkupyörän mittarin säädön voi tarkistaa käyttämällä ns. mittarataa, eli esimerkiksi tarkkaan mitattua urheilukentän pätkää tai muuta vastaavaa. Jos ajaa esimerkiksi 400 metriä ja mittari näyttää samaa, on kalibrointi kohdallaan. Jos taas mittarin lukema heittää paljon, pitää se säätää kohdalleen: Jaetaan kuljettu matka mittarin ilmoittamalla matkalla ja kerrotaan saatu tulos käytetyllä vanhalla kalibrointiarvolla (joka siis on mittariin syötetty renkaan halkaisija tai ympärysmitta). Tuloksena saadaan siis mittariin uusi kalibrointiarvo.[3]

  • Jos saatu tulos ei vastaa mitattua matkaa, syötetään mittariin uusi kalibrointiarvo:

(Oikea matka/mittarin näyttämä matka) * käytetty kalibrointiarvo = uusi kalibrointiarvo

Asennuksessa muistettavaa[muokkaa]

Johto vedetty huonosti. Johto kulkee emäputken kautta, jolloin ylimääräiset silmukat rumentavat näkymää.
  • Magneetti kannattaa pääsääntöisesti asentaa mahdollisimman lähelle keskiötä. Mitä hitaammin magneetti ohittaa anturin/sensorin, sitä enemmän aikaa releellä on aikaa reagoida. Liian kaukana oleva magneetti voi antaa epävarmoja tuloksia suurissa nopeuksissa. [4]
  • Noudata ohjekirjan ohjeita magneetin kiinnittämisessä. Magneetti ei saa olla kovin vinosti sensoriin nähden, muuten hitaissa nopeuksissa sensori voi rekisteröidä renkaan pyörähdyksen kahteen kertaan, johtuen magneettien kaksinapaisuudesta ja magneettikentästä. [5]
  • Langallisen mittarin johtoa vetäessäsi älä kiinnitä sitä emäputkeen. Kääntyvän ohjaustangon takia kaapelin tuloa ja poistumista varten tarvittaisiin paljon turhaa ja löysää kaapelia. Johdata ajotietokoneen kaapeli mieluummin etuhaarukasta etujarruvaijeria pitkin ajotietokoneeseen. Koska etuhaarukka, jarru ja tanko kääntyvät yhtä aikaa, voidaan kaapeli kiinnittää kunnolla ilman turhia löysiä kaapelissa.[4]

Arvosteluja mittareista[muokkaa]

Bilteman mittari[muokkaa]

Bilteman halpa mittari, jossa näytössä näkyy minimaalinen määrä tietoa

Vaikka halpoja mittareita paljon haukutaankin, yllättävän moni niitä kuitenkin käyttää. Itse käytän huonossa maastopyörässäni Bilteman noin 10 euron langallista mittaria, joka on kestänyt moitteetta jo pari vuotta (käytetty lumi- ja vesisateessa, möyrinyt hiekkaisen repun pohjalla jne.). Aikaisemmat Bilteman mittarini eivät ole tosin kestäneet yhtä hyvin. Koska en jaksa irrottaa aina mittaria, enkä kaipaa perusominaisuuksien lisäksi mitään muuta, on Bilteman mittari hyvä valinta tähän pyörään.

--Bianchi 29. elokuuta 2008 kello 13.39 (UTC)

Topcom Speedopulse 1000w[muokkaa]

Topcom Speedopulse 1000w, jossa isoon näyttöön mahtuu paljon tietoa

Kauniissa maantiepyörässäni mittarin yhtenä valintakriteerinä oli kauneus, joten käyttämäni mittarin pitää tietenkin olla langaton. Koska maantiepyöräily on välineurheilua, kaikki oleellinen tieto ajosuorituksesta pitää olla heti saatavilla. Tästä syystä mittarissa pitää olla iso näyttö, jotta ainakin nopeus, syke, kulunut aika, matka ja keskinopeus näkyisivät samaan aikaan ilman valikoissa kahlaamista. Kadenssia olisin vielä kaivannut, mutta alle 30 euron ajotietokoneelta ei voi kaikkea vaatia. Topcom Speedopulse 1000w ajotietokoneen kestävyydestä en osaa vielä sanoa mitään, koska mittari on ollut vasta kesäkauden käytössä. Koska näyttö osaa sammuttaa itsensä käyttämättömänä, luulen, ettei pattereiden kulutuskaan kovin suuri ole.

--Bianchi 29. elokuuta 2008 kello 13.49 (UTC)

Lähteet[muokkaa]

  1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Polkupyörän_ajotietokone
  2. http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-calibration.html#rollout
  3. http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-calibration.html#measuredmile
  4. 4,0 4,1 http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-installation.html
  5. http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-magnet.html

Sponsoroidut linkit:

Aiheeseen liittyvää sisältöä...