http://www.polkupyoraily.net/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Jay8tz 2026-06-09T13:24:48Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.12 http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Sanasto&diff=2459 2009-12-20T20:28:50Z

<p>Jay8tz: </p> <hr /> <div>Tälle sivulle on koottu sanastoa liittyen polkupyöräilyyn. Taulukosta löytyy yleisimpien pyöräilytermien lyhyet selitykset. Suositeltavaa on myös katsoa [[Sanakirja|polkupyöräilijän suomi-englanti sanakirja]], johon on koottu eri termien englanninkielisiä vastineita.<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot; border=&quot;1&quot;<br /> |+ Polkupyöräsanasto<br /> !Termi<br /> !Termin selitys<br /> |- <br /> | Aerobinen suoritus<br /> | Liikunta, jossa happea kuluu enintään se määrä, jonka elimistö pystyy lihaksiin toimittamaan. Vastakohta anaerobinen suoritus.<br /> |- <br /> | Alakahvat<br /> | Maantiepyörän alaspäin kääntyvän ohjaustangon (&quot;sarvet&quot;) alaosat.<br /> |- <br /> | Alaputki<br /> | Rungon alaosan putki, joka yhdistää keskiön ja emäputken.<br /> |- <br /> | Anaerobinen suoritus<br /> | Liikunta, jossa happea kuluu enemmän kuin elimistö pystyy lihaksiin toimittamaan. Tällöin syntyy happivelka. Vastakohta aerobinen suoritus.<br /> |- <br /> | [http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalot/bepolite.asp Bepolite]<br /> | (Bicycle Early Pass over the Stop Line Technique). Uusi polkupyörien liikennevalo-ohjaus, jonka tarkoituksena on vähentää punaisissa valoissa odottamista.<br /> |- <br /> | Bianchi<br /> | Italialainen polkupyörävalmistaja, jota pidetään yhtenä maailman arvostetuimmista pyörävalmistajista. Bianchin polkupyörät tunnistaa helposti turkoosista Celeste-väristään. Äännetään &quot;Bianki&quot;.<br /> |- <br /> | Campagnolo<br /> | Italialainen polkupyöräosien valmistaja, keskittyy lähinnä maantie- ja rataosiin, valmistaa myös suoralle ohjaustangolle sopivia vaihtajia ja jarruvipuja. Äännetään &quot;Campanjolo&quot;. Alamerkkinä Fulcrum, joka valmistaa kiekkoja ja kampisatseja.<br /> |- <br /> | [[Chain Reaction Cycles|CRC]]<br /> | Chain Reaction Cycles. Ulkomainen pyöräilytarvikkeita myyvä nettikauppa.<br /> |- <br /> | [[Venttiili#Dunlop|Dunlop]]<br /> | Polkupyörän sisäkumin venttiilityyppi, joita löytyy erityisesti vanhemmista pyöristä. <br /> |- <br /> | Emäputki<br /> | Rungon etummaisin putki, jonka läpi haarukka kulkee.<br /> |- <br /> | Eturatas<br /> | Oikeanpuoleiseen poljinkampeen kiinnitetty kookas hammasratas. Rattaita on yleensä yhdestä kolmeen.<br /> |-<br /> | Fiksi<br /> | Fixed gear eli pyörä, jossa on kiinteä välitys eikä ollenkaan vapaaratasta. Polkimet pyörivät siis aina takapyörän pyöriessä. Erikoistapauksena http://www.sturmey-archer.com/products/hubs/cid/3/id/47, kolmevaihteinen fiksinapa. Navassa ei ole normaalisti vapaaratasta, mutta silti kolme vaihdetta.<br /> |- <br /> | Haarukanpäät<br /> | Etu- ja takahaarukan kärjissä olevat lovetut ulokkeet, joihin pyörä kiinnitetään.<br /> |- <br /> | Haarukka<br /> | Renkaan napaan asti ulottuvat ja renkaan molemmin puolin kulkevat putket muodostavat haarukan. Pyörässä on sekä etu- että takahaarukkaa.<br /> |- <br /> | Happivelka<br /> | Anaerobisessa suorituksessa syntyvä tila, jossa elimistö ei kykene toimittamaan niin paljon happea kuin lihakset tarvitsisivat.<br /> |- <br /> | Hybridi<br /> | Polkupyörä, joka sisältää sekä maasto- että maantiepyörän ominaisuuksia.<br /> |- <br /> | Istuinkannatin<br /> | Sama kuin satulatolppa.<br /> |- <br /> | Jarrukäpälä<br /> | Jalkajarrullisissa pyörissä takarenkaan pysäyttämiseen tarvittava metallinen osa. Yleensä kiinnitetty takahaarukan alaputkeen.<br /> |- <br /> | Jarrun vapaaliike<br /> | Matka, jonka jarrukahva liikkuu ennen kun jarrupalat ottavat kiinni vanteen reunoihin tai jarrulevyyn.<br /> |- <br /> | Jousitus<br /> | Järjestelmä, jonka tarkoituksena on pehmentää ajopinnan epätasaisuuksien vaikutusta ja pitää renkaat kosketuksessa ajopintaan. Toteutetaan yleensä ilma- tai jousijärjestelmillä.<br /> |- <br /> | Juomareppu<br /> | Kevyt reppu, jonka sisällä on kestävä pussi, johon voi varastoida useita litroja vettä. Repun sisältä lähtee imuletku, jonka pää kiinnitetään repun hihnaan olkapään kohdalle, jolloin pyöräilijä voi juoda letkun kautta päätä kääntämällä.<br /> |- <br /> | Kadenssi<br /> | Poljinkammen pyöritysnopeus. Pyöritysnopeus ilmoitetaan poljinkampien kierroksina minuutissa.<br /> |- <br /> | Kampisarja<br /> | Oikeanpuolimmaisen poljinkammen ja eturattaiston yhdistelmästä käytetty nimi.<br /> |- <br /> | Keskiö<br /> | Pyörän rungon rakenneosa, jonka sisällä on keskiölaakeri ja johon polkupyörän kammet kiinnitetään. Keskiö sijaitsee alaputken, satulaputken ja takahaarukan yhtymäkohdassa.<br /> |- <br /> | Keskiölaakeri<br /> | Pyörän rakenneosa, joka yhdistää keskiön molemmin puolin sijaitsevat poljinkammet toisiinsa.<br /> |-<br /> | Kevyt liikenne<br /> | Kulkemista jalan, rullaluistimilla, potkulaudalla tai polkupyörällä.<br /> |-<br /> | Kiekko<br /> | Kiekko = napa + pinnat + vanne<br /> |- <br /> | Klappi/välys <br /> | Ei toivottu liike laakereissa, joka johtuu niiden kulumisesta tai väärästä kokoamisesta/säädöstä.<br /> |- <br /> | Klossi<br /> | Metallinen tai muovinen osa ruuvattuna pyöräilykengän pohjaan. Klossi kiinnittää kengän lukkopolkimeen. Kenkä vapautetaan kiertämällä kantapäätä hieman pyörästä ulospäin.<br /> |- <br /> | Lepuuttajat<br /> | Maantiepyörien käyrissä ohjaustangoissa jarrujen yläosan koverat kohdat. Ajaja voi asettaa kätensä lepuuttajille, jolloin hänen peukalon ja etusormen välinen osa on lepuuttajalla ja muut sormet jarrukahvoilla.<br /> |- <br /> | Lukkopoljin<br /> | Poljintyyppi, johon pyöräilykengän pohjassa oleva klossi kiinnittyy pitääkseen jalan kiinni polkimessa.<br /> |- <br /> | Nojapyörä / Nojakki<br /> | Polkupyörä, jossa pyörän kuljettaja istuu nojatuolimaisessa asennossa tai makaa selällään. <br /> |- <br /> | Nousukahvat<br /> | Pyörän tangon päihin kiinnitettävät lyhyet putket, joihin ajaja yleensä tarttuu ylämäkeen poljettaessa paremman otteen saamiseksi.<br /> |- <br /> | [[Ohjainkannatin]]<br /> | Polkupyörän rakenneosa, joka yhdistää ohjaustangon emäputkeen.<br /> |- <br /> | Ohjainlaakeri<br /> | Laakeriyksikkö, joka kiinnittää etuhaarukan runkoon ja päästää etuhaarukan kääntymään. Ohjainlaakereita on kahdentyyppisiä: kierteettömiä ja kierteellisiä.<br /> |- <br /> | Ohjainpyörät<br /> | Pienet pyörät, jotka ohjaavat ketjua rattaiden ympäri takavaihtajan läpi kohti eturatasta. Joskus käytetään myös nimitystä rissat.<br /> |-<br /> | Peesaus<br /> | Ajaminen toisen pyörän lähellä, jolloin takana oleva ajaja on suojassa tuulelta ja ilmanvastukselta. Tämän ansiosta takana ajava selviää pienemmällä energiankulutuksella.<br /> |- <br /> | Pikalinkku<br /> | Kiinnitysväline, joka voidaan avata ja sulkea vivusta ilman työkaluja. Käytetään yleensä etupyörän kiinnittämisessä etuhaarukan haarukanpäähän, tai istuinkannattimeen.<br /> |- <br /> | Poljinkammet<br /> | Varret, jotka keskiölaakeri yhdistää toisiinsa ja jotka välittävät polkimien liikkeen eturattaiden kautta ketjuun.<br /> |- <br /> | [[Venttiili#Presta|Presta]]<br /> | Kapea eurooppalainen sisäkumin venttiilityyppi, joka löytyy yleensä hieman kalliimmista pyöristä, kuten maantiepyöristä, koska venttiili kestää suurempaa painetta.<br /> |-<br /> | Puola<br /> | Ohut terästanko, joka liittää navan vanteeseen. Termistä käytetään yleensä nimitystä pinna. <br /> |- <br /> | Putkelta ajaminen<br /> | Seisten ajaminen eli satulasta koholla polkeminen.<br /> |- <br /> | Pystyputki<br /> | Sama kuin satulaputki.<br /> |- <br /> | Päätyholkki<br /> | Pehmeästä metallista tehty ja toisesta päästä suljettu pieni metallilieriö, joka kiinnitetään vaijerin päähän estämään vaijerin päätä nirhautumasta.<br /> |- <br /> | Rataspakka<br /> | Hammasrattaiden ryhmä takapyörässä. Rataspakassa on usein viidestä kymmeneen hammasratasta ja vastaavasti puhutaan viisi- tai kymmenlehtisistä rataspakoista. Rataspakka kiinnittyy vapaarattaaseen.<br /> |- <br /> | Reunalanka<br /> | Ulkorenkaan molemmilla puolilla oleva reunavahvike, joka pitelee täyteen pumpatun renkaan vanteessa kiinni.<br /> |- <br /> | Rihtaus<br /> | Kiekkojen tai vanteiden rihtaus tarkoittaa pinnojen kiristämistä siten, että vanne on suorassa.<br /> |- <br /> | Runko<br /> | Runko yhdistää polkupyörän osat toisiinsa. Runko koostuu emäputkesta, vaakaputkesta, alaputkesta, satulaputkesta sekä tahahaarukan ylä- ja alaputkesta.<br /> |- <br /> | Ruotoputki<br /> | Emäputken sisään sijoitettava etuhaarukan varsiosa.<br /> |- <br /> | Sarvet / Pukinsarvet<br /> | Kaareva ohjaustanko, joka löytyy yleensä maantiepyöristä.<br /> |- <br /> | Satulakiskot<br /> | Kiskot, joiden kautta satula kiinnittyy satulatolppaan.<br /> |- <br /> | Satulaputki<br /> | Rungon putki, jonka sisällä on satulatolppa.<br /> |- <br /> | Satulatolppa<br /> | Ontto putki, jonka välityksellä satula kiinnittyy satulaputkeen.<br /> |- <br /> | [[Venttiili#Schrader|Schrader]]<br /> | Sisäkumin venttiilityyppi, joita löytyy yleensä maastopyöristä ja hybridipyöristä. Samanlainen kuin auton venttiili.<br /> |-<br /> | Shimano<br /> | Japanilainen polkupyöränosien valmistaja, joka on suurin ja tunnetuin osavalmistaja. Tarjoaa komponentteja niin rata-, maantie kuin maastopyöriin.<br /> |-<br /> | Sinkula<br /> | Single speed eli yksivaihteinen pyörä, jossa on yleensä vapaaratas. Polkimet eivät siis välttämättä pyöri takapyörän pyöriessä.<br /> |- <br /> | Snakebite<br /> | Sisärenkaan kaksi vierekkäistä reikää, jotka syntyvät, kun pyörällä ajetaan terävän kulman (esim. kaivonkannen tai katukiveyksen reunan) yli ja rengas puristuu kaksinkerroin vanteen ja kulman väliin. Alhainen rengaspaine ja väärä ajotapa edesauttavat snakebiten syntymistä.<br /> |-<br /> | SRAM<br /> | Yhdysvaltalainen osavalmistaja, osia sekä maasto-, maantie- ja käyttöpyöriin. Omistaa mm. Avidin, Rock Shocksin, Zipin ja Truvativin.<br /> |- <br /> | Stemmi<br /> | Sama kuin ohjainkannatin.<br /> |- <br /> | Takahaarukan alaputki<br /> | Rungon putki pyörän takaosassa, joka yhdistää keskiön ja takapyörän navan. Putkia on kaksi kappaletta pyörän molemmin puolin.<br /> |- <br /> | Takahaarukan yläputki<br /> | Rungon putki pyörän takaosassa, joka yhdistää satulaputken ja takapyörän navan ja johon esim. takajarrut kiinnittyvät. Putkia on kaksi kappaletta pyörän molemmin puolin.<br /> |- <br /> | Takaratas<br /> | Hammaspyörä takarenkaan rataspakassa. Takarattaiden kokonaisuutta sanotaan rataspakaksi.<br /> |- <br /> | Tuubirengas<br /> | Rengastyyppi, jossa renkaan ulkokumi on ommeltu kiinni sisärenkaaseen yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin rengas voidaan pumpata kovemmaksi kuin erillinen sisä- ja ulkorenkaan yhdistelmä.<br /> |- <br /> | Täysjousitettu pyörä<br /> | Pyörä, jossa on sekä etu- että takajousitus.<br /> |- <br /> | Vaakaputki<br /> | Rungon yläosan putki, joka yhdistää satulaputken ja emäputken.<br /> |- <br /> | Vapaaratas<br /> | Napaan kuuluva rakenneosa, joka päästää takapyörän pyörimään silloinkin, kun polkimet ovat paikoillaan.<br /> |- <br /> | Varvaskoukku<br /> | Polkimeen kiinnitetty koukku, johon kengän kärki asettuu, jolloin poljinta voi vetää ylöspäin. Varvaskoukussa on yleensä kiinni remmi, joka sitoo kengän kiinni polkimeen. Varvaskoukkua käytettiin ennen lukkopolkimien keksimistä poljintehon parantamiseksi. Varvaskoukku remmeineen on käytössä edelleen joissakin hybridipyörissä.<br /> |- <br /> | Velodromi<br /> | Pyöräkilpailuja varten rakennettu ovaalin muotoinen rata, jossa on kallistetut kaarteet päädyissä.<br /> |- <br /> | Velosipedi<br /> | Polkupyörä, jossa ei ole ketjuja ja polkimet on yhdistetty etupyörään vipuvarsin. Näitä käytettiin pyöräilyn alkuaikoina.<br /> |- <br /> | [[Venttiili]]<br /> | Venttiili pitää ilman sisällä renkaassa. Venttiilejä on eri tyyppisiä, yleisimmät ovat Schrader, Presta ja Dunlop.<br /> |- <br /> | Viistoputki<br /> | Sama kuin alaputki.<br /> |}<br /> <br /> [[Luokka:Pyöräily]]</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Sanasto&diff=2458 2009-12-20T20:15:27Z

<p>Jay8tz: </p> <hr /> <div>Tälle sivulle on koottu sanastoa liittyen polkupyöräilyyn. Taulukosta löytyy yleisimpien pyöräilytermien lyhyet selitykset. Suositeltavaa on myös katsoa [[Sanakirja|polkupyöräilijän suomi-englanti sanakirja]], johon on koottu eri termien englanninkielisiä vastineita.<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot; border=&quot;1&quot;<br /> |+ Polkupyöräsanasto<br /> !Termi<br /> !Termin selitys<br /> |- <br /> | Aerobinen suoritus<br /> | Liikunta, jossa happea kuluu enintään se määrä, jonka elimistö pystyy lihaksiin toimittamaan. Vastakohta anaerobinen suoritus.<br /> |- <br /> | Alakahvat<br /> | Maantiepyörän alaspäin kääntyvän ohjaustangon (&quot;sarvet&quot;) alaosat.<br /> |- <br /> | Alaputki<br /> | Rungon alaosan putki, joka yhdistää keskiön ja emäputken.<br /> |- <br /> | Anaerobinen suoritus<br /> | Liikunta, jossa happea kuluu enemmän kuin elimistö pystyy lihaksiin toimittamaan. Tällöin syntyy happivelka. Vastakohta aerobinen suoritus.<br /> |- <br /> | [http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalot/bepolite.asp Bepolite]<br /> | (Bicycle Early Pass over the Stop Line Technique). Uusi polkupyörien liikennevalo-ohjaus, jonka tarkoituksena on vähentää punaisissa valoissa odottamista.<br /> |- <br /> | Bianchi<br /> | Italialainen polkupyörävalmistaja, jota pidetään yhtenä maailman arvostetuimmista pyörävalmistajista. Bianchin polkupyörät tunnistaa helposti turkoosista Celeste-väristään. Äännetään &quot;Bianki&quot;.<br /> |- <br /> | Campagnolo<br /> | Italialainen polkupyöräosien valmistaja, keskittyy lähinnä maantie- ja rataosiin, valmistaa myös suoralle ohjaustangolle sopivia vaihtajia ja jarruvipuja. Äännetään &quot;Campanjolo&quot;. Alamerkkinä Fulcrum, joka valmistaa kiekkoja ja kampisatseja.<br /> |- <br /> | [[Chain Reaction Cycles|CRC]]<br /> | Chain Reaction Cycles. Ulkomainen pyöräilytarvikkeita myyvä nettikauppa.<br /> |- <br /> | [[Venttiili#Dunlop|Dunlop]]<br /> | Polkupyörän sisäkumin venttiilityyppi, joita löytyy erityisesti vanhemmista pyöristä. <br /> |- <br /> | Emäputki<br /> | Rungon etummaisin putki, jonka läpi haarukka kulkee.<br /> |- <br /> | Eturatas<br /> | Oikeanpuoleiseen poljinkampeen kiinnitetty kookas hammasratas. Rattaita on yleensä yhdestä kolmeen.<br /> |-<br /> | Fiksi<br /> | Fixed gear eli pyörä, jossa on kiinteä välitys eikä ollenkaan vapaaratasta. Polkimet pyörivät siis aina takapyörän pyöriessä.<br /> |- <br /> | Haarukanpäät<br /> | Etu- ja takahaarukan kärjissä olevat lovetut ulokkeet, joihin pyörä kiinnitetään.<br /> |- <br /> | Haarukka<br /> | Renkaan napaan asti ulottuvat ja renkaan molemmin puolin kulkevat putket muodostavat haarukan. Pyörässä on sekä etu- että takahaarukkaa.<br /> |- <br /> | Happivelka<br /> | Anaerobisessa suorituksessa syntyvä tila, jossa elimistö ei kykene toimittamaan niin paljon happea kuin lihakset tarvitsisivat.<br /> |- <br /> | Hybridi<br /> | Polkupyörä, joka sisältää sekä maasto- että maantiepyörän ominaisuuksia.<br /> |- <br /> | Istuinkannatin<br /> | Sama kuin satulatolppa.<br /> |- <br /> | Jarrukäpälä<br /> | Jalkajarrullisissa pyörissä takarenkaan pysäyttämiseen tarvittava metallinen osa. Yleensä kiinnitetty takahaarukan alaputkeen.<br /> |- <br /> | Jarrun vapaaliike<br /> | Matka, jonka jarrukahva liikkuu ennen kun jarrupalat ottavat kiinni vanteen reunoihin tai jarrulevyyn.<br /> |- <br /> | Jousitus<br /> | Järjestelmä, jonka tarkoituksena on pehmentää ajopinnan epätasaisuuksien vaikutusta ja pitää renkaat kosketuksessa ajopintaan. Toteutetaan yleensä ilma- tai jousijärjestelmillä.<br /> |- <br /> | Juomareppu<br /> | Kevyt reppu, jonka sisällä on kestävä pussi, johon voi varastoida useita litroja vettä. Repun sisältä lähtee imuletku, jonka pää kiinnitetään repun hihnaan olkapään kohdalle, jolloin pyöräilijä voi juoda letkun kautta päätä kääntämällä.<br /> |- <br /> | Kadenssi<br /> | Poljinkammen pyöritysnopeus. Pyöritysnopeus ilmoitetaan poljinkampien kierroksina minuutissa.<br /> |- <br /> | Kampisarja<br /> | Oikeanpuolimmaisen poljinkammen ja eturattaiston yhdistelmästä käytetty nimi.<br /> |- <br /> | Keskiö<br /> | Pyörän rungon rakenneosa, jonka sisällä on keskiölaakeri ja johon polkupyörän kammet kiinnitetään. Keskiö sijaitsee alaputken, satulaputken ja takahaarukan yhtymäkohdassa.<br /> |- <br /> | Keskiölaakeri<br /> | Pyörän rakenneosa, joka yhdistää keskiön molemmin puolin sijaitsevat poljinkammet toisiinsa.<br /> |-<br /> | Kevyt liikenne<br /> | Kulkemista jalan, rullaluistimilla, potkulaudalla tai polkupyörällä.<br /> |-<br /> | Kiekko<br /> | Kiekko = napa + pinnat + vanne<br /> |- <br /> | Klappi/välys <br /> | Ei toivottu liike laakereissa, joka johtuu niiden kulumisesta tai väärästä kokoamisesta/säädöstä.<br /> |- <br /> | Klossi<br /> | Metallinen tai muovinen osa ruuvattuna pyöräilykengän pohjaan. Klossi kiinnittää kengän lukkopolkimeen. Kenkä vapautetaan kiertämällä kantapäätä hieman pyörästä ulospäin.<br /> |- <br /> | Lepuuttajat<br /> | Maantiepyörien käyrissä ohjaustangoissa jarrujen yläosan koverat kohdat. Ajaja voi asettaa kätensä lepuuttajille, jolloin hänen peukalon ja etusormen välinen osa on lepuuttajalla ja muut sormet jarrukahvoilla.<br /> |- <br /> | Lukkopoljin<br /> | Poljintyyppi, johon pyöräilykengän pohjassa oleva klossi kiinnittyy pitääkseen jalan kiinni polkimessa.<br /> |- <br /> | Nojapyörä / Nojakki<br /> | Polkupyörä, jossa pyörän kuljettaja istuu nojatuolimaisessa asennossa tai makaa selällään. <br /> |- <br /> | Nousukahvat<br /> | Pyörän tangon päihin kiinnitettävät lyhyet putket, joihin ajaja yleensä tarttuu ylämäkeen poljettaessa paremman otteen saamiseksi.<br /> |- <br /> | [[Ohjainkannatin]]<br /> | Polkupyörän rakenneosa, joka yhdistää ohjaustangon emäputkeen.<br /> |- <br /> | Ohjainlaakeri<br /> | Laakeriyksikkö, joka kiinnittää etuhaarukan runkoon ja päästää etuhaarukan kääntymään. Ohjainlaakereita on kahdentyyppisiä: kierteettömiä ja kierteellisiä.<br /> |- <br /> | Ohjainpyörät<br /> | Pienet pyörät, jotka ohjaavat ketjua rattaiden ympäri takavaihtajan läpi kohti eturatasta. Joskus käytetään myös nimitystä rissat.<br /> |-<br /> | Peesaus<br /> | Ajaminen toisen pyörän lähellä, jolloin takana oleva ajaja on suojassa tuulelta ja ilmanvastukselta. Tämän ansiosta takana ajava selviää pienemmällä energiankulutuksella.<br /> |- <br /> | Pikalinkku<br /> | Kiinnitysväline, joka voidaan avata ja sulkea vivusta ilman työkaluja. Käytetään yleensä etupyörän kiinnittämisessä etuhaarukan haarukanpäähän, tai istuinkannattimeen.<br /> |- <br /> | Poljinkammet<br /> | Varret, jotka keskiölaakeri yhdistää toisiinsa ja jotka välittävät polkimien liikkeen eturattaiden kautta ketjuun.<br /> |- <br /> | [[Venttiili#Presta|Presta]]<br /> | Kapea eurooppalainen sisäkumin venttiilityyppi, joka löytyy yleensä hieman kalliimmista pyöristä, kuten maantiepyöristä, koska venttiili kestää suurempaa painetta.<br /> |-<br /> | Puola<br /> | Ohut terästanko, joka liittää navan vanteeseen. Termistä käytetään yleensä nimitystä pinna. <br /> |- <br /> | Putkelta ajaminen<br /> | Seisten ajaminen eli satulasta koholla polkeminen.<br /> |- <br /> | Pystyputki<br /> | Sama kuin satulaputki.<br /> |- <br /> | Päätyholkki<br /> | Pehmeästä metallista tehty ja toisesta päästä suljettu pieni metallilieriö, joka kiinnitetään vaijerin päähän estämään vaijerin päätä nirhautumasta.<br /> |- <br /> | Rataspakka<br /> | Hammasrattaiden ryhmä takapyörässä. Rataspakassa on usein viidestä kymmeneen hammasratasta ja vastaavasti puhutaan viisi- tai kymmenlehtisistä rataspakoista. Rataspakka kiinnittyy vapaarattaaseen.<br /> |- <br /> | Reunalanka<br /> | Ulkorenkaan molemmilla puolilla oleva reunavahvike, joka pitelee täyteen pumpatun renkaan vanteessa kiinni.<br /> |- <br /> | Rihtaus<br /> | Kiekkojen tai vanteiden rihtaus tarkoittaa pinnojen kiristämistä siten, että vanne on suorassa.<br /> |- <br /> | Runko<br /> | Runko yhdistää polkupyörän osat toisiinsa. Runko koostuu emäputkesta, vaakaputkesta, alaputkesta, satulaputkesta sekä tahahaarukan ylä- ja alaputkesta.<br /> |- <br /> | Ruotoputki<br /> | Emäputken sisään sijoitettava etuhaarukan varsiosa.<br /> |- <br /> | Sarvet / Pukinsarvet<br /> | Kaareva ohjaustanko, joka löytyy yleensä maantiepyöristä.<br /> |- <br /> | Satulakiskot<br /> | Kiskot, joiden kautta satula kiinnittyy satulatolppaan.<br /> |- <br /> | Satulaputki<br /> | Rungon putki, jonka sisällä on satulatolppa.<br /> |- <br /> | Satulatolppa<br /> | Ontto putki, jonka välityksellä satula kiinnittyy satulaputkeen.<br /> |- <br /> | [[Venttiili#Schrader|Schrader]]<br /> | Sisäkumin venttiilityyppi, joita löytyy yleensä maastopyöristä ja hybridipyöristä. Samanlainen kuin auton venttiili.<br /> |-<br /> | Shimano<br /> | Japanilainen polkupyöränosien valmistaja, joka on suurin ja tunnetuin osavalmistaja. Tarjoaa komponentteja niin rata-, maantie kuin maastopyöriin.<br /> |-<br /> | Sinkula<br /> | Single speed eli yksivaihteinen pyörä, jossa on yleensä vapaaratas. Polkimet eivät siis välttämättä pyöri takapyörän pyöriessä.<br /> |- <br /> | Snakebite<br /> | Sisärenkaan kaksi vierekkäistä reikää, jotka syntyvät, kun pyörällä ajetaan terävän kulman (esim. kaivonkannen tai katukiveyksen reunan) yli ja rengas puristuu kaksinkerroin vanteen ja kulman väliin. Alhainen rengaspaine ja väärä ajotapa edesauttavat snakebiten syntymistä.<br /> |-<br /> | SRAM<br /> | Yhdysvaltalainen osavalmistaja, osia sekä maasto-, maantie- ja käyttöpyöriin. Omistaa mm. Avidin, Rock Shocksin, Zipin ja Truvativin.<br /> |- <br /> | Stemmi<br /> | Sama kuin ohjainkannatin.<br /> |- <br /> | Takahaarukan alaputki<br /> | Rungon putki pyörän takaosassa, joka yhdistää keskiön ja takapyörän navan. Putkia on kaksi kappaletta pyörän molemmin puolin.<br /> |- <br /> | Takahaarukan yläputki<br /> | Rungon putki pyörän takaosassa, joka yhdistää satulaputken ja takapyörän navan ja johon esim. takajarrut kiinnittyvät. Putkia on kaksi kappaletta pyörän molemmin puolin.<br /> |- <br /> | Takaratas<br /> | Hammaspyörä takarenkaan rataspakassa. Takarattaiden kokonaisuutta sanotaan rataspakaksi.<br /> |- <br /> | Tuubirengas<br /> | Rengastyyppi, jossa renkaan ulkokumi on ommeltu kiinni sisärenkaaseen yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin rengas voidaan pumpata kovemmaksi kuin erillinen sisä- ja ulkorenkaan yhdistelmä.<br /> |- <br /> | Täysjousitettu pyörä<br /> | Pyörä, jossa on sekä etu- että takajousitus.<br /> |- <br /> | Vaakaputki<br /> | Rungon yläosan putki, joka yhdistää satulaputken ja emäputken.<br /> |- <br /> | Vapaaratas<br /> | Napaan kuuluva rakenneosa, joka päästää takapyörän pyörimään silloinkin, kun polkimet ovat paikoillaan.<br /> |- <br /> | Varvaskoukku<br /> | Polkimeen kiinnitetty koukku, johon kengän kärki asettuu, jolloin poljinta voi vetää ylöspäin. Varvaskoukussa on yleensä kiinni remmi, joka sitoo kengän kiinni polkimeen. Varvaskoukkua käytettiin ennen lukkopolkimien keksimistä poljintehon parantamiseksi. Varvaskoukku remmeineen on käytössä edelleen joissakin hybridipyörissä.<br /> |- <br /> | Velodromi<br /> | Pyöräkilpailuja varten rakennettu ovaalin muotoinen rata, jossa on kallistetut kaarteet päädyissä.<br /> |- <br /> | Velosipedi<br /> | Polkupyörä, jossa ei ole ketjuja ja polkimet on yhdistetty etupyörään vipuvarsin. Näitä käytettiin pyöräilyn alkuaikoina.<br /> |- <br /> | [[Venttiili]]<br /> | Venttiili pitää ilman sisällä renkaassa. Venttiilejä on eri tyyppisiä, yleisimmät ovat Schrader, Presta ja Dunlop.<br /> |- <br /> | Viistoputki<br /> | Sama kuin alaputki.<br /> |}<br /> <br /> [[Luokka:Pyöräily]]</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Polkupy%C3%B6r%C3%A4n_rakenne&diff=1711 2008-11-24T18:54:14Z

<p>Jay8tz: /* Voimansiirto */</p> <hr /> <div>== Polkupyörän rakenne ==<br /> <br /> Eri polkupyörämalleja on lukemattomia ja kaikissa niissä polkupyörä on rakennettu hieman eri lailla. Kuitenkin kaikilla perinteisillä polkupyörillä on aina jotain yhteistä: niissä on kaksi rengasta sekä runko, joiden päälle polkupyörä rakentuu.<br /> <br /> Runko on pyörän ydin. Etu- ja takapyörät kiinnitetään rungon etu- ja takahaarukkaan. Rungon keskelle kiinnitetään eturatas sekä poljinkammet, jotka on liitetty takarattaaseen ketjulla. Ketju taas siirtää polkimien välityksellä ajajan poljinvoimaa takapyörälle ja edelleen pyörän liikkeeksi. Rungon etuosaan kiinnitettävän ohjaustangon avulla pyörän kulkusuuntaa voidaan muuttaa. Vaihteisto ja jarrut taas tuovat pyöräilyyn lisää nopeutta ja hallittavuutta.<br /> <br /> Riippuen polkupyörätyypistä runkoon kiinnitetään hieman erilaisia osia. Esimerkiksi maantiepyörissä runkoon kiinnitetään käyrä ohjaustanko (ns. &quot;pukinsarvet&quot;), kun taas maasto- ja hybridipyörissä ohjaustanko on suora. Pyörä siis rakennetaan sen käyttötarkoituksen mukaan. Maantiepyöriin lisätään lukkopolkimet, ohuemmat renkaat ja rungon profiili on aerodynaamisempi. Maasto- ja hybridipyörät noudattavat samaa rakennetta, mutta käyttävät eri osia. <br /> <br /> Alla on esitetty kuva polkupyörän olennaisimmista osista, joiden tunteminen on tarpeellista, koska eri oppaissa puhutaan yleensä käyttäen juuri kuvassa esitettyjä termejä. Oppaiden lukeminen on hankalaa, jos ei tiedä, millä termillä viitataan mihinkin osaan pyörässä. Kuvassa oleva pyörä on maantiepyörä, mutta maasto- ja hybridipyörät noudattavat melko samaa rakennetta. <br /> <br /> [[Kuva:polkupyoran_rakenne.png|thumb|center|670px|Polkupyörän tärkeimmät osat]]<br /> <br /> === Runko ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Runko]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Polkupyoran_runko.jpg|thumb|250px|Polkupyörän runko ilman mitään ylimääräisiä osia]]<br /> <br /> Polkupyörän peruspilarina toimii runko, jonka päälle koko pyörä rakentuu. Siihen kiinnittyvät kaikki tärkeät osat: pyörät, ohjaustanko, polkimet ja satula. Rungon kestävyys, paino ja jäykkyys vaikuttavat pyörän ajettavuuteen. Esimerkiksi maantiepyörissä runko on usein valmistettu kevyistä materiaaleista - kalleimmissa pyörissä taas hiilikuidusta. Runko koostuu tavallisesti kuudesta perusosasta, jotka yhdistetään toisiinsa yleensä juottamalla tai hitsaamalla putket yhteen:<br /> <br /> {|<br /> |- <br /> |<br /> * Emäputki<br /> * Vaakaputki<br /> * Alaputki<br /> |<br /> * Satulaputki<br /> * Takahaarukan yläputket<br /> * Takahaarukan alaputket<br /> |}<br /> <br /> === Satula ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Satula]]}}<br /> <br /> Satula kiinnitetään pyörän runkoon satulatolpan avulla. Satula on siis kiinni satulakiskojen kautta satulatolpassa, joka taas uppoaa sisään rungon satulaputkeen. Satulatolppa kiristetään sopivalle korkeudelle satulatolpan kiristimellä.<br /> <br /> === Etu- ja takapyörät ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Pyörä]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Maastopyoran_takarengas.jpg|thumb|right|250px|Maastopyörän takapyörä, jossa maastoon sopiva kuvioitu ulkorengas]]<br /> <br /> Pyörät ovat polkupyörän tärkeimmät osat: ilman niitä ei pyörä liikkuisi mihinkään. Etu- ja takapyörä kiinnittyvät etu- ja takahaarukan haarukanpäihin pyörän navan kautta. Takahaarukka kuuluu runkoon, mutta etuhaarukka on rungosta erillinen osa, joka kiinnittyy rungon emäputkeen etuhaarukan varsiosan (ruotoputki) avulla. Pyörän kiinnitys haarukanpäähän on usein toteutettu tavallisella mutterilla tai ns. pikalinkulla, jonka saa avattua ilman työkaluja. <br /> <br /> Pyörät koostuvat kiekosta ja renkaista. Kiekko taas rakentuu vanteesta, navasta ja niitä yhdistävistä puolista (pinnat). Rengas taas koostuu ulkokumista ja sisäkumista, joka pitää ilman sisällään [[Venttiili|venttiilin]] avulla. <br /> <br /> Eri polkupyörätyypeissä käytetään erilaisia kiekkoja ja renkaita. Maantiepyörissä vanteet ovat erittäin ohuita ja pinnoja on vähän. Näin rakenne on mahdollisimman kevyt. Maantiepyörien ohuet sileät sormenpäänpaksuiset renkaat rullaavat päällystetyllä tiellä parhaiten, mutta eivät sovi maastoajoon. Maasto- ja hybridipyörissä käytetään leveämpiä kuvioituja renkaita, jotka soveltuvat paremmin maastoajoon. Joissakin kilpapyörissä sisä- ja ulkorengas on yhdistetty (tuubirengas) ja puolien tilalla voi olla yhtenäinen kiekko.<br /> <br /> === Ohjaustanko ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Ohjaustanko]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Maastopyoran_ohjaustanko.jpg|thumb|right|250px|Maastopyörän suora ohjaustanko]]<br /> <br /> Ohjaustanko kiinnitetään etuhaarukan varteen (ruotoputki) ohjainkannattimen avulla. Tankoja on monenlaisia. Maantiepyörissä käytetään yleensä käyriä ohjaustankoja, jolloin ajoasento on matalampi eli aerodynaamisempi. Käyrissä ohjaustangoissa jarrukahvoja käytetään kädensijoina ajamiseen (ns. lepuuttajat) ja vaihdevivut ovat jarrukahvojen alla/sisäsivuilla (Campagnolon vaihteet) tai integroitu jarrukahvoihin (Shimanon vaihteet), Sramin kahvoissa vaihteita käytetään yhdestä jarrukahvan takana olevasta vivusta, lyhyt painallus pudottaa ketjun pienemmälle rattaalle, pitkä painallus nostaa sen suuremmalle rattaalle. Maasto- ja hybridipyörissä ohjaustanko taas on yleensä suora ja ajoasento on hieman pystympi, joka sopii maasto- ja kaupunkiajoon yleensä paremmin. <br /> <br /> Ohjaustangon liikkeet välitetään etupyörään ohjainlaakerin avulla. Näin siis ohjaustankoa kääntämällä kääntyy rungon emäputkeen kiinnitetty etuhaarukka ohjainkannattimen ja ohjainlaakerin välityksellä. Koska etupyörä on kiinnitetty etuhaarukkaan, kääntyy pyörä ohjaustangon mukana.<br /> <br /> === Voimansiirto ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Vaihteet]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Yleiskuva takavaihtajasta.jpg|thumb|right|200px|Bianchi-maantiepyörän takavaihtaja mallia Shimano Sora]]<br /> <br /> Vaihteiston tehtävänä polkupyörässä on muuttaa rattaiden välitystä maaston sekä ajajan tarpeiden mukaisesti. Polkupyörän vaihteisto koostuu etu- ja takavaihtajasta, takarattaista (rataspakka), eturattaista sekä ketjuista, jotka välittävät poljinkampien liikkeen takapyörän liikkeeksi. Voimansiirron lisäksi vaihteiston hallintaan tarvitaan vaihdevivut, jotka liikuttavat etu- ja takavaihtajia vaihdevaijerin välityksellä.<br /> <br /> Rataspakka on kiinnitetty takapyörän navan vapaarattaaseen. Vapaaratas mahdollistaa sen, että pyörä pyörii vapaasti vaikka polkimet olisivat paikallaan. Vapaarattaan sisällä on pieniä hakasia, jotka sallivat rataspakan vapaan pyörimisen vastapäivään, mutta eivät myötäpäivään (polkemissuuntaan).<br /> <br /> Takavaihde on yleensä toteutettu rataspakan viereen asennetulla vaihteensiirtäjällä, joka liikuttaa ketjua erikokoisten takarattaiden välillä muuttaen näin vaihteiden välitystä. Takavaihtaja on kiinnitetty takahaarukan päähän. Kaupunki- ja työmatkapyöräilyyn tarkoitetuissa pyörissä on usein napavaihde, jolloin takana on rataspakan sijasta vain yksi ratas ja vaihde toimii takapyörän navan sisällä. Satulaputken alaosaan kiinnitetty etuvaihtaja toimii samalla periaatteella kuin takavaihtajakin: se nostaa tai laskee ketjua isommalle/pienemmälle rattaalle. Joistain pyöristä saattaa vaihteet puuttua kokonaan.<br /> [[Kuva:Etuvaihtaja.jpg|thumb|right|200px|Maantiepyörän etuvaihtaja, Campagnolo Veloce compact]]<br /> <br /> === Jarrut ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Jarrut]]}}<br /> <br /> [[Kuva:V-jarrut.jpg|thumb|right|200px|V-jarrut takapyörässä]]<br /> <br /> Polkupyörän jarrut tuovat turvallisuutta ajamiseen. Ilman niitä pyörän pysäyttäminen on vaikeaa. Jarruja on monenlaisia, mutta yleensä ne ovat vannejarruja, jolloin ne kiinnitetään takana takahaarukan yläputkeen ja edessä etuhaarukkaan. Jarrutusvoimaa voi säädellä ohjaustankoon kiinnitettyjen jarrukahvojen avulla. Jarrukahvan liike välittyy jarrun länkeen jarruvaijerin välityksellä, jolloin jarrukahvaa painamalla jarrupalat ottavat kiinni vanteeseen ja hidastavat pyörää. <br /> <br /> Jarrun rakenne riippuu polkupyörän käyttötarkoituksesta. Maantiepyörissä on yleensä kevyet ns. sivuvetojarrut, kun taas maasto- ja hybridipyörissä käytetään V-jarruja tai usein myös levyjarruja. Cyclocross-pyörissä ja retkipyörissä yleinen jarrutyyppi on Cantilever-jarru. Napavaihteellisissa ja vaihteettomissa pyörissä on usein takanavan sisään rakennettu rumpujarru, jolla jarrutetaan polkemalla taaksepäin. Harvinaisempi jarrutyyppi on Shimanon valmistama rullajarru, käytetään lähinnä hybrideissä.<br /> <br /> Kaikentyyppiset hyvälaatuiset jarrut saadaan asianmukaisilla säädöillä toimimaan tehokkaasti, vannejarruissa on ongelmana pito märissä oloissa, märkä vanne ei anna yhtä hyvää jarrutustehoa kuin kuiva. Levy, rumpu ja rullajarruissa kosteus ei vaikuta jarrujen tehoon. Lisäksi märissä oloissa maantielika jarrupalan ja vanteen välissä kuluttaa vannetta nopeasti.<br /> <br /> [[Kuva:sivuvetojarru.jpg|thumb|right|200px|Maantiepyörän sivuvetojarru]]<br /> <br /> === Muita varusteita ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Varusteet]]}}<br /> <br /> Riippuen polkupyörän käyttötarkoituksesta pyörään kiinnitetään tarvittavia lisävarusteita. Esimerkiksi retkipyöriin lisätään yleensä tavarateline taakse sekä lokasuojat. Jokainen lisätty varuste kuitenkin kasvattaa pyörän painoa, joten siksi esimerkiksi maantiepyörissä harvemmin näkee lokasuojia ja tavaratelineitä. Alla on lueteltu joitain yleisiä polkupyörään asennettavia lisävarusteita:<br /> <br /> {|<br /> |- <br /> |<br /> * Ajotietokone (matkamittari)<br /> * [[Ajovalot]]<br /> * Heijastimet<br /> * Juomapullo ja juomapullon teline<br /> * Kilikello<br /> * Käsipumppu<br /> * [[Lokasuojat]]<br /> |<br /> * Lukko<br /> * Lukkopolkimet<br /> * Nousukahvat<br /> * Pistosuojatut renkaat<br /> * Satulalaukku<br /> * Tavarateline<br /> * Tukijalka<br /> |}<br /> <br /> [[Luokka:Polkupyörät]]</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Etuvaihtaja.jpg&diff=1710 2008-11-24T18:53:46Z

<p>Jay8tz: Campagnolo Veloce Compact etuvaihtaja</p> <hr /> <div>Campagnolo Veloce Compact etuvaihtaja</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Polkupy%C3%B6r%C3%A4n_rakenne&diff=1709 2008-11-24T18:23:09Z

<p>Jay8tz: /* Jarrut */</p> <hr /> <div>== Polkupyörän rakenne ==<br /> <br /> Eri polkupyörämalleja on lukemattomia ja kaikissa niissä polkupyörä on rakennettu hieman eri lailla. Kuitenkin kaikilla perinteisillä polkupyörillä on aina jotain yhteistä: niissä on kaksi rengasta sekä runko, joiden päälle polkupyörä rakentuu.<br /> <br /> Runko on pyörän ydin. Etu- ja takapyörät kiinnitetään rungon etu- ja takahaarukkaan. Rungon keskelle kiinnitetään eturatas sekä poljinkammet, jotka on liitetty takarattaaseen ketjulla. Ketju taas siirtää polkimien välityksellä ajajan poljinvoimaa takapyörälle ja edelleen pyörän liikkeeksi. Rungon etuosaan kiinnitettävän ohjaustangon avulla pyörän kulkusuuntaa voidaan muuttaa. Vaihteisto ja jarrut taas tuovat pyöräilyyn lisää nopeutta ja hallittavuutta.<br /> <br /> Riippuen polkupyörätyypistä runkoon kiinnitetään hieman erilaisia osia. Esimerkiksi maantiepyörissä runkoon kiinnitetään käyrä ohjaustanko (ns. &quot;pukinsarvet&quot;), kun taas maasto- ja hybridipyörissä ohjaustanko on suora. Pyörä siis rakennetaan sen käyttötarkoituksen mukaan. Maantiepyöriin lisätään lukkopolkimet, ohuemmat renkaat ja rungon profiili on aerodynaamisempi. Maasto- ja hybridipyörät noudattavat samaa rakennetta, mutta käyttävät eri osia. <br /> <br /> Alla on esitetty kuva polkupyörän olennaisimmista osista, joiden tunteminen on tarpeellista, koska eri oppaissa puhutaan yleensä käyttäen juuri kuvassa esitettyjä termejä. Oppaiden lukeminen on hankalaa, jos ei tiedä, millä termillä viitataan mihinkin osaan pyörässä. Kuvassa oleva pyörä on maantiepyörä, mutta maasto- ja hybridipyörät noudattavat melko samaa rakennetta. <br /> <br /> [[Kuva:polkupyoran_rakenne.png|thumb|center|670px|Polkupyörän tärkeimmät osat]]<br /> <br /> === Runko ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Runko]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Polkupyoran_runko.jpg|thumb|250px|Polkupyörän runko ilman mitään ylimääräisiä osia]]<br /> <br /> Polkupyörän peruspilarina toimii runko, jonka päälle koko pyörä rakentuu. Siihen kiinnittyvät kaikki tärkeät osat: pyörät, ohjaustanko, polkimet ja satula. Rungon kestävyys, paino ja jäykkyys vaikuttavat pyörän ajettavuuteen. Esimerkiksi maantiepyörissä runko on usein valmistettu kevyistä materiaaleista - kalleimmissa pyörissä taas hiilikuidusta. Runko koostuu tavallisesti kuudesta perusosasta, jotka yhdistetään toisiinsa yleensä juottamalla tai hitsaamalla putket yhteen:<br /> <br /> {|<br /> |- <br /> |<br /> * Emäputki<br /> * Vaakaputki<br /> * Alaputki<br /> |<br /> * Satulaputki<br /> * Takahaarukan yläputket<br /> * Takahaarukan alaputket<br /> |}<br /> <br /> === Satula ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Satula]]}}<br /> <br /> Satula kiinnitetään pyörän runkoon satulatolpan avulla. Satula on siis kiinni satulakiskojen kautta satulatolpassa, joka taas uppoaa sisään rungon satulaputkeen. Satulatolppa kiristetään sopivalle korkeudelle satulatolpan kiristimellä.<br /> <br /> === Etu- ja takapyörät ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Pyörä]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Maastopyoran_takarengas.jpg|thumb|right|250px|Maastopyörän takapyörä, jossa maastoon sopiva kuvioitu ulkorengas]]<br /> <br /> Pyörät ovat polkupyörän tärkeimmät osat: ilman niitä ei pyörä liikkuisi mihinkään. Etu- ja takapyörä kiinnittyvät etu- ja takahaarukan haarukanpäihin pyörän navan kautta. Takahaarukka kuuluu runkoon, mutta etuhaarukka on rungosta erillinen osa, joka kiinnittyy rungon emäputkeen etuhaarukan varsiosan (ruotoputki) avulla. Pyörän kiinnitys haarukanpäähän on usein toteutettu tavallisella mutterilla tai ns. pikalinkulla, jonka saa avattua ilman työkaluja. <br /> <br /> Pyörät koostuvat kiekosta ja renkaista. Kiekko taas rakentuu vanteesta, navasta ja niitä yhdistävistä puolista (pinnat). Rengas taas koostuu ulkokumista ja sisäkumista, joka pitää ilman sisällään [[Venttiili|venttiilin]] avulla. <br /> <br /> Eri polkupyörätyypeissä käytetään erilaisia kiekkoja ja renkaita. Maantiepyörissä vanteet ovat erittäin ohuita ja pinnoja on vähän. Näin rakenne on mahdollisimman kevyt. Maantiepyörien ohuet sileät sormenpäänpaksuiset renkaat rullaavat päällystetyllä tiellä parhaiten, mutta eivät sovi maastoajoon. Maasto- ja hybridipyörissä käytetään leveämpiä kuvioituja renkaita, jotka soveltuvat paremmin maastoajoon. Joissakin kilpapyörissä sisä- ja ulkorengas on yhdistetty (tuubirengas) ja puolien tilalla voi olla yhtenäinen kiekko.<br /> <br /> === Ohjaustanko ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Ohjaustanko]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Maastopyoran_ohjaustanko.jpg|thumb|right|250px|Maastopyörän suora ohjaustanko]]<br /> <br /> Ohjaustanko kiinnitetään etuhaarukan varteen (ruotoputki) ohjainkannattimen avulla. Tankoja on monenlaisia. Maantiepyörissä käytetään yleensä käyriä ohjaustankoja, jolloin ajoasento on matalampi eli aerodynaamisempi. Käyrissä ohjaustangoissa jarrukahvoja käytetään kädensijoina ajamiseen (ns. lepuuttajat) ja vaihdevivut ovat jarrukahvojen alla/sisäsivuilla (Campagnolon vaihteet) tai integroitu jarrukahvoihin (Shimanon vaihteet), Sramin kahvoissa vaihteita käytetään yhdestä jarrukahvan takana olevasta vivusta, lyhyt painallus pudottaa ketjun pienemmälle rattaalle, pitkä painallus nostaa sen suuremmalle rattaalle. Maasto- ja hybridipyörissä ohjaustanko taas on yleensä suora ja ajoasento on hieman pystympi, joka sopii maasto- ja kaupunkiajoon yleensä paremmin. <br /> <br /> Ohjaustangon liikkeet välitetään etupyörään ohjainlaakerin avulla. Näin siis ohjaustankoa kääntämällä kääntyy rungon emäputkeen kiinnitetty etuhaarukka ohjainkannattimen ja ohjainlaakerin välityksellä. Koska etupyörä on kiinnitetty etuhaarukkaan, kääntyy pyörä ohjaustangon mukana.<br /> <br /> === Voimansiirto ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Vaihteet]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Yleiskuva takavaihtajasta.jpg|thumb|right|200px|Bianchi-maantiepyörän takavaihtaja mallia Shimano Sora]]<br /> <br /> Vaihteiston tehtävänä polkupyörässä on muuttaa rattaiden välitystä maaston sekä ajajan tarpeiden mukaisesti. Polkupyörän vaihteisto koostuu etu- ja takavaihtajasta, takarattaista (rataspakka), eturattaista sekä ketjuista, jotka välittävät poljinkampien liikkeen takapyörän liikkeeksi. Voimansiirron lisäksi vaihteiston hallintaan tarvitaan vaihdevivut, jotka liikuttavat etu- ja takavaihtajia vaihdevaijerin välityksellä.<br /> <br /> Rataspakka on kiinnitetty takapyörän navan vapaarattaaseen. Vapaaratas mahdollistaa sen, että pyörä pyörii vapaasti vaikka polkimet olisivat paikallaan. Vapaarattaan sisällä on pieniä hakasia, jotka sallivat rataspakan vapaan pyörimisen vastapäivään, mutta eivät myötäpäivään (polkemissuuntaan).<br /> <br /> Takavaihde on yleensä toteutettu rataspakan viereen asennetulla vaihteensiirtäjällä, joka liikuttaa ketjua erikokoisten takarattaiden välillä muuttaen näin vaihteiden välitystä. Takavaihtaja on kiinnitetty takahaarukan päähän. Kaupunki- ja työmatkapyöräilyyn tarkoitetuissa pyörissä on usein napavaihde, jolloin takana on rataspakan sijasta vain yksi ratas ja vaihde toimii takapyörän navan sisällä. Satulaputken alaosaan kiinnitetty etuvaihtaja toimii samalla periaatteella kuin takavaihtajakin: se nostaa tai laskee ketjua isommalle/pienemmälle rattaalle. Joistain pyöristä saattaa vaihteet puuttua kokonaan.<br /> <br /> === Jarrut ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Jarrut]]}}<br /> <br /> [[Kuva:V-jarrut.jpg|thumb|right|200px|V-jarrut takapyörässä]]<br /> <br /> Polkupyörän jarrut tuovat turvallisuutta ajamiseen. Ilman niitä pyörän pysäyttäminen on vaikeaa. Jarruja on monenlaisia, mutta yleensä ne ovat vannejarruja, jolloin ne kiinnitetään takana takahaarukan yläputkeen ja edessä etuhaarukkaan. Jarrutusvoimaa voi säädellä ohjaustankoon kiinnitettyjen jarrukahvojen avulla. Jarrukahvan liike välittyy jarrun länkeen jarruvaijerin välityksellä, jolloin jarrukahvaa painamalla jarrupalat ottavat kiinni vanteeseen ja hidastavat pyörää. <br /> <br /> Jarrun rakenne riippuu polkupyörän käyttötarkoituksesta. Maantiepyörissä on yleensä kevyet ns. sivuvetojarrut, kun taas maasto- ja hybridipyörissä käytetään V-jarruja tai usein myös levyjarruja. Cyclocross-pyörissä ja retkipyörissä yleinen jarrutyyppi on Cantilever-jarru. Napavaihteellisissa ja vaihteettomissa pyörissä on usein takanavan sisään rakennettu rumpujarru, jolla jarrutetaan polkemalla taaksepäin. Harvinaisempi jarrutyyppi on Shimanon valmistama rullajarru, käytetään lähinnä hybrideissä.<br /> <br /> Kaikentyyppiset hyvälaatuiset jarrut saadaan asianmukaisilla säädöillä toimimaan tehokkaasti, vannejarruissa on ongelmana pito märissä oloissa, märkä vanne ei anna yhtä hyvää jarrutustehoa kuin kuiva. Levy, rumpu ja rullajarruissa kosteus ei vaikuta jarrujen tehoon. Lisäksi märissä oloissa maantielika jarrupalan ja vanteen välissä kuluttaa vannetta nopeasti.<br /> <br /> [[Kuva:sivuvetojarru.jpg|thumb|right|200px|Maantiepyörän sivuvetojarru]]<br /> <br /> === Muita varusteita ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Varusteet]]}}<br /> <br /> Riippuen polkupyörän käyttötarkoituksesta pyörään kiinnitetään tarvittavia lisävarusteita. Esimerkiksi retkipyöriin lisätään yleensä tavarateline taakse sekä lokasuojat. Jokainen lisätty varuste kuitenkin kasvattaa pyörän painoa, joten siksi esimerkiksi maantiepyörissä harvemmin näkee lokasuojia ja tavaratelineitä. Alla on lueteltu joitain yleisiä polkupyörään asennettavia lisävarusteita:<br /> <br /> {|<br /> |- <br /> |<br /> * Ajotietokone (matkamittari)<br /> * [[Ajovalot]]<br /> * Heijastimet<br /> * Juomapullo ja juomapullon teline<br /> * Kilikello<br /> * Käsipumppu<br /> * [[Lokasuojat]]<br /> |<br /> * Lukko<br /> * Lukkopolkimet<br /> * Nousukahvat<br /> * Pistosuojatut renkaat<br /> * Satulalaukku<br /> * Tavarateline<br /> * Tukijalka<br /> |}<br /> <br /> [[Luokka:Polkupyörät]]</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Sivuvetojarru.jpg&diff=1708 2008-11-24T18:11:17Z

<p>Jay8tz: Maantiepolkupyörän kaksiakselinen sivuvetojarru. Campagnolo Centaur vm. 2006.</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Maantiepolkupyörän kaksiakselinen sivuvetojarru. Campagnolo Centaur vm. 2006.<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Cc-by-sa-3.0}}</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Polkupy%C3%B6r%C3%A4n_rakenne&diff=1707 2008-11-24T16:23:52Z

<p>Jay8tz: /* Jarrut */</p> <hr /> <div>== Polkupyörän rakenne ==<br /> <br /> Eri polkupyörämalleja on lukemattomia ja kaikissa niissä polkupyörä on rakennettu hieman eri lailla. Kuitenkin kaikilla perinteisillä polkupyörillä on aina jotain yhteistä: niissä on kaksi rengasta sekä runko, joiden päälle polkupyörä rakentuu.<br /> <br /> Runko on pyörän ydin. Etu- ja takapyörät kiinnitetään rungon etu- ja takahaarukkaan. Rungon keskelle kiinnitetään eturatas sekä poljinkammet, jotka on liitetty takarattaaseen ketjulla. Ketju taas siirtää polkimien välityksellä ajajan poljinvoimaa takapyörälle ja edelleen pyörän liikkeeksi. Rungon etuosaan kiinnitettävän ohjaustangon avulla pyörän kulkusuuntaa voidaan muuttaa. Vaihteisto ja jarrut taas tuovat pyöräilyyn lisää nopeutta ja hallittavuutta.<br /> <br /> Riippuen polkupyörätyypistä runkoon kiinnitetään hieman erilaisia osia. Esimerkiksi maantiepyörissä runkoon kiinnitetään käyrä ohjaustanko (ns. &quot;pukinsarvet&quot;), kun taas maasto- ja hybridipyörissä ohjaustanko on suora. Pyörä siis rakennetaan sen käyttötarkoituksen mukaan. Maantiepyöriin lisätään lukkopolkimet, ohuemmat renkaat ja rungon profiili on aerodynaamisempi. Maasto- ja hybridipyörät noudattavat samaa rakennetta, mutta käyttävät eri osia. <br /> <br /> Alla on esitetty kuva polkupyörän olennaisimmista osista, joiden tunteminen on tarpeellista, koska eri oppaissa puhutaan yleensä käyttäen juuri kuvassa esitettyjä termejä. Oppaiden lukeminen on hankalaa, jos ei tiedä, millä termillä viitataan mihinkin osaan pyörässä. Kuvassa oleva pyörä on maantiepyörä, mutta maasto- ja hybridipyörät noudattavat melko samaa rakennetta. <br /> <br /> [[Kuva:polkupyoran_rakenne.png|thumb|center|670px|Polkupyörän tärkeimmät osat]]<br /> <br /> === Runko ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Runko]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Polkupyoran_runko.jpg|thumb|250px|Polkupyörän runko ilman mitään ylimääräisiä osia]]<br /> <br /> Polkupyörän peruspilarina toimii runko, jonka päälle koko pyörä rakentuu. Siihen kiinnittyvät kaikki tärkeät osat: pyörät, ohjaustanko, polkimet ja satula. Rungon kestävyys, paino ja jäykkyys vaikuttavat pyörän ajettavuuteen. Esimerkiksi maantiepyörissä runko on usein valmistettu kevyistä materiaaleista - kalleimmissa pyörissä taas hiilikuidusta. Runko koostuu tavallisesti kuudesta perusosasta, jotka yhdistetään toisiinsa yleensä juottamalla tai hitsaamalla putket yhteen:<br /> <br /> {|<br /> |- <br /> |<br /> * Emäputki<br /> * Vaakaputki<br /> * Alaputki<br /> |<br /> * Satulaputki<br /> * Takahaarukan yläputket<br /> * Takahaarukan alaputket<br /> |}<br /> <br /> === Satula ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Satula]]}}<br /> <br /> Satula kiinnitetään pyörän runkoon satulatolpan avulla. Satula on siis kiinni satulakiskojen kautta satulatolpassa, joka taas uppoaa sisään rungon satulaputkeen. Satulatolppa kiristetään sopivalle korkeudelle satulatolpan kiristimellä.<br /> <br /> === Etu- ja takapyörät ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Pyörä]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Maastopyoran_takarengas.jpg|thumb|right|250px|Maastopyörän takapyörä, jossa maastoon sopiva kuvioitu ulkorengas]]<br /> <br /> Pyörät ovat polkupyörän tärkeimmät osat: ilman niitä ei pyörä liikkuisi mihinkään. Etu- ja takapyörä kiinnittyvät etu- ja takahaarukan haarukanpäihin pyörän navan kautta. Takahaarukka kuuluu runkoon, mutta etuhaarukka on rungosta erillinen osa, joka kiinnittyy rungon emäputkeen etuhaarukan varsiosan (ruotoputki) avulla. Pyörän kiinnitys haarukanpäähän on usein toteutettu tavallisella mutterilla tai ns. pikalinkulla, jonka saa avattua ilman työkaluja. <br /> <br /> Pyörät koostuvat kiekosta ja renkaista. Kiekko taas rakentuu vanteesta, navasta ja niitä yhdistävistä puolista (pinnat). Rengas taas koostuu ulkokumista ja sisäkumista, joka pitää ilman sisällään [[Venttiili|venttiilin]] avulla. <br /> <br /> Eri polkupyörätyypeissä käytetään erilaisia kiekkoja ja renkaita. Maantiepyörissä vanteet ovat erittäin ohuita ja pinnoja on vähän. Näin rakenne on mahdollisimman kevyt. Maantiepyörien ohuet sileät sormenpäänpaksuiset renkaat rullaavat päällystetyllä tiellä parhaiten, mutta eivät sovi maastoajoon. Maasto- ja hybridipyörissä käytetään leveämpiä kuvioituja renkaita, jotka soveltuvat paremmin maastoajoon. Joissakin kilpapyörissä sisä- ja ulkorengas on yhdistetty (tuubirengas) ja puolien tilalla voi olla yhtenäinen kiekko.<br /> <br /> === Ohjaustanko ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Ohjaustanko]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Maastopyoran_ohjaustanko.jpg|thumb|right|250px|Maastopyörän suora ohjaustanko]]<br /> <br /> Ohjaustanko kiinnitetään etuhaarukan varteen (ruotoputki) ohjainkannattimen avulla. Tankoja on monenlaisia. Maantiepyörissä käytetään yleensä käyriä ohjaustankoja, jolloin ajoasento on matalampi eli aerodynaamisempi. Käyrissä ohjaustangoissa jarrukahvoja käytetään kädensijoina ajamiseen (ns. lepuuttajat) ja vaihdevivut ovat jarrukahvojen alla/sisäsivuilla (Campagnolon vaihteet) tai integroitu jarrukahvoihin (Shimanon vaihteet), Sramin kahvoissa vaihteita käytetään yhdestä jarrukahvan takana olevasta vivusta, lyhyt painallus pudottaa ketjun pienemmälle rattaalle, pitkä painallus nostaa sen suuremmalle rattaalle. Maasto- ja hybridipyörissä ohjaustanko taas on yleensä suora ja ajoasento on hieman pystympi, joka sopii maasto- ja kaupunkiajoon yleensä paremmin. <br /> <br /> Ohjaustangon liikkeet välitetään etupyörään ohjainlaakerin avulla. Näin siis ohjaustankoa kääntämällä kääntyy rungon emäputkeen kiinnitetty etuhaarukka ohjainkannattimen ja ohjainlaakerin välityksellä. Koska etupyörä on kiinnitetty etuhaarukkaan, kääntyy pyörä ohjaustangon mukana.<br /> <br /> === Voimansiirto ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Vaihteet]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Yleiskuva takavaihtajasta.jpg|thumb|right|200px|Bianchi-maantiepyörän takavaihtaja mallia Shimano Sora]]<br /> <br /> Vaihteiston tehtävänä polkupyörässä on muuttaa rattaiden välitystä maaston sekä ajajan tarpeiden mukaisesti. Polkupyörän vaihteisto koostuu etu- ja takavaihtajasta, takarattaista (rataspakka), eturattaista sekä ketjuista, jotka välittävät poljinkampien liikkeen takapyörän liikkeeksi. Voimansiirron lisäksi vaihteiston hallintaan tarvitaan vaihdevivut, jotka liikuttavat etu- ja takavaihtajia vaihdevaijerin välityksellä.<br /> <br /> Rataspakka on kiinnitetty takapyörän navan vapaarattaaseen. Vapaaratas mahdollistaa sen, että pyörä pyörii vapaasti vaikka polkimet olisivat paikallaan. Vapaarattaan sisällä on pieniä hakasia, jotka sallivat rataspakan vapaan pyörimisen vastapäivään, mutta eivät myötäpäivään (polkemissuuntaan).<br /> <br /> Takavaihde on yleensä toteutettu rataspakan viereen asennetulla vaihteensiirtäjällä, joka liikuttaa ketjua erikokoisten takarattaiden välillä muuttaen näin vaihteiden välitystä. Takavaihtaja on kiinnitetty takahaarukan päähän. Kaupunki- ja työmatkapyöräilyyn tarkoitetuissa pyörissä on usein napavaihde, jolloin takana on rataspakan sijasta vain yksi ratas ja vaihde toimii takapyörän navan sisällä. Satulaputken alaosaan kiinnitetty etuvaihtaja toimii samalla periaatteella kuin takavaihtajakin: se nostaa tai laskee ketjua isommalle/pienemmälle rattaalle. Joistain pyöristä saattaa vaihteet puuttua kokonaan.<br /> <br /> === Jarrut ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Jarrut]]}}<br /> <br /> [[Kuva:V-jarrut.jpg|thumb|right|200px|V-jarrut takapyörässä]]<br /> <br /> Polkupyörän jarrut tuovat turvallisuutta ajamiseen. Ilman niitä pyörän pysäyttäminen on vaikeaa. Jarruja on monenlaisia, mutta yleensä ne ovat vannejarruja, jolloin ne kiinnitetään takana takahaarukan yläputkeen ja edessä etuhaarukkaan. Jarrutusvoimaa voi säädellä ohjaustankoon kiinnitettyjen jarrukahvojen avulla. Jarrukahvan liike välittyy jarrun länkeen jarruvaijerin välityksellä, jolloin jarrukahvaa painamalla jarrupalat ottavat kiinni vanteeseen ja hidastavat pyörää. <br /> <br /> Jarrun rakenne riippuu polkupyörän käyttötarkoituksesta. Maantiepyörissä on yleensä kevyet ns. sivuvetojarrut, kun taas maasto- ja hybridipyörissä käytetään V-jarruja tai usein myös levyjarruja. Napavaihteellisissa ja vaihteettomissa pyörissä on usein takanavan sisään rakennettu jalkajarru, jolla jarrutetaan polkemalla taaksepäin.<br /> <br /> === Muita varusteita ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Varusteet]]}}<br /> <br /> Riippuen polkupyörän käyttötarkoituksesta pyörään kiinnitetään tarvittavia lisävarusteita. Esimerkiksi retkipyöriin lisätään yleensä tavarateline taakse sekä lokasuojat. Jokainen lisätty varuste kuitenkin kasvattaa pyörän painoa, joten siksi esimerkiksi maantiepyörissä harvemmin näkee lokasuojia ja tavaratelineitä. Alla on lueteltu joitain yleisiä polkupyörään asennettavia lisävarusteita:<br /> <br /> {|<br /> |- <br /> |<br /> * Ajotietokone (matkamittari)<br /> * [[Ajovalot]]<br /> * Heijastimet<br /> * Juomapullo ja juomapullon teline<br /> * Kilikello<br /> * Käsipumppu<br /> * [[Lokasuojat]]<br /> |<br /> * Lukko<br /> * Lukkopolkimet<br /> * Nousukahvat<br /> * Pistosuojatut renkaat<br /> * Satulalaukku<br /> * Tavarateline<br /> * Tukijalka<br /> |}<br /> <br /> [[Luokka:Polkupyörät]]</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Polkupy%C3%B6r%C3%A4n_rakenne&diff=1706 2008-11-24T16:16:51Z

<p>Jay8tz: /* Ohjaustanko */</p> <hr /> <div>== Polkupyörän rakenne ==<br /> <br /> Eri polkupyörämalleja on lukemattomia ja kaikissa niissä polkupyörä on rakennettu hieman eri lailla. Kuitenkin kaikilla perinteisillä polkupyörillä on aina jotain yhteistä: niissä on kaksi rengasta sekä runko, joiden päälle polkupyörä rakentuu.<br /> <br /> Runko on pyörän ydin. Etu- ja takapyörät kiinnitetään rungon etu- ja takahaarukkaan. Rungon keskelle kiinnitetään eturatas sekä poljinkammet, jotka on liitetty takarattaaseen ketjulla. Ketju taas siirtää polkimien välityksellä ajajan poljinvoimaa takapyörälle ja edelleen pyörän liikkeeksi. Rungon etuosaan kiinnitettävän ohjaustangon avulla pyörän kulkusuuntaa voidaan muuttaa. Vaihteisto ja jarrut taas tuovat pyöräilyyn lisää nopeutta ja hallittavuutta.<br /> <br /> Riippuen polkupyörätyypistä runkoon kiinnitetään hieman erilaisia osia. Esimerkiksi maantiepyörissä runkoon kiinnitetään käyrä ohjaustanko (ns. &quot;pukinsarvet&quot;), kun taas maasto- ja hybridipyörissä ohjaustanko on suora. Pyörä siis rakennetaan sen käyttötarkoituksen mukaan. Maantiepyöriin lisätään lukkopolkimet, ohuemmat renkaat ja rungon profiili on aerodynaamisempi. Maasto- ja hybridipyörät noudattavat samaa rakennetta, mutta käyttävät eri osia. <br /> <br /> Alla on esitetty kuva polkupyörän olennaisimmista osista, joiden tunteminen on tarpeellista, koska eri oppaissa puhutaan yleensä käyttäen juuri kuvassa esitettyjä termejä. Oppaiden lukeminen on hankalaa, jos ei tiedä, millä termillä viitataan mihinkin osaan pyörässä. Kuvassa oleva pyörä on maantiepyörä, mutta maasto- ja hybridipyörät noudattavat melko samaa rakennetta. <br /> <br /> [[Kuva:polkupyoran_rakenne.png|thumb|center|670px|Polkupyörän tärkeimmät osat]]<br /> <br /> === Runko ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Runko]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Polkupyoran_runko.jpg|thumb|250px|Polkupyörän runko ilman mitään ylimääräisiä osia]]<br /> <br /> Polkupyörän peruspilarina toimii runko, jonka päälle koko pyörä rakentuu. Siihen kiinnittyvät kaikki tärkeät osat: pyörät, ohjaustanko, polkimet ja satula. Rungon kestävyys, paino ja jäykkyys vaikuttavat pyörän ajettavuuteen. Esimerkiksi maantiepyörissä runko on usein valmistettu kevyistä materiaaleista - kalleimmissa pyörissä taas hiilikuidusta. Runko koostuu tavallisesti kuudesta perusosasta, jotka yhdistetään toisiinsa yleensä juottamalla tai hitsaamalla putket yhteen:<br /> <br /> {|<br /> |- <br /> |<br /> * Emäputki<br /> * Vaakaputki<br /> * Alaputki<br /> |<br /> * Satulaputki<br /> * Takahaarukan yläputket<br /> * Takahaarukan alaputket<br /> |}<br /> <br /> === Satula ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Satula]]}}<br /> <br /> Satula kiinnitetään pyörän runkoon satulatolpan avulla. Satula on siis kiinni satulakiskojen kautta satulatolpassa, joka taas uppoaa sisään rungon satulaputkeen. Satulatolppa kiristetään sopivalle korkeudelle satulatolpan kiristimellä.<br /> <br /> === Etu- ja takapyörät ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Pyörä]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Maastopyoran_takarengas.jpg|thumb|right|250px|Maastopyörän takapyörä, jossa maastoon sopiva kuvioitu ulkorengas]]<br /> <br /> Pyörät ovat polkupyörän tärkeimmät osat: ilman niitä ei pyörä liikkuisi mihinkään. Etu- ja takapyörä kiinnittyvät etu- ja takahaarukan haarukanpäihin pyörän navan kautta. Takahaarukka kuuluu runkoon, mutta etuhaarukka on rungosta erillinen osa, joka kiinnittyy rungon emäputkeen etuhaarukan varsiosan (ruotoputki) avulla. Pyörän kiinnitys haarukanpäähän on usein toteutettu tavallisella mutterilla tai ns. pikalinkulla, jonka saa avattua ilman työkaluja. <br /> <br /> Pyörät koostuvat kiekosta ja renkaista. Kiekko taas rakentuu vanteesta, navasta ja niitä yhdistävistä puolista (pinnat). Rengas taas koostuu ulkokumista ja sisäkumista, joka pitää ilman sisällään [[Venttiili|venttiilin]] avulla. <br /> <br /> Eri polkupyörätyypeissä käytetään erilaisia kiekkoja ja renkaita. Maantiepyörissä vanteet ovat erittäin ohuita ja pinnoja on vähän. Näin rakenne on mahdollisimman kevyt. Maantiepyörien ohuet sileät sormenpäänpaksuiset renkaat rullaavat päällystetyllä tiellä parhaiten, mutta eivät sovi maastoajoon. Maasto- ja hybridipyörissä käytetään leveämpiä kuvioituja renkaita, jotka soveltuvat paremmin maastoajoon. Joissakin kilpapyörissä sisä- ja ulkorengas on yhdistetty (tuubirengas) ja puolien tilalla voi olla yhtenäinen kiekko.<br /> <br /> === Ohjaustanko ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Ohjaustanko]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Maastopyoran_ohjaustanko.jpg|thumb|right|250px|Maastopyörän suora ohjaustanko]]<br /> <br /> Ohjaustanko kiinnitetään etuhaarukan varteen (ruotoputki) ohjainkannattimen avulla. Tankoja on monenlaisia. Maantiepyörissä käytetään yleensä käyriä ohjaustankoja, jolloin ajoasento on matalampi eli aerodynaamisempi. Käyrissä ohjaustangoissa jarrukahvoja käytetään kädensijoina ajamiseen (ns. lepuuttajat) ja vaihdevivut ovat jarrukahvojen alla/sisäsivuilla (Campagnolon vaihteet) tai integroitu jarrukahvoihin (Shimanon vaihteet), Sramin kahvoissa vaihteita käytetään yhdestä jarrukahvan takana olevasta vivusta, lyhyt painallus pudottaa ketjun pienemmälle rattaalle, pitkä painallus nostaa sen suuremmalle rattaalle. Maasto- ja hybridipyörissä ohjaustanko taas on yleensä suora ja ajoasento on hieman pystympi, joka sopii maasto- ja kaupunkiajoon yleensä paremmin. <br /> <br /> Ohjaustangon liikkeet välitetään etupyörään ohjainlaakerin avulla. Näin siis ohjaustankoa kääntämällä kääntyy rungon emäputkeen kiinnitetty etuhaarukka ohjainkannattimen ja ohjainlaakerin välityksellä. Koska etupyörä on kiinnitetty etuhaarukkaan, kääntyy pyörä ohjaustangon mukana.<br /> <br /> === Voimansiirto ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Vaihteet]]}}<br /> <br /> [[Kuva:Yleiskuva takavaihtajasta.jpg|thumb|right|200px|Bianchi-maantiepyörän takavaihtaja mallia Shimano Sora]]<br /> <br /> Vaihteiston tehtävänä polkupyörässä on muuttaa rattaiden välitystä maaston sekä ajajan tarpeiden mukaisesti. Polkupyörän vaihteisto koostuu etu- ja takavaihtajasta, takarattaista (rataspakka), eturattaista sekä ketjuista, jotka välittävät poljinkampien liikkeen takapyörän liikkeeksi. Voimansiirron lisäksi vaihteiston hallintaan tarvitaan vaihdevivut, jotka liikuttavat etu- ja takavaihtajia vaihdevaijerin välityksellä.<br /> <br /> Rataspakka on kiinnitetty takapyörän navan vapaarattaaseen. Vapaaratas mahdollistaa sen, että pyörä pyörii vapaasti vaikka polkimet olisivat paikallaan. Vapaarattaan sisällä on pieniä hakasia, jotka sallivat rataspakan vapaan pyörimisen vastapäivään, mutta eivät myötäpäivään (polkemissuuntaan).<br /> <br /> Takavaihde on yleensä toteutettu rataspakan viereen asennetulla vaihteensiirtäjällä, joka liikuttaa ketjua erikokoisten takarattaiden välillä muuttaen näin vaihteiden välitystä. Takavaihtaja on kiinnitetty takahaarukan päähän. Kaupunki- ja työmatkapyöräilyyn tarkoitetuissa pyörissä on usein napavaihde, jolloin takana on rataspakan sijasta vain yksi ratas ja vaihde toimii takapyörän navan sisällä. Satulaputken alaosaan kiinnitetty etuvaihtaja toimii samalla periaatteella kuin takavaihtajakin: se nostaa tai laskee ketjua isommalle/pienemmälle rattaalle. Joistain pyöristä saattaa vaihteet puuttua kokonaan.<br /> <br /> === Jarrut ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Jarrut]]}}<br /> <br /> [[Kuva:V-jarrut.jpg|thumb|right|200px|V-jarrut takapyörässä]]<br /> <br /> Polkupyörän jarrut tuovat turvallisuutta ajamiseen. Ilman niitä pyörän pysäyttäminen on vaikeaa. Jarruja on monenlaisia, mutta yleensä ne ovat vannejarruja, jolloin ne kiinnitetään takana takahaarukan yläputkeen ja edessä etuhaarukkaan. Jarrutusvoimaa voi säädellä ohjaustankoon kiinnitettyjen jarrukahvojen avulla. Jarrukahvan liike välittyy jarrun länkeen jarruvaijerin välityksellä, jolloin jarrukahvaa painamalla jarrupalat ottavat kiinni vanteeseen ja hidastavat pyörää. <br /> <br /> Jarrun rakenne riippuu polkupyörän käyttötarkoituksesta. Maantiepyörissä on yleensä kevyet ns. sivuvetojarrut, kun taas maasto- ja hybridipyörissä on tehokkaammat V-jarrut tai jopa levyjarrut. Vaihteettomista pyöristä löytyy myös joskus takapyörän navan sisään rakennettu jalkajarru, jolla jarrutetaan polkemalla taaksepäin.<br /> <br /> === Muita varusteita ===<br /> <br /> {{Pääartikkeli|[[Varusteet]]}}<br /> <br /> Riippuen polkupyörän käyttötarkoituksesta pyörään kiinnitetään tarvittavia lisävarusteita. Esimerkiksi retkipyöriin lisätään yleensä tavarateline taakse sekä lokasuojat. Jokainen lisätty varuste kuitenkin kasvattaa pyörän painoa, joten siksi esimerkiksi maantiepyörissä harvemmin näkee lokasuojia ja tavaratelineitä. Alla on lueteltu joitain yleisiä polkupyörään asennettavia lisävarusteita:<br /> <br /> {|<br /> |- <br /> |<br /> * Ajotietokone (matkamittari)<br /> * [[Ajovalot]]<br /> * Heijastimet<br /> * Juomapullo ja juomapullon teline<br /> * Kilikello<br /> * Käsipumppu<br /> * [[Lokasuojat]]<br /> |<br /> * Lukko<br /> * Lukkopolkimet<br /> * Nousukahvat<br /> * Pistosuojatut renkaat<br /> * Satulalaukku<br /> * Tavarateline<br /> * Tukijalka<br /> |}<br /> <br /> [[Luokka:Polkupyörät]]</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Brevet&diff=1704 2008-11-24T15:08:26Z

<p>Jay8tz: /* Säännöt */</p> <hr /> <div>{{randonneur}}<br /> ==Taustaa==<br /> <br /> Randonneur-brevet ''(myöhemmin &quot;brevet&quot;)'' on järjestetty 200km-1400km pyöräilytapahtuma. Brevet ei ole kilpailu vaan vapaavauhtinen ajo, jossa perille pitää tulla määräajassa. Keskinopeudeksi taukoineen tulee minimissään 15km/h. Ranskalainen pyöräilyseura [http://audax-club-parisien.com/ Audax Club Parisien] (ACP) koordinoi brevettien järjestämistä. ACP:n järjestämä [[Paris-Brest-Paris]] (PBP) on vanhin yhä järjestettävä brevetti. Ensimmäinen PBP ajettiin jo vuonna 1891 ja vuonna 2007 siihen osallistui yli 5000 pyöräilijää.<br /> <br /> ===Aikarajat===<br /> Aikarajoissa on tapahtumakohtaisia eroja. Esimerkiksi [[Paris-Brest-Paris]] 1200km brevetillä voi valita rajaksi 80h, 84h tai 90h lähtöaikansa mukaan.<br /> * 200km 13,5h<br /> * 300km 20h<br /> * 400km 27h<br /> * 600km 40h <br /> * 1000km 75h<br /> * 1200km 90h <br /> * 1400km 116h <br /> <br /> ===Säännöt===<br /> {{pääartikkeli|[[Brevet säännöt]]}}<br /> <br /> Brevettien säännöt päättää ACP. Keskeiset säännöt ovat:<br /> * Osallistuja ajaa osoitetun reitin ja leimaa brevettikorttinsa määrätyillä kontrolleilla niiden aukioloaikana<br /> * Pyörän varusteineen tulee olla paikallisten lakien ja asetusten mukainen pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo<br /> * Yön yli jatkuvalla brevetillä osallistujalla tulee koko matkan ajan olla mukana heijastinliivi ja pyörään kiinteästi asennettuna sekä etu- että takavalo<br /> * Valoja ja heijastinliiviä on pakko käyttää pimeän aikana ja vilkkuvalot on kielletty<br /> * Huoltoauto on sallittu vain kontrolleilla<br /> * Osallistuja saa aikarajojen puitteissa valita itse vauhtinsa ja ajon rytmityksen (tauot, nukkuminen)<br /> <br /> ''Brevettikortti''&lt;br/&gt;<br /> [[Kuva:pbp-brevet-kortti.png|Brevettikortti]]<br /> <br /> ''Pyörä voi olla mikä tahansa ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo. Esimerkit 2007 PBP:stä.<br /> <br /> {||Nojapyörä <br /> [[Kuva:pbp-pyora2.png]]<br /> |Kolmipyörä <br /> [[Kuva:pbp-pyora3.png]]<br /> |-<br /> |Nojapyörätandem <br /> [[Kuva:pbp-pyora4.png]]<br /> |Tandem<br /> [[Kuva:pbp-pyora5.png]]<br /> |-<br /> |Maantiepyörä<br /> [[Kuva:pbp-pyora6.png]]<br /> |Katettu nojapyörä<br /> [[Kuva:Pbp-pyora7.JPG|thumb|200px]]<br /> |-<br /> |2-vaihteinen 1920-luvulta. <br /> [[Kuva:Pbp-pyora8.JPG|thumb|200px]]||}</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Brevet&diff=1703 2008-11-24T15:02:15Z

<p>Jay8tz: /* Säännöt */</p> <hr /> <div>{{randonneur}}<br /> ==Taustaa==<br /> <br /> Randonneur-brevet ''(myöhemmin &quot;brevet&quot;)'' on järjestetty 200km-1400km pyöräilytapahtuma. Brevet ei ole kilpailu vaan vapaavauhtinen ajo, jossa perille pitää tulla määräajassa. Keskinopeudeksi taukoineen tulee minimissään 15km/h. Ranskalainen pyöräilyseura [http://audax-club-parisien.com/ Audax Club Parisien] (ACP) koordinoi brevettien järjestämistä. ACP:n järjestämä [[Paris-Brest-Paris]] (PBP) on vanhin yhä järjestettävä brevetti. Ensimmäinen PBP ajettiin jo vuonna 1891 ja vuonna 2007 siihen osallistui yli 5000 pyöräilijää.<br /> <br /> ===Aikarajat===<br /> Aikarajoissa on tapahtumakohtaisia eroja. Esimerkiksi [[Paris-Brest-Paris]] 1200km brevetillä voi valita rajaksi 80h, 84h tai 90h lähtöaikansa mukaan.<br /> * 200km 13,5h<br /> * 300km 20h<br /> * 400km 27h<br /> * 600km 40h <br /> * 1000km 75h<br /> * 1200km 90h <br /> * 1400km 116h <br /> <br /> ===Säännöt===<br /> {{pääartikkeli|[[Brevet säännöt]]}}<br /> <br /> Brevettien säännöt päättää ACP. Keskeiset säännöt ovat:<br /> * Osallistuja ajaa osoitetun reitin ja leimaa brevettikorttinsa määrätyillä kontrolleilla niiden aukioloaikana<br /> * Pyörän varusteineen tulee olla paikallisten lakien ja asetusten mukainen pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo<br /> * Yön yli jatkuvalla brevetillä osallistujalla tulee koko matkan ajan olla mukana heijastinliivi ja pyörään kiinteästi asennettuna sekä etu- että takavalo<br /> * Valoja ja heijastinliiviä on pakko käyttää pimeän aikana ja vilkkuvalot on kielletty<br /> * Huoltoauto on sallittu vain kontrolleilla<br /> * Osallistuja saa aikarajojen puitteissa valita itse vauhtinsa ja ajon rytmityksen (tauot, nukkuminen)<br /> <br /> ''Brevettikortti''&lt;br/&gt;<br /> [[Kuva:pbp-brevet-kortti.png|Brevettikortti]]<br /> <br /> ''Pyörä voi olla mikä tahansa ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo. Esimerkit 2007 PBP:stä.<br /> {||Nojapyörä <br /> [[Kuva:pbp-pyora2.png]]<br /> |Kolmipyörä <br /> [[Kuva:pbp-pyora3.png]]<br /> |-<br /> |Nojapyörätandem <br /> [[Kuva:pbp-pyora4.png]]<br /> |Tandem<br /> [[Kuva:pbp-pyora5.png]]<br /> |-<br /> |Maantiepyörä<br /> [[Kuva:pbp-pyora6.png]]<br /> |Katettu nojapyörä<br /> [[Kuva:Pbp-pyora7.JPG|thumb|200px]]<br /> |-<br /> |2-vaihteinen 1920-luvulta. <br /> [[Kuva:Pbp-pyora8.JPG|thumb|200px]]||}</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Brevet&diff=1702 2008-11-24T14:56:21Z

<p>Jay8tz: /* Säännöt */</p> <hr /> <div>{{randonneur}}<br /> ==Taustaa==<br /> <br /> Randonneur-brevet ''(myöhemmin &quot;brevet&quot;)'' on järjestetty 200km-1400km pyöräilytapahtuma. Brevet ei ole kilpailu vaan vapaavauhtinen ajo, jossa perille pitää tulla määräajassa. Keskinopeudeksi taukoineen tulee minimissään 15km/h. Ranskalainen pyöräilyseura [http://audax-club-parisien.com/ Audax Club Parisien] (ACP) koordinoi brevettien järjestämistä. ACP:n järjestämä [[Paris-Brest-Paris]] (PBP) on vanhin yhä järjestettävä brevetti. Ensimmäinen PBP ajettiin jo vuonna 1891 ja vuonna 2007 siihen osallistui yli 5000 pyöräilijää.<br /> <br /> ===Aikarajat===<br /> Aikarajoissa on tapahtumakohtaisia eroja. Esimerkiksi [[Paris-Brest-Paris]] 1200km brevetillä voi valita rajaksi 80h, 84h tai 90h lähtöaikansa mukaan.<br /> * 200km 13,5h<br /> * 300km 20h<br /> * 400km 27h<br /> * 600km 40h <br /> * 1000km 75h<br /> * 1200km 90h <br /> * 1400km 116h <br /> <br /> ===Säännöt===<br /> {{pääartikkeli|[[Brevet säännöt]]}}<br /> <br /> Brevettien säännöt päättää ACP. Keskeiset säännöt ovat:<br /> * Osallistuja ajaa osoitetun reitin ja leimaa brevettikorttinsa määrätyillä kontrolleilla niiden aukioloaikana<br /> * Pyörän varusteineen tulee olla paikallisten lakien ja asetusten mukainen pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo<br /> * Yön yli jatkuvalla brevetillä osallistujalla tulee koko matkan ajan olla mukana heijastinliivi ja pyörään kiinteästi asennettuna sekä etu- että takavalo<br /> * Valoja ja heijastinliiviä on pakko käyttää pimeän aikana ja vilkkuvalot on kielletty<br /> * Huoltoauto on sallittu vain kontrolleilla<br /> * Osallistuja saa aikarajojen puitteissa valita itse vauhtinsa ja ajon rytmityksen (tauot, nukkuminen)<br /> <br /> ''Brevettikortti''&lt;br/&gt;<br /> [[Kuva:pbp-brevet-kortti.png|Brevettikortti]]<br /> <br /> ''Pyörä voi olla mikä tahansa ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo. Esimerkit 2007 PBP:stä.<br /> {||<br /> 2-vaihteinen 1920-luvulta.<br /> Välitykset valitaan pyörityssuuntaa muuttamalla.<br /> Normaali pyöritys pitkä välitys, takaperin lyhyt.<br /> [[Kuva:Pbp-pyora8.JPG|thumb|200px]]<br /> |Nojapyörä<br /> [[Kuva:pbp-pyora2.png]]<br /> |-<br /> |Kolmipyörä<br /> [[Kuva:pbp-pyora3.png]]<br /> |Nojapyörätandem <br /> [[Kuva:pbp-pyora4.png]]<br /> |-<br /> |Tandem<br /> [[Kuva:pbp-pyora5.png]]<br /> |Maantiepyörä<br /> [[Kuva:pbp-pyora6.png]]<br /> |-<br /> |Katettu nojapyörä<br /> [[Kuva:Pbp-pyora7.JPG|thumb|200px]]||}</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Brevet&diff=1701 2008-11-24T14:53:42Z

<p>Jay8tz: /* Säännöt */</p> <hr /> <div>{{randonneur}}<br /> ==Taustaa==<br /> <br /> Randonneur-brevet ''(myöhemmin &quot;brevet&quot;)'' on järjestetty 200km-1400km pyöräilytapahtuma. Brevet ei ole kilpailu vaan vapaavauhtinen ajo, jossa perille pitää tulla määräajassa. Keskinopeudeksi taukoineen tulee minimissään 15km/h. Ranskalainen pyöräilyseura [http://audax-club-parisien.com/ Audax Club Parisien] (ACP) koordinoi brevettien järjestämistä. ACP:n järjestämä [[Paris-Brest-Paris]] (PBP) on vanhin yhä järjestettävä brevetti. Ensimmäinen PBP ajettiin jo vuonna 1891 ja vuonna 2007 siihen osallistui yli 5000 pyöräilijää.<br /> <br /> ===Aikarajat===<br /> Aikarajoissa on tapahtumakohtaisia eroja. Esimerkiksi [[Paris-Brest-Paris]] 1200km brevetillä voi valita rajaksi 80h, 84h tai 90h lähtöaikansa mukaan.<br /> * 200km 13,5h<br /> * 300km 20h<br /> * 400km 27h<br /> * 600km 40h <br /> * 1000km 75h<br /> * 1200km 90h <br /> * 1400km 116h <br /> <br /> ===Säännöt===<br /> {{pääartikkeli|[[Brevet säännöt]]}}<br /> <br /> Brevettien säännöt päättää ACP. Keskeiset säännöt ovat:<br /> * Osallistuja ajaa osoitetun reitin ja leimaa brevettikorttinsa määrätyillä kontrolleilla niiden aukioloaikana<br /> * Pyörän varusteineen tulee olla paikallisten lakien ja asetusten mukainen pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo<br /> * Yön yli jatkuvalla brevetillä osallistujalla tulee koko matkan ajan olla mukana heijastinliivi ja pyörään kiinteästi asennettuna sekä etu- että takavalo<br /> * Valoja ja heijastinliiviä on pakko käyttää pimeän aikana ja vilkkuvalot on kielletty<br /> * Huoltoauto on sallittu vain kontrolleilla<br /> * Osallistuja saa aikarajojen puitteissa valita itse vauhtinsa ja ajon rytmityksen (tauot, nukkuminen)<br /> <br /> ''Brevettikortti''&lt;br/&gt;<br /> [[Kuva:pbp-brevet-kortti.png|Brevettikortti]]<br /> <br /> ''Pyörä voi olla mikä tahansa ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo. Esimerkit 2007 PBP:stä.<br /> {|border=&quot;1&quot;|<br /> 2-vaihteinen 1920-luvulta.<br /> Välitykset valitaan pyörityssuuntaa muuttamalla.<br /> Normaali pyöritys pitkä välitys, takaperin lyhyt.<br /> [[Kuva:Pbp-pyora8.JPG|thumb|200px]]<br /> |Nojapyörä<br /> [[Kuva:pbp-pyora2.png]]<br /> |-<br /> |Kolmipyörä<br /> [[Kuva:pbp-pyora3.png]]<br /> |Nojapyörätandem <br /> [[Kuva:pbp-pyora4.png]]<br /> |-<br /> |Tandem<br /> [[Kuva:pbp-pyora5.png]]<br /> |Maantiepyörä<br /> [[Kuva:pbp-pyora6.png]]<br /> |-<br /> |Katettu nojapyörä<br /> [[Kuva:Pbp-pyora7.JPG|thumb|200px]]||}</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Pbp-pyora8.JPG&diff=1700 2008-11-24T14:35:23Z

<p>Jay8tz: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Cc-by-sa-3.0}}</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Pbp-pyora7.JPG&diff=1699 2008-11-24T14:18:12Z

<p>Jay8tz: tallensi uuden version tiedostosta Kuva:Pbp-pyora7.JPG</p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Cc-by-sa-3.0}}</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Pbp-pyora7.JPG&diff=1698 2008-11-24T14:05:30Z

<p>Jay8tz: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Cc-by-sa-3.0}}</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Brevet_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t&diff=1694 2008-11-23T20:39:21Z

<p>Jay8tz: /* 13 */</p> <hr /> <div>__NOTOC__<br /> {{randonneur}}<br /> Käännös sivuista [http://www.paris-brest-paris.org/ACP/EN/index.php?showpage=322 säännöt/ACP] ja [http://www.rusa.org/brvreg.html säännöt/rusa] <br /> <br /> <br /> ===1===<br /> <br /> Vain Audax club Parisien hyväksyy brevettejä. Jokaisesta ajettu brevetti saa järjestysnumeron (homologation). Numerot ovat kronologisessa järjestyksessä alkaen vuodesta 1921.<br /> <br /> ===2===<br /> <br /> Brevetit ovat avoimia kaikille pyöräilijöille. Alle 18-vuotiaalla pitää olla holhoojan lupa osallistumiseen. &lt;br/&gt;<br /> Pyöräksi kelpaa mikä tahansa pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo.<br /> <br /> ===3===<br /> <br /> Osallistujan brevetille tulee maksaa järjestäjän päättämä osallistumismaksu. <br /> <br /> ===4===<br /> <br /> Osallistujalla tulee olla joko henkilökohtainen tai ryhmävastuuvakuutus.<br /> <br /> ===5===<br /> <br /> Osallistujan katsotaan olevan yksityisellä lenkillä. Hänen tulee noudattaa voimassa olevia lakeja ja liikennesääntöjä. Tämä koskee myös varusteita.&lt;br/&gt;<br /> ACP, tapahtuman järjestäjä tai järjestävän organisaation jäsenet eivät ole vastuussa brevetin aikana tapahtuvista onnettomuuksista.<br /> <br /> ===6===<br /> <br /> Yöllä ajettaessa jokaisella osallistujalla tulee olla pyörässä kiinteästi asennettuna etu- ja takavalo. Vilkkuvalot ovat kiellettyjä. Valojen tulee olla päällä koko pimeän ajan ja muuten hämärissä olosuhteissa kuten sankka sumu tai tunneli. Yöllä ajettaessa tulee pitää heijastavaa liiviä, -vyötä tai muuta heijastavaa vaatetta, joka näkyy kaikkiin suuntiin. Jos selässä on reppu niin heijastavan vaatteen tulee olla repun päällä.&lt;br/&gt;<br /> Yöllä ajettavaan brevettiin ei saa osallistua ellei lähdössä ole näyttää heijastavaa vaatetta, etu- ja takavaloa. Takavalon tulee olla punainen.<br /> <br /> ===7=== <br /> <br /> Huoltoautot ovat sallittuja vain kontrolleilla. Kaikki paikallinen apu, myös muilta ajajilta, on sallittu ajon aikana, mutta huoltoautot on kielletty.&lt;br/&gt;<br /> Jokainen päättää itse missä ryhmässä ja mitä vauhtia haluaa brevetin ajaa. Ryhmiin saa liittyä ja niistä saa poistua vapaasti.<br /> <br /> ===8===<br /> <br /> Lähdössä osallistujat saavat brevettikortin, josta ilmenee reitti, kontrollien paikka ja kontrollien aukioloajat. Reitiltä ei saa poistua. Jos jostain syystä poistuu määrätyltä reitiltä niin matkaa saa jatkaa vasta palattuaan siihen paikkaan, jossa poistui määrätyltä reitiltä. Osallistujan pitää leimata brevetti-korttinsa jokaisella kontrollilla. Reitillä voi lisäksi olla kontrolleja, joita ei ole ilmoitettu etukäteen. Myös näillä kontrolleilla pitää leimata.&lt;br/&gt;<br /> Järjestäjän pitää käyttää ACP:n hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===9===<br /> <br /> Brevetin kontrollina voi olla myös paikka, jossa ei ole järjestäjän henkilökuntaa. Tällöin osallistujan tulee pyytää osoitetusta paikasta leima, aika ja päivä brevettikorttiinsa. Kontrollit ovat usein esimerkiksi kahvilassa tai huoltoasemalla. Järjestäjä voi antaa lisäohjeita brevetti-kortin leimauksesta.&lt;br/&gt;<br /> Osallistuja vastaa itse siitä, että saa leiman jokaiselta kontrollilta ja säilyttää korttinsa ehjänä brevetin ajan. <br /> <br /> ===10===<br /> <br /> Jokaisella kontrollilla mukaan lukien maali on järjestäjän määräämä aukioloaika. Brevettikortti tulee leimata aukioloaikana. Poikkeustapauksissa (esimerkiksi pysähtyminen auttamaan liikenneonnettomuuden osapuolia) järjestäjä voi hyväksyä myös myöhästyneen leimauksen. Myöhästyminen kontrollilta johtaa brevetin hylkäämiseen vaikka ehtisikin ennen määräaikaa maaliin.<br /> <br /> ===11===<br /> <br /> Mikä tahansa huijaaminen ja sääntöjen harkittu rikkominen johtaa porttikieltoon kaikkiin ACP:n järjestämiin tapahtumiin.<br /> <br /> ===12===<br /> <br /> Maalissa osallistujan tulee allekirjoittaa brevettikorttinsa ja palauttaa se järjestäjälle. Kortti palautetaan osallistujalle, kun se on hyväksytty ja saanut järjestysnumeron. Brevetit eivät ole kilpailuja eli niistä ei saa julkaista tuloslistaa aikajärjestyksessä.&lt;br/&gt;<br /> Brevetin aikarajassa suorittanut saa halutessaan mitallin. Halukkuus pitää ilmaista brevettikortissa.<br /> <br /> ===13===<br /> <br /> Mitalit ovat pronssi 200km, hopeaoitu 300km, sinooperi 400 km, kulta 600km ja hopea 1000km. Mitalien design muuttu neljän vuoden välein. Järjestäjä päättää mitalin hinnan.&lt;br/&gt;<br /> 200km, 300km, 400km ja 600km brevetit samana vuonna ajaneet voivat hankkia myös Super randonneur -mitalin.<br /> <br /> ===14===<br /> <br /> Brevetti ajetaan yksin eikä sitä voi yhdistää mihinkään muuhun pyöräilytapahtumaan.<br /> <br /> ===15===<br /> <br /> Brevettejä voi järjestää vain alueen ACP yhdyshenkilön hyväksymänä.<br /> <br /> ===16=== <br /> <br /> Järjestäjä voi järjestää brevettejä vain sillä alueella, joka sille on osoitettu. Järjestäjän tulee käyttää ACP:n alueelle hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===17===<br /> <br /> Osallistuessaan brevettiin osallistuja antaa järjestäjälle oikeuden julkaista osallistujan nimen ja ajan. Tietoja ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin eikä niitä välitetä kolmansille osapuolille.<br /> <br /> ===18===<br /> <br /> Osallistuja voi esittää kysymyksen tai tehdä valituksen 48 tunnin kuluessa brevetin päättymisestä. Ne toimitetaan kirjallisesti järjestäjälle, joka toimittaa ne edelleen ACP:lle.<br /> <br /> ===19===<br /> <br /> Viime kädessä Audax Club Parisien päättää sääntöjen tulkinnasta kuultuaan järjestäjää ja ACP:n yhdyshenkilöä.</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Brevet_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t&diff=1693 2008-11-23T20:37:37Z

<p>Jay8tz: /* 13 */</p> <hr /> <div>__NOTOC__<br /> {{randonneur}}<br /> Käännös sivuista [http://www.paris-brest-paris.org/ACP/EN/index.php?showpage=322 säännöt/ACP] ja [http://www.rusa.org/brvreg.html säännöt/rusa] <br /> <br /> <br /> ===1===<br /> <br /> Vain Audax club Parisien hyväksyy brevettejä. Jokaisesta ajettu brevetti saa järjestysnumeron (homologation). Numerot ovat kronologisessa järjestyksessä alkaen vuodesta 1921.<br /> <br /> ===2===<br /> <br /> Brevetit ovat avoimia kaikille pyöräilijöille. Alle 18-vuotiaalla pitää olla holhoojan lupa osallistumiseen. &lt;br/&gt;<br /> Pyöräksi kelpaa mikä tahansa pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo.<br /> <br /> ===3===<br /> <br /> Osallistujan brevetille tulee maksaa järjestäjän päättämä osallistumismaksu. <br /> <br /> ===4===<br /> <br /> Osallistujalla tulee olla joko henkilökohtainen tai ryhmävastuuvakuutus.<br /> <br /> ===5===<br /> <br /> Osallistujan katsotaan olevan yksityisellä lenkillä. Hänen tulee noudattaa voimassa olevia lakeja ja liikennesääntöjä. Tämä koskee myös varusteita.&lt;br/&gt;<br /> ACP, tapahtuman järjestäjä tai järjestävän organisaation jäsenet eivät ole vastuussa brevetin aikana tapahtuvista onnettomuuksista.<br /> <br /> ===6===<br /> <br /> Yöllä ajettaessa jokaisella osallistujalla tulee olla pyörässä kiinteästi asennettuna etu- ja takavalo. Vilkkuvalot ovat kiellettyjä. Valojen tulee olla päällä koko pimeän ajan ja muuten hämärissä olosuhteissa kuten sankka sumu tai tunneli. Yöllä ajettaessa tulee pitää heijastavaa liiviä, -vyötä tai muuta heijastavaa vaatetta, joka näkyy kaikkiin suuntiin. Jos selässä on reppu niin heijastavan vaatteen tulee olla repun päällä.&lt;br/&gt;<br /> Yöllä ajettavaan brevettiin ei saa osallistua ellei lähdössä ole näyttää heijastavaa vaatetta, etu- ja takavaloa. Takavalon tulee olla punainen.<br /> <br /> ===7=== <br /> <br /> Huoltoautot ovat sallittuja vain kontrolleilla. Kaikki paikallinen apu, myös muilta ajajilta, on sallittu ajon aikana, mutta huoltoautot on kielletty.&lt;br/&gt;<br /> Jokainen päättää itse missä ryhmässä ja mitä vauhtia haluaa brevetin ajaa. Ryhmiin saa liittyä ja niistä saa poistua vapaasti.<br /> <br /> ===8===<br /> <br /> Lähdössä osallistujat saavat brevettikortin, josta ilmenee reitti, kontrollien paikka ja kontrollien aukioloajat. Reitiltä ei saa poistua. Jos jostain syystä poistuu määrätyltä reitiltä niin matkaa saa jatkaa vasta palattuaan siihen paikkaan, jossa poistui määrätyltä reitiltä. Osallistujan pitää leimata brevetti-korttinsa jokaisella kontrollilla. Reitillä voi lisäksi olla kontrolleja, joita ei ole ilmoitettu etukäteen. Myös näillä kontrolleilla pitää leimata.&lt;br/&gt;<br /> Järjestäjän pitää käyttää ACP:n hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===9===<br /> <br /> Brevetin kontrollina voi olla myös paikka, jossa ei ole järjestäjän henkilökuntaa. Tällöin osallistujan tulee pyytää osoitetusta paikasta leima, aika ja päivä brevettikorttiinsa. Kontrollit ovat usein esimerkiksi kahvilassa tai huoltoasemalla. Järjestäjä voi antaa lisäohjeita brevetti-kortin leimauksesta.&lt;br/&gt;<br /> Osallistuja vastaa itse siitä, että saa leiman jokaiselta kontrollilta ja säilyttää korttinsa ehjänä brevetin ajan. <br /> <br /> ===10===<br /> <br /> Jokaisella kontrollilla mukaan lukien maali on järjestäjän määräämä aukioloaika. Brevettikortti tulee leimata aukioloaikana. Poikkeustapauksissa (esimerkiksi pysähtyminen auttamaan liikenneonnettomuuden osapuolia) järjestäjä voi hyväksyä myös myöhästyneen leimauksen. Myöhästyminen kontrollilta johtaa brevetin hylkäämiseen vaikka ehtisikin ennen määräaikaa maaliin.<br /> <br /> ===11===<br /> <br /> Mikä tahansa huijaaminen ja sääntöjen harkittu rikkominen johtaa porttikieltoon kaikkiin ACP:n järjestämiin tapahtumiin.<br /> <br /> ===12===<br /> <br /> Maalissa osallistujan tulee allekirjoittaa brevettikorttinsa ja palauttaa se järjestäjälle. Kortti palautetaan osallistujalle, kun se on hyväksytty ja saanut järjestysnumeron. Brevetit eivät ole kilpailuja eli niistä ei saa julkaista tuloslistaa aikajärjestyksessä.&lt;br/&gt;<br /> Brevetin aikarajassa suorittanut saa halutessaan mitallin. Halukkuus pitää ilmaista brevettikortissa.<br /> <br /> ===13===<br /> <br /> Mitalit ovat pronssi 200km, hopeaoitu 300km, sinooperi 400 km, kulta 600km ja hopea 1000km. Mitalien design muuttu neljän vuoden välein. Järjestäjä päättää mitalin hinnan.&lt;br/&gt;<br /> 200km, 300km, 400km ja 600km brevetit samana vuonna ajaneet voivat hankkia myös Super randonneur -[[kuva:superrandonneur.jpg|mitalin]].<br /> <br /> ===14===<br /> <br /> Brevetti ajetaan yksin eikä sitä voi yhdistää mihinkään muuhun pyöräilytapahtumaan.<br /> <br /> ===15===<br /> <br /> Brevettejä voi järjestää vain alueen ACP yhdyshenkilön hyväksymänä.<br /> <br /> ===16=== <br /> <br /> Järjestäjä voi järjestää brevettejä vain sillä alueella, joka sille on osoitettu. Järjestäjän tulee käyttää ACP:n alueelle hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===17===<br /> <br /> Osallistuessaan brevettiin osallistuja antaa järjestäjälle oikeuden julkaista osallistujan nimen ja ajan. Tietoja ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin eikä niitä välitetä kolmansille osapuolille.<br /> <br /> ===18===<br /> <br /> Osallistuja voi esittää kysymyksen tai tehdä valituksen 48 tunnin kuluessa brevetin päättymisestä. Ne toimitetaan kirjallisesti järjestäjälle, joka toimittaa ne edelleen ACP:lle.<br /> <br /> ===19===<br /> <br /> Viime kädessä Audax Club Parisien päättää sääntöjen tulkinnasta kuultuaan järjestäjää ja ACP:n yhdyshenkilöä.</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Brevet_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t&diff=1692 2008-11-23T20:37:14Z

<p>Jay8tz: /* 13 */</p> <hr /> <div>__NOTOC__<br /> {{randonneur}}<br /> Käännös sivuista [http://www.paris-brest-paris.org/ACP/EN/index.php?showpage=322 säännöt/ACP] ja [http://www.rusa.org/brvreg.html säännöt/rusa] <br /> <br /> <br /> ===1===<br /> <br /> Vain Audax club Parisien hyväksyy brevettejä. Jokaisesta ajettu brevetti saa järjestysnumeron (homologation). Numerot ovat kronologisessa järjestyksessä alkaen vuodesta 1921.<br /> <br /> ===2===<br /> <br /> Brevetit ovat avoimia kaikille pyöräilijöille. Alle 18-vuotiaalla pitää olla holhoojan lupa osallistumiseen. &lt;br/&gt;<br /> Pyöräksi kelpaa mikä tahansa pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo.<br /> <br /> ===3===<br /> <br /> Osallistujan brevetille tulee maksaa järjestäjän päättämä osallistumismaksu. <br /> <br /> ===4===<br /> <br /> Osallistujalla tulee olla joko henkilökohtainen tai ryhmävastuuvakuutus.<br /> <br /> ===5===<br /> <br /> Osallistujan katsotaan olevan yksityisellä lenkillä. Hänen tulee noudattaa voimassa olevia lakeja ja liikennesääntöjä. Tämä koskee myös varusteita.&lt;br/&gt;<br /> ACP, tapahtuman järjestäjä tai järjestävän organisaation jäsenet eivät ole vastuussa brevetin aikana tapahtuvista onnettomuuksista.<br /> <br /> ===6===<br /> <br /> Yöllä ajettaessa jokaisella osallistujalla tulee olla pyörässä kiinteästi asennettuna etu- ja takavalo. Vilkkuvalot ovat kiellettyjä. Valojen tulee olla päällä koko pimeän ajan ja muuten hämärissä olosuhteissa kuten sankka sumu tai tunneli. Yöllä ajettaessa tulee pitää heijastavaa liiviä, -vyötä tai muuta heijastavaa vaatetta, joka näkyy kaikkiin suuntiin. Jos selässä on reppu niin heijastavan vaatteen tulee olla repun päällä.&lt;br/&gt;<br /> Yöllä ajettavaan brevettiin ei saa osallistua ellei lähdössä ole näyttää heijastavaa vaatetta, etu- ja takavaloa. Takavalon tulee olla punainen.<br /> <br /> ===7=== <br /> <br /> Huoltoautot ovat sallittuja vain kontrolleilla. Kaikki paikallinen apu, myös muilta ajajilta, on sallittu ajon aikana, mutta huoltoautot on kielletty.&lt;br/&gt;<br /> Jokainen päättää itse missä ryhmässä ja mitä vauhtia haluaa brevetin ajaa. Ryhmiin saa liittyä ja niistä saa poistua vapaasti.<br /> <br /> ===8===<br /> <br /> Lähdössä osallistujat saavat brevettikortin, josta ilmenee reitti, kontrollien paikka ja kontrollien aukioloajat. Reitiltä ei saa poistua. Jos jostain syystä poistuu määrätyltä reitiltä niin matkaa saa jatkaa vasta palattuaan siihen paikkaan, jossa poistui määrätyltä reitiltä. Osallistujan pitää leimata brevetti-korttinsa jokaisella kontrollilla. Reitillä voi lisäksi olla kontrolleja, joita ei ole ilmoitettu etukäteen. Myös näillä kontrolleilla pitää leimata.&lt;br/&gt;<br /> Järjestäjän pitää käyttää ACP:n hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===9===<br /> <br /> Brevetin kontrollina voi olla myös paikka, jossa ei ole järjestäjän henkilökuntaa. Tällöin osallistujan tulee pyytää osoitetusta paikasta leima, aika ja päivä brevettikorttiinsa. Kontrollit ovat usein esimerkiksi kahvilassa tai huoltoasemalla. Järjestäjä voi antaa lisäohjeita brevetti-kortin leimauksesta.&lt;br/&gt;<br /> Osallistuja vastaa itse siitä, että saa leiman jokaiselta kontrollilta ja säilyttää korttinsa ehjänä brevetin ajan. <br /> <br /> ===10===<br /> <br /> Jokaisella kontrollilla mukaan lukien maali on järjestäjän määräämä aukioloaika. Brevettikortti tulee leimata aukioloaikana. Poikkeustapauksissa (esimerkiksi pysähtyminen auttamaan liikenneonnettomuuden osapuolia) järjestäjä voi hyväksyä myös myöhästyneen leimauksen. Myöhästyminen kontrollilta johtaa brevetin hylkäämiseen vaikka ehtisikin ennen määräaikaa maaliin.<br /> <br /> ===11===<br /> <br /> Mikä tahansa huijaaminen ja sääntöjen harkittu rikkominen johtaa porttikieltoon kaikkiin ACP:n järjestämiin tapahtumiin.<br /> <br /> ===12===<br /> <br /> Maalissa osallistujan tulee allekirjoittaa brevettikorttinsa ja palauttaa se järjestäjälle. Kortti palautetaan osallistujalle, kun se on hyväksytty ja saanut järjestysnumeron. Brevetit eivät ole kilpailuja eli niistä ei saa julkaista tuloslistaa aikajärjestyksessä.&lt;br/&gt;<br /> Brevetin aikarajassa suorittanut saa halutessaan mitallin. Halukkuus pitää ilmaista brevettikortissa.<br /> <br /> ===13===<br /> <br /> Mitalit ovat pronssi 200km, hopeaoitu 300km, sinooperi 400 km, kulta 600km ja hopea 1000km. Mitalien design muuttu neljän vuoden välein. Järjestäjä päättää mitalin hinnan.&lt;br/&gt;<br /> 200km, 300km, 400km ja 600km brevetit samana vuonna ajaneet voivat hankkia myös Super randonneur -[[superrandonneur.jpg|mitalin]].<br /> <br /> ===14===<br /> <br /> Brevetti ajetaan yksin eikä sitä voi yhdistää mihinkään muuhun pyöräilytapahtumaan.<br /> <br /> ===15===<br /> <br /> Brevettejä voi järjestää vain alueen ACP yhdyshenkilön hyväksymänä.<br /> <br /> ===16=== <br /> <br /> Järjestäjä voi järjestää brevettejä vain sillä alueella, joka sille on osoitettu. Järjestäjän tulee käyttää ACP:n alueelle hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===17===<br /> <br /> Osallistuessaan brevettiin osallistuja antaa järjestäjälle oikeuden julkaista osallistujan nimen ja ajan. Tietoja ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin eikä niitä välitetä kolmansille osapuolille.<br /> <br /> ===18===<br /> <br /> Osallistuja voi esittää kysymyksen tai tehdä valituksen 48 tunnin kuluessa brevetin päättymisestä. Ne toimitetaan kirjallisesti järjestäjälle, joka toimittaa ne edelleen ACP:lle.<br /> <br /> ===19===<br /> <br /> Viime kädessä Audax Club Parisien päättää sääntöjen tulkinnasta kuultuaan järjestäjää ja ACP:n yhdyshenkilöä.</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Brevet_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t&diff=1691 2008-11-23T20:36:18Z

<p>Jay8tz: /* 13 */</p> <hr /> <div>__NOTOC__<br /> {{randonneur}}<br /> Käännös sivuista [http://www.paris-brest-paris.org/ACP/EN/index.php?showpage=322 säännöt/ACP] ja [http://www.rusa.org/brvreg.html säännöt/rusa] <br /> <br /> <br /> ===1===<br /> <br /> Vain Audax club Parisien hyväksyy brevettejä. Jokaisesta ajettu brevetti saa järjestysnumeron (homologation). Numerot ovat kronologisessa järjestyksessä alkaen vuodesta 1921.<br /> <br /> ===2===<br /> <br /> Brevetit ovat avoimia kaikille pyöräilijöille. Alle 18-vuotiaalla pitää olla holhoojan lupa osallistumiseen. &lt;br/&gt;<br /> Pyöräksi kelpaa mikä tahansa pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo.<br /> <br /> ===3===<br /> <br /> Osallistujan brevetille tulee maksaa järjestäjän päättämä osallistumismaksu. <br /> <br /> ===4===<br /> <br /> Osallistujalla tulee olla joko henkilökohtainen tai ryhmävastuuvakuutus.<br /> <br /> ===5===<br /> <br /> Osallistujan katsotaan olevan yksityisellä lenkillä. Hänen tulee noudattaa voimassa olevia lakeja ja liikennesääntöjä. Tämä koskee myös varusteita.&lt;br/&gt;<br /> ACP, tapahtuman järjestäjä tai järjestävän organisaation jäsenet eivät ole vastuussa brevetin aikana tapahtuvista onnettomuuksista.<br /> <br /> ===6===<br /> <br /> Yöllä ajettaessa jokaisella osallistujalla tulee olla pyörässä kiinteästi asennettuna etu- ja takavalo. Vilkkuvalot ovat kiellettyjä. Valojen tulee olla päällä koko pimeän ajan ja muuten hämärissä olosuhteissa kuten sankka sumu tai tunneli. Yöllä ajettaessa tulee pitää heijastavaa liiviä, -vyötä tai muuta heijastavaa vaatetta, joka näkyy kaikkiin suuntiin. Jos selässä on reppu niin heijastavan vaatteen tulee olla repun päällä.&lt;br/&gt;<br /> Yöllä ajettavaan brevettiin ei saa osallistua ellei lähdössä ole näyttää heijastavaa vaatetta, etu- ja takavaloa. Takavalon tulee olla punainen.<br /> <br /> ===7=== <br /> <br /> Huoltoautot ovat sallittuja vain kontrolleilla. Kaikki paikallinen apu, myös muilta ajajilta, on sallittu ajon aikana, mutta huoltoautot on kielletty.&lt;br/&gt;<br /> Jokainen päättää itse missä ryhmässä ja mitä vauhtia haluaa brevetin ajaa. Ryhmiin saa liittyä ja niistä saa poistua vapaasti.<br /> <br /> ===8===<br /> <br /> Lähdössä osallistujat saavat brevettikortin, josta ilmenee reitti, kontrollien paikka ja kontrollien aukioloajat. Reitiltä ei saa poistua. Jos jostain syystä poistuu määrätyltä reitiltä niin matkaa saa jatkaa vasta palattuaan siihen paikkaan, jossa poistui määrätyltä reitiltä. Osallistujan pitää leimata brevetti-korttinsa jokaisella kontrollilla. Reitillä voi lisäksi olla kontrolleja, joita ei ole ilmoitettu etukäteen. Myös näillä kontrolleilla pitää leimata.&lt;br/&gt;<br /> Järjestäjän pitää käyttää ACP:n hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===9===<br /> <br /> Brevetin kontrollina voi olla myös paikka, jossa ei ole järjestäjän henkilökuntaa. Tällöin osallistujan tulee pyytää osoitetusta paikasta leima, aika ja päivä brevettikorttiinsa. Kontrollit ovat usein esimerkiksi kahvilassa tai huoltoasemalla. Järjestäjä voi antaa lisäohjeita brevetti-kortin leimauksesta.&lt;br/&gt;<br /> Osallistuja vastaa itse siitä, että saa leiman jokaiselta kontrollilta ja säilyttää korttinsa ehjänä brevetin ajan. <br /> <br /> ===10===<br /> <br /> Jokaisella kontrollilla mukaan lukien maali on järjestäjän määräämä aukioloaika. Brevettikortti tulee leimata aukioloaikana. Poikkeustapauksissa (esimerkiksi pysähtyminen auttamaan liikenneonnettomuuden osapuolia) järjestäjä voi hyväksyä myös myöhästyneen leimauksen. Myöhästyminen kontrollilta johtaa brevetin hylkäämiseen vaikka ehtisikin ennen määräaikaa maaliin.<br /> <br /> ===11===<br /> <br /> Mikä tahansa huijaaminen ja sääntöjen harkittu rikkominen johtaa porttikieltoon kaikkiin ACP:n järjestämiin tapahtumiin.<br /> <br /> ===12===<br /> <br /> Maalissa osallistujan tulee allekirjoittaa brevettikorttinsa ja palauttaa se järjestäjälle. Kortti palautetaan osallistujalle, kun se on hyväksytty ja saanut järjestysnumeron. Brevetit eivät ole kilpailuja eli niistä ei saa julkaista tuloslistaa aikajärjestyksessä.&lt;br/&gt;<br /> Brevetin aikarajassa suorittanut saa halutessaan mitallin. Halukkuus pitää ilmaista brevettikortissa.<br /> <br /> ===13===<br /> <br /> Mitalit ovat pronssi 200km, hopeaoitu 300km, sinooperi 400 km, kulta 600km ja hopea 1000km. Mitalien design muuttu neljän vuoden välein. Järjestäjä päättää mitalin hinnan.&lt;br/&gt;<br /> 200km, 300km, 400km ja 600km brevetin samana vuonna ajaneet voivat hankkia myös Super randonneur -mitalin.<br /> <br /> ===14===<br /> <br /> Brevetti ajetaan yksin eikä sitä voi yhdistää mihinkään muuhun pyöräilytapahtumaan.<br /> <br /> ===15===<br /> <br /> Brevettejä voi järjestää vain alueen ACP yhdyshenkilön hyväksymänä.<br /> <br /> ===16=== <br /> <br /> Järjestäjä voi järjestää brevettejä vain sillä alueella, joka sille on osoitettu. Järjestäjän tulee käyttää ACP:n alueelle hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===17===<br /> <br /> Osallistuessaan brevettiin osallistuja antaa järjestäjälle oikeuden julkaista osallistujan nimen ja ajan. Tietoja ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin eikä niitä välitetä kolmansille osapuolille.<br /> <br /> ===18===<br /> <br /> Osallistuja voi esittää kysymyksen tai tehdä valituksen 48 tunnin kuluessa brevetin päättymisestä. Ne toimitetaan kirjallisesti järjestäjälle, joka toimittaa ne edelleen ACP:lle.<br /> <br /> ===19===<br /> <br /> Viime kädessä Audax Club Parisien päättää sääntöjen tulkinnasta kuultuaan järjestäjää ja ACP:n yhdyshenkilöä.</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Brevet_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t&diff=1690 2008-11-23T20:34:51Z

<p>Jay8tz: /* 13 */</p> <hr /> <div>__NOTOC__<br /> {{randonneur}}<br /> Käännös sivuista [http://www.paris-brest-paris.org/ACP/EN/index.php?showpage=322 säännöt/ACP] ja [http://www.rusa.org/brvreg.html säännöt/rusa] <br /> <br /> <br /> ===1===<br /> <br /> Vain Audax club Parisien hyväksyy brevettejä. Jokaisesta ajettu brevetti saa järjestysnumeron (homologation). Numerot ovat kronologisessa järjestyksessä alkaen vuodesta 1921.<br /> <br /> ===2===<br /> <br /> Brevetit ovat avoimia kaikille pyöräilijöille. Alle 18-vuotiaalla pitää olla holhoojan lupa osallistumiseen. &lt;br/&gt;<br /> Pyöräksi kelpaa mikä tahansa pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo.<br /> <br /> ===3===<br /> <br /> Osallistujan brevetille tulee maksaa järjestäjän päättämä osallistumismaksu. <br /> <br /> ===4===<br /> <br /> Osallistujalla tulee olla joko henkilökohtainen tai ryhmävastuuvakuutus.<br /> <br /> ===5===<br /> <br /> Osallistujan katsotaan olevan yksityisellä lenkillä. Hänen tulee noudattaa voimassa olevia lakeja ja liikennesääntöjä. Tämä koskee myös varusteita.&lt;br/&gt;<br /> ACP, tapahtuman järjestäjä tai järjestävän organisaation jäsenet eivät ole vastuussa brevetin aikana tapahtuvista onnettomuuksista.<br /> <br /> ===6===<br /> <br /> Yöllä ajettaessa jokaisella osallistujalla tulee olla pyörässä kiinteästi asennettuna etu- ja takavalo. Vilkkuvalot ovat kiellettyjä. Valojen tulee olla päällä koko pimeän ajan ja muuten hämärissä olosuhteissa kuten sankka sumu tai tunneli. Yöllä ajettaessa tulee pitää heijastavaa liiviä, -vyötä tai muuta heijastavaa vaatetta, joka näkyy kaikkiin suuntiin. Jos selässä on reppu niin heijastavan vaatteen tulee olla repun päällä.&lt;br/&gt;<br /> Yöllä ajettavaan brevettiin ei saa osallistua ellei lähdössä ole näyttää heijastavaa vaatetta, etu- ja takavaloa. Takavalon tulee olla punainen.<br /> <br /> ===7=== <br /> <br /> Huoltoautot ovat sallittuja vain kontrolleilla. Kaikki paikallinen apu, myös muilta ajajilta, on sallittu ajon aikana, mutta huoltoautot on kielletty.&lt;br/&gt;<br /> Jokainen päättää itse missä ryhmässä ja mitä vauhtia haluaa brevetin ajaa. Ryhmiin saa liittyä ja niistä saa poistua vapaasti.<br /> <br /> ===8===<br /> <br /> Lähdössä osallistujat saavat brevettikortin, josta ilmenee reitti, kontrollien paikka ja kontrollien aukioloajat. Reitiltä ei saa poistua. Jos jostain syystä poistuu määrätyltä reitiltä niin matkaa saa jatkaa vasta palattuaan siihen paikkaan, jossa poistui määrätyltä reitiltä. Osallistujan pitää leimata brevetti-korttinsa jokaisella kontrollilla. Reitillä voi lisäksi olla kontrolleja, joita ei ole ilmoitettu etukäteen. Myös näillä kontrolleilla pitää leimata.&lt;br/&gt;<br /> Järjestäjän pitää käyttää ACP:n hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===9===<br /> <br /> Brevetin kontrollina voi olla myös paikka, jossa ei ole järjestäjän henkilökuntaa. Tällöin osallistujan tulee pyytää osoitetusta paikasta leima, aika ja päivä brevettikorttiinsa. Kontrollit ovat usein esimerkiksi kahvilassa tai huoltoasemalla. Järjestäjä voi antaa lisäohjeita brevetti-kortin leimauksesta.&lt;br/&gt;<br /> Osallistuja vastaa itse siitä, että saa leiman jokaiselta kontrollilta ja säilyttää korttinsa ehjänä brevetin ajan. <br /> <br /> ===10===<br /> <br /> Jokaisella kontrollilla mukaan lukien maali on järjestäjän määräämä aukioloaika. Brevettikortti tulee leimata aukioloaikana. Poikkeustapauksissa (esimerkiksi pysähtyminen auttamaan liikenneonnettomuuden osapuolia) järjestäjä voi hyväksyä myös myöhästyneen leimauksen. Myöhästyminen kontrollilta johtaa brevetin hylkäämiseen vaikka ehtisikin ennen määräaikaa maaliin.<br /> <br /> ===11===<br /> <br /> Mikä tahansa huijaaminen ja sääntöjen harkittu rikkominen johtaa porttikieltoon kaikkiin ACP:n järjestämiin tapahtumiin.<br /> <br /> ===12===<br /> <br /> Maalissa osallistujan tulee allekirjoittaa brevettikorttinsa ja palauttaa se järjestäjälle. Kortti palautetaan osallistujalle, kun se on hyväksytty ja saanut järjestysnumeron. Brevetit eivät ole kilpailuja eli niistä ei saa julkaista tuloslistaa aikajärjestyksessä.&lt;br/&gt;<br /> Brevetin aikarajassa suorittanut saa halutessaan mitallin. Halukkuus pitää ilmaista brevettikortissa.<br /> <br /> ===13===<br /> <br /> Mitalit ovat pronssi 200km, hopeaoitu 300km, sinooperi 400 km, kulta 600km ja hopea 1000km. Mitalien design muuttu neljän vuoden välein. Järjestäjä päättää mitalin hinnan.&lt;br/&gt;<br /> 200km, 300km, 400km ja 600km brevetin samana vuonna ajaneet voivat hankkia myös [[kuva:superrandonneur.jpg|Super randonneur -mitalin.]]<br /> <br /> ===14===<br /> <br /> Brevetti ajetaan yksin eikä sitä voi yhdistää mihinkään muuhun pyöräilytapahtumaan.<br /> <br /> ===15===<br /> <br /> Brevettejä voi järjestää vain alueen ACP yhdyshenkilön hyväksymänä.<br /> <br /> ===16=== <br /> <br /> Järjestäjä voi järjestää brevettejä vain sillä alueella, joka sille on osoitettu. Järjestäjän tulee käyttää ACP:n alueelle hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===17===<br /> <br /> Osallistuessaan brevettiin osallistuja antaa järjestäjälle oikeuden julkaista osallistujan nimen ja ajan. Tietoja ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin eikä niitä välitetä kolmansille osapuolille.<br /> <br /> ===18===<br /> <br /> Osallistuja voi esittää kysymyksen tai tehdä valituksen 48 tunnin kuluessa brevetin päättymisestä. Ne toimitetaan kirjallisesti järjestäjälle, joka toimittaa ne edelleen ACP:lle.<br /> <br /> ===19===<br /> <br /> Viime kädessä Audax Club Parisien päättää sääntöjen tulkinnasta kuultuaan järjestäjää ja ACP:n yhdyshenkilöä.</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Brevet_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t&diff=1689 2008-11-23T20:30:43Z

<p>Jay8tz: /* 13 */</p> <hr /> <div>__NOTOC__<br /> {{randonneur}}<br /> Käännös sivuista [http://www.paris-brest-paris.org/ACP/EN/index.php?showpage=322 säännöt/ACP] ja [http://www.rusa.org/brvreg.html säännöt/rusa] <br /> <br /> <br /> ===1===<br /> <br /> Vain Audax club Parisien hyväksyy brevettejä. Jokaisesta ajettu brevetti saa järjestysnumeron (homologation). Numerot ovat kronologisessa järjestyksessä alkaen vuodesta 1921.<br /> <br /> ===2===<br /> <br /> Brevetit ovat avoimia kaikille pyöräilijöille. Alle 18-vuotiaalla pitää olla holhoojan lupa osallistumiseen. &lt;br/&gt;<br /> Pyöräksi kelpaa mikä tahansa pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo.<br /> <br /> ===3===<br /> <br /> Osallistujan brevetille tulee maksaa järjestäjän päättämä osallistumismaksu. <br /> <br /> ===4===<br /> <br /> Osallistujalla tulee olla joko henkilökohtainen tai ryhmävastuuvakuutus.<br /> <br /> ===5===<br /> <br /> Osallistujan katsotaan olevan yksityisellä lenkillä. Hänen tulee noudattaa voimassa olevia lakeja ja liikennesääntöjä. Tämä koskee myös varusteita.&lt;br/&gt;<br /> ACP, tapahtuman järjestäjä tai järjestävän organisaation jäsenet eivät ole vastuussa brevetin aikana tapahtuvista onnettomuuksista.<br /> <br /> ===6===<br /> <br /> Yöllä ajettaessa jokaisella osallistujalla tulee olla pyörässä kiinteästi asennettuna etu- ja takavalo. Vilkkuvalot ovat kiellettyjä. Valojen tulee olla päällä koko pimeän ajan ja muuten hämärissä olosuhteissa kuten sankka sumu tai tunneli. Yöllä ajettaessa tulee pitää heijastavaa liiviä, -vyötä tai muuta heijastavaa vaatetta, joka näkyy kaikkiin suuntiin. Jos selässä on reppu niin heijastavan vaatteen tulee olla repun päällä.&lt;br/&gt;<br /> Yöllä ajettavaan brevettiin ei saa osallistua ellei lähdössä ole näyttää heijastavaa vaatetta, etu- ja takavaloa. Takavalon tulee olla punainen.<br /> <br /> ===7=== <br /> <br /> Huoltoautot ovat sallittuja vain kontrolleilla. Kaikki paikallinen apu, myös muilta ajajilta, on sallittu ajon aikana, mutta huoltoautot on kielletty.&lt;br/&gt;<br /> Jokainen päättää itse missä ryhmässä ja mitä vauhtia haluaa brevetin ajaa. Ryhmiin saa liittyä ja niistä saa poistua vapaasti.<br /> <br /> ===8===<br /> <br /> Lähdössä osallistujat saavat brevettikortin, josta ilmenee reitti, kontrollien paikka ja kontrollien aukioloajat. Reitiltä ei saa poistua. Jos jostain syystä poistuu määrätyltä reitiltä niin matkaa saa jatkaa vasta palattuaan siihen paikkaan, jossa poistui määrätyltä reitiltä. Osallistujan pitää leimata brevetti-korttinsa jokaisella kontrollilla. Reitillä voi lisäksi olla kontrolleja, joita ei ole ilmoitettu etukäteen. Myös näillä kontrolleilla pitää leimata.&lt;br/&gt;<br /> Järjestäjän pitää käyttää ACP:n hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===9===<br /> <br /> Brevetin kontrollina voi olla myös paikka, jossa ei ole järjestäjän henkilökuntaa. Tällöin osallistujan tulee pyytää osoitetusta paikasta leima, aika ja päivä brevettikorttiinsa. Kontrollit ovat usein esimerkiksi kahvilassa tai huoltoasemalla. Järjestäjä voi antaa lisäohjeita brevetti-kortin leimauksesta.&lt;br/&gt;<br /> Osallistuja vastaa itse siitä, että saa leiman jokaiselta kontrollilta ja säilyttää korttinsa ehjänä brevetin ajan. <br /> <br /> ===10===<br /> <br /> Jokaisella kontrollilla mukaan lukien maali on järjestäjän määräämä aukioloaika. Brevettikortti tulee leimata aukioloaikana. Poikkeustapauksissa (esimerkiksi pysähtyminen auttamaan liikenneonnettomuuden osapuolia) järjestäjä voi hyväksyä myös myöhästyneen leimauksen. Myöhästyminen kontrollilta johtaa brevetin hylkäämiseen vaikka ehtisikin ennen määräaikaa maaliin.<br /> <br /> ===11===<br /> <br /> Mikä tahansa huijaaminen ja sääntöjen harkittu rikkominen johtaa porttikieltoon kaikkiin ACP:n järjestämiin tapahtumiin.<br /> <br /> ===12===<br /> <br /> Maalissa osallistujan tulee allekirjoittaa brevettikorttinsa ja palauttaa se järjestäjälle. Kortti palautetaan osallistujalle, kun se on hyväksytty ja saanut järjestysnumeron. Brevetit eivät ole kilpailuja eli niistä ei saa julkaista tuloslistaa aikajärjestyksessä.&lt;br/&gt;<br /> Brevetin aikarajassa suorittanut saa halutessaan mitallin. Halukkuus pitää ilmaista brevettikortissa.<br /> <br /> ===13===<br /> <br /> Mitalit ovat pronssi 200km, hopeaoitu 300km, sinooperi 400 km, kulta 600km ja hopea 1000km. Mitalien design muuttu neljän vuoden välein. Järjestäjä päättää mitalin hinnan.&lt;br/&gt;<br /> 200km, 300km, 400km ja 600km brevetin samana vuonna ajaneet voivat hankkia myös Super randonneur -mitalin.<br /> <br /> ===14===<br /> <br /> Brevetti ajetaan yksin eikä sitä voi yhdistää mihinkään muuhun pyöräilytapahtumaan.<br /> <br /> ===15===<br /> <br /> Brevettejä voi järjestää vain alueen ACP yhdyshenkilön hyväksymänä.<br /> <br /> ===16=== <br /> <br /> Järjestäjä voi järjestää brevettejä vain sillä alueella, joka sille on osoitettu. Järjestäjän tulee käyttää ACP:n alueelle hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===17===<br /> <br /> Osallistuessaan brevettiin osallistuja antaa järjestäjälle oikeuden julkaista osallistujan nimen ja ajan. Tietoja ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin eikä niitä välitetä kolmansille osapuolille.<br /> <br /> ===18===<br /> <br /> Osallistuja voi esittää kysymyksen tai tehdä valituksen 48 tunnin kuluessa brevetin päättymisestä. Ne toimitetaan kirjallisesti järjestäjälle, joka toimittaa ne edelleen ACP:lle.<br /> <br /> ===19===<br /> <br /> Viime kädessä Audax Club Parisien päättää sääntöjen tulkinnasta kuultuaan järjestäjää ja ACP:n yhdyshenkilöä.</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Brevet_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t&diff=1688 2008-11-23T20:30:18Z

<p>Jay8tz: /* 13 */</p> <hr /> <div>__NOTOC__<br /> {{randonneur}}<br /> Käännös sivuista [http://www.paris-brest-paris.org/ACP/EN/index.php?showpage=322 säännöt/ACP] ja [http://www.rusa.org/brvreg.html säännöt/rusa] <br /> <br /> <br /> ===1===<br /> <br /> Vain Audax club Parisien hyväksyy brevettejä. Jokaisesta ajettu brevetti saa järjestysnumeron (homologation). Numerot ovat kronologisessa järjestyksessä alkaen vuodesta 1921.<br /> <br /> ===2===<br /> <br /> Brevetit ovat avoimia kaikille pyöräilijöille. Alle 18-vuotiaalla pitää olla holhoojan lupa osallistumiseen. &lt;br/&gt;<br /> Pyöräksi kelpaa mikä tahansa pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo.<br /> <br /> ===3===<br /> <br /> Osallistujan brevetille tulee maksaa järjestäjän päättämä osallistumismaksu. <br /> <br /> ===4===<br /> <br /> Osallistujalla tulee olla joko henkilökohtainen tai ryhmävastuuvakuutus.<br /> <br /> ===5===<br /> <br /> Osallistujan katsotaan olevan yksityisellä lenkillä. Hänen tulee noudattaa voimassa olevia lakeja ja liikennesääntöjä. Tämä koskee myös varusteita.&lt;br/&gt;<br /> ACP, tapahtuman järjestäjä tai järjestävän organisaation jäsenet eivät ole vastuussa brevetin aikana tapahtuvista onnettomuuksista.<br /> <br /> ===6===<br /> <br /> Yöllä ajettaessa jokaisella osallistujalla tulee olla pyörässä kiinteästi asennettuna etu- ja takavalo. Vilkkuvalot ovat kiellettyjä. Valojen tulee olla päällä koko pimeän ajan ja muuten hämärissä olosuhteissa kuten sankka sumu tai tunneli. Yöllä ajettaessa tulee pitää heijastavaa liiviä, -vyötä tai muuta heijastavaa vaatetta, joka näkyy kaikkiin suuntiin. Jos selässä on reppu niin heijastavan vaatteen tulee olla repun päällä.&lt;br/&gt;<br /> Yöllä ajettavaan brevettiin ei saa osallistua ellei lähdössä ole näyttää heijastavaa vaatetta, etu- ja takavaloa. Takavalon tulee olla punainen.<br /> <br /> ===7=== <br /> <br /> Huoltoautot ovat sallittuja vain kontrolleilla. Kaikki paikallinen apu, myös muilta ajajilta, on sallittu ajon aikana, mutta huoltoautot on kielletty.&lt;br/&gt;<br /> Jokainen päättää itse missä ryhmässä ja mitä vauhtia haluaa brevetin ajaa. Ryhmiin saa liittyä ja niistä saa poistua vapaasti.<br /> <br /> ===8===<br /> <br /> Lähdössä osallistujat saavat brevettikortin, josta ilmenee reitti, kontrollien paikka ja kontrollien aukioloajat. Reitiltä ei saa poistua. Jos jostain syystä poistuu määrätyltä reitiltä niin matkaa saa jatkaa vasta palattuaan siihen paikkaan, jossa poistui määrätyltä reitiltä. Osallistujan pitää leimata brevetti-korttinsa jokaisella kontrollilla. Reitillä voi lisäksi olla kontrolleja, joita ei ole ilmoitettu etukäteen. Myös näillä kontrolleilla pitää leimata.&lt;br/&gt;<br /> Järjestäjän pitää käyttää ACP:n hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===9===<br /> <br /> Brevetin kontrollina voi olla myös paikka, jossa ei ole järjestäjän henkilökuntaa. Tällöin osallistujan tulee pyytää osoitetusta paikasta leima, aika ja päivä brevettikorttiinsa. Kontrollit ovat usein esimerkiksi kahvilassa tai huoltoasemalla. Järjestäjä voi antaa lisäohjeita brevetti-kortin leimauksesta.&lt;br/&gt;<br /> Osallistuja vastaa itse siitä, että saa leiman jokaiselta kontrollilta ja säilyttää korttinsa ehjänä brevetin ajan. <br /> <br /> ===10===<br /> <br /> Jokaisella kontrollilla mukaan lukien maali on järjestäjän määräämä aukioloaika. Brevettikortti tulee leimata aukioloaikana. Poikkeustapauksissa (esimerkiksi pysähtyminen auttamaan liikenneonnettomuuden osapuolia) järjestäjä voi hyväksyä myös myöhästyneen leimauksen. Myöhästyminen kontrollilta johtaa brevetin hylkäämiseen vaikka ehtisikin ennen määräaikaa maaliin.<br /> <br /> ===11===<br /> <br /> Mikä tahansa huijaaminen ja sääntöjen harkittu rikkominen johtaa porttikieltoon kaikkiin ACP:n järjestämiin tapahtumiin.<br /> <br /> ===12===<br /> <br /> Maalissa osallistujan tulee allekirjoittaa brevettikorttinsa ja palauttaa se järjestäjälle. Kortti palautetaan osallistujalle, kun se on hyväksytty ja saanut järjestysnumeron. Brevetit eivät ole kilpailuja eli niistä ei saa julkaista tuloslistaa aikajärjestyksessä.&lt;br/&gt;<br /> Brevetin aikarajassa suorittanut saa halutessaan mitallin. Halukkuus pitää ilmaista brevettikortissa.<br /> <br /> ===13===<br /> <br /> Mitalit ovat pronssi 200km, hopeaoitu 300km, sinooperi 400 km, kulta 600km ja hopea 1000km. Mitalien design muuttu neljän vuoden välein. Järjestäjä päättää mitalin hinnan.&lt;br/&gt;<br /> 200km, 300km, 400km ja 600km brevetin samana vuonna ajaneet voivat hankkia myös Super randonneur [[Superrandonneur.jpg:superrandonneur.jpg]]-mitalin.<br /> <br /> ===14===<br /> <br /> Brevetti ajetaan yksin eikä sitä voi yhdistää mihinkään muuhun pyöräilytapahtumaan.<br /> <br /> ===15===<br /> <br /> Brevettejä voi järjestää vain alueen ACP yhdyshenkilön hyväksymänä.<br /> <br /> ===16=== <br /> <br /> Järjestäjä voi järjestää brevettejä vain sillä alueella, joka sille on osoitettu. Järjestäjän tulee käyttää ACP:n alueelle hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===17===<br /> <br /> Osallistuessaan brevettiin osallistuja antaa järjestäjälle oikeuden julkaista osallistujan nimen ja ajan. Tietoja ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin eikä niitä välitetä kolmansille osapuolille.<br /> <br /> ===18===<br /> <br /> Osallistuja voi esittää kysymyksen tai tehdä valituksen 48 tunnin kuluessa brevetin päättymisestä. Ne toimitetaan kirjallisesti järjestäjälle, joka toimittaa ne edelleen ACP:lle.<br /> <br /> ===19===<br /> <br /> Viime kädessä Audax Club Parisien päättää sääntöjen tulkinnasta kuultuaan järjestäjää ja ACP:n yhdyshenkilöä.</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Brevet_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t&diff=1687 2008-11-23T20:27:56Z

<p>Jay8tz: /* 16 */</p> <hr /> <div>__NOTOC__<br /> {{randonneur}}<br /> Käännös sivuista [http://www.paris-brest-paris.org/ACP/EN/index.php?showpage=322 säännöt/ACP] ja [http://www.rusa.org/brvreg.html säännöt/rusa] <br /> <br /> <br /> ===1===<br /> <br /> Vain Audax club Parisien hyväksyy brevettejä. Jokaisesta ajettu brevetti saa järjestysnumeron (homologation). Numerot ovat kronologisessa järjestyksessä alkaen vuodesta 1921.<br /> <br /> ===2===<br /> <br /> Brevetit ovat avoimia kaikille pyöräilijöille. Alle 18-vuotiaalla pitää olla holhoojan lupa osallistumiseen. &lt;br/&gt;<br /> Pyöräksi kelpaa mikä tahansa pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo.<br /> <br /> ===3===<br /> <br /> Osallistujan brevetille tulee maksaa järjestäjän päättämä osallistumismaksu. <br /> <br /> ===4===<br /> <br /> Osallistujalla tulee olla joko henkilökohtainen tai ryhmävastuuvakuutus.<br /> <br /> ===5===<br /> <br /> Osallistujan katsotaan olevan yksityisellä lenkillä. Hänen tulee noudattaa voimassa olevia lakeja ja liikennesääntöjä. Tämä koskee myös varusteita.&lt;br/&gt;<br /> ACP, tapahtuman järjestäjä tai järjestävän organisaation jäsenet eivät ole vastuussa brevetin aikana tapahtuvista onnettomuuksista.<br /> <br /> ===6===<br /> <br /> Yöllä ajettaessa jokaisella osallistujalla tulee olla pyörässä kiinteästi asennettuna etu- ja takavalo. Vilkkuvalot ovat kiellettyjä. Valojen tulee olla päällä koko pimeän ajan ja muuten hämärissä olosuhteissa kuten sankka sumu tai tunneli. Yöllä ajettaessa tulee pitää heijastavaa liiviä, -vyötä tai muuta heijastavaa vaatetta, joka näkyy kaikkiin suuntiin. Jos selässä on reppu niin heijastavan vaatteen tulee olla repun päällä.&lt;br/&gt;<br /> Yöllä ajettavaan brevettiin ei saa osallistua ellei lähdössä ole näyttää heijastavaa vaatetta, etu- ja takavaloa. Takavalon tulee olla punainen.<br /> <br /> ===7=== <br /> <br /> Huoltoautot ovat sallittuja vain kontrolleilla. Kaikki paikallinen apu, myös muilta ajajilta, on sallittu ajon aikana, mutta huoltoautot on kielletty.&lt;br/&gt;<br /> Jokainen päättää itse missä ryhmässä ja mitä vauhtia haluaa brevetin ajaa. Ryhmiin saa liittyä ja niistä saa poistua vapaasti.<br /> <br /> ===8===<br /> <br /> Lähdössä osallistujat saavat brevettikortin, josta ilmenee reitti, kontrollien paikka ja kontrollien aukioloajat. Reitiltä ei saa poistua. Jos jostain syystä poistuu määrätyltä reitiltä niin matkaa saa jatkaa vasta palattuaan siihen paikkaan, jossa poistui määrätyltä reitiltä. Osallistujan pitää leimata brevetti-korttinsa jokaisella kontrollilla. Reitillä voi lisäksi olla kontrolleja, joita ei ole ilmoitettu etukäteen. Myös näillä kontrolleilla pitää leimata.&lt;br/&gt;<br /> Järjestäjän pitää käyttää ACP:n hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===9===<br /> <br /> Brevetin kontrollina voi olla myös paikka, jossa ei ole järjestäjän henkilökuntaa. Tällöin osallistujan tulee pyytää osoitetusta paikasta leima, aika ja päivä brevettikorttiinsa. Kontrollit ovat usein esimerkiksi kahvilassa tai huoltoasemalla. Järjestäjä voi antaa lisäohjeita brevetti-kortin leimauksesta.&lt;br/&gt;<br /> Osallistuja vastaa itse siitä, että saa leiman jokaiselta kontrollilta ja säilyttää korttinsa ehjänä brevetin ajan. <br /> <br /> ===10===<br /> <br /> Jokaisella kontrollilla mukaan lukien maali on järjestäjän määräämä aukioloaika. Brevettikortti tulee leimata aukioloaikana. Poikkeustapauksissa (esimerkiksi pysähtyminen auttamaan liikenneonnettomuuden osapuolia) järjestäjä voi hyväksyä myös myöhästyneen leimauksen. Myöhästyminen kontrollilta johtaa brevetin hylkäämiseen vaikka ehtisikin ennen määräaikaa maaliin.<br /> <br /> ===11===<br /> <br /> Mikä tahansa huijaaminen ja sääntöjen harkittu rikkominen johtaa porttikieltoon kaikkiin ACP:n järjestämiin tapahtumiin.<br /> <br /> ===12===<br /> <br /> Maalissa osallistujan tulee allekirjoittaa brevettikorttinsa ja palauttaa se järjestäjälle. Kortti palautetaan osallistujalle, kun se on hyväksytty ja saanut järjestysnumeron. Brevetit eivät ole kilpailuja eli niistä ei saa julkaista tuloslistaa aikajärjestyksessä.&lt;br/&gt;<br /> Brevetin aikarajassa suorittanut saa halutessaan mitallin. Halukkuus pitää ilmaista brevettikortissa.<br /> <br /> ===13===<br /> <br /> Mitalit ovat pronssi 200km, hopeaoitu 300km, sinooperi 400 km, kulta 600km ja hopea 1000km. Mitalien design muuttu neljän vuoden välein. Järjestäjä päättää mitalin hinnan.&lt;br/&gt;<br /> 200km, 300km, 400km ja 600km brevetin samana vuonna ajaneet voivat hankkia myös Super randonneur -mitalin. <br /> ===14===<br /> <br /> Brevetti ajetaan yksin eikä sitä voi yhdistää mihinkään muuhun pyöräilytapahtumaan.<br /> <br /> ===15===<br /> <br /> Brevettejä voi järjestää vain alueen ACP yhdyshenkilön hyväksymänä.<br /> <br /> ===16=== <br /> <br /> Järjestäjä voi järjestää brevettejä vain sillä alueella, joka sille on osoitettu. Järjestäjän tulee käyttää ACP:n alueelle hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===17===<br /> <br /> Osallistuessaan brevettiin osallistuja antaa järjestäjälle oikeuden julkaista osallistujan nimen ja ajan. Tietoja ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin eikä niitä välitetä kolmansille osapuolille.<br /> <br /> ===18===<br /> <br /> Osallistuja voi esittää kysymyksen tai tehdä valituksen 48 tunnin kuluessa brevetin päättymisestä. Ne toimitetaan kirjallisesti järjestäjälle, joka toimittaa ne edelleen ACP:lle.<br /> <br /> ===19===<br /> <br /> Viime kädessä Audax Club Parisien päättää sääntöjen tulkinnasta kuultuaan järjestäjää ja ACP:n yhdyshenkilöä.</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Superrandonneur.jpg&diff=1686 2008-11-23T20:26:01Z

<p>Jay8tz: Super Randonneur 2007-mitali</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Super Randonneur 2007-mitali<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Cc-by-sa-3.0}}</div>

Jay8tz http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Brevet_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t&diff=1685 2008-11-23T20:10:48Z

<p>Jay8tz: </p> <hr /> <div>__NOTOC__<br /> {{randonneur}}<br /> Käännös sivuista [http://www.paris-brest-paris.org/ACP/EN/index.php?showpage=322 säännöt/ACP] ja [http://www.rusa.org/brvreg.html säännöt/rusa] <br /> <br /> <br /> ===1===<br /> <br /> Vain Audax club Parisien hyväksyy brevettejä. Jokaisesta ajettu brevetti saa järjestysnumeron (homologation). Numerot ovat kronologisessa järjestyksessä alkaen vuodesta 1921.<br /> <br /> ===2===<br /> <br /> Brevetit ovat avoimia kaikille pyöräilijöille. Alle 18-vuotiaalla pitää olla holhoojan lupa osallistumiseen. &lt;br/&gt;<br /> Pyöräksi kelpaa mikä tahansa pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo.<br /> <br /> ===3===<br /> <br /> Osallistujan brevetille tulee maksaa järjestäjän päättämä osallistumismaksu. <br /> <br /> ===4===<br /> <br /> Osallistujalla tulee olla joko henkilökohtainen tai ryhmävastuuvakuutus.<br /> <br /> ===5===<br /> <br /> Osallistujan katsotaan olevan yksityisellä lenkillä. Hänen tulee noudattaa voimassa olevia lakeja ja liikennesääntöjä. Tämä koskee myös varusteita.&lt;br/&gt;<br /> ACP, tapahtuman järjestäjä tai järjestävän organisaation jäsenet eivät ole vastuussa brevetin aikana tapahtuvista onnettomuuksista.<br /> <br /> ===6===<br /> <br /> Yöllä ajettaessa jokaisella osallistujalla tulee olla pyörässä kiinteästi asennettuna etu- ja takavalo. Vilkkuvalot ovat kiellettyjä. Valojen tulee olla päällä koko pimeän ajan ja muuten hämärissä olosuhteissa kuten sankka sumu tai tunneli. Yöllä ajettaessa tulee pitää heijastavaa liiviä, -vyötä tai muuta heijastavaa vaatetta, joka näkyy kaikkiin suuntiin. Jos selässä on reppu niin heijastavan vaatteen tulee olla repun päällä.&lt;br/&gt;<br /> Yöllä ajettavaan brevettiin ei saa osallistua ellei lähdössä ole näyttää heijastavaa vaatetta, etu- ja takavaloa. Takavalon tulee olla punainen.<br /> <br /> ===7=== <br /> <br /> Huoltoautot ovat sallittuja vain kontrolleilla. Kaikki paikallinen apu, myös muilta ajajilta, on sallittu ajon aikana, mutta huoltoautot on kielletty.&lt;br/&gt;<br /> Jokainen päättää itse missä ryhmässä ja mitä vauhtia haluaa brevetin ajaa. Ryhmiin saa liittyä ja niistä saa poistua vapaasti.<br /> <br /> ===8===<br /> <br /> Lähdössä osallistujat saavat brevettikortin, josta ilmenee reitti, kontrollien paikka ja kontrollien aukioloajat. Reitiltä ei saa poistua. Jos jostain syystä poistuu määrätyltä reitiltä niin matkaa saa jatkaa vasta palattuaan siihen paikkaan, jossa poistui määrätyltä reitiltä. Osallistujan pitää leimata brevetti-korttinsa jokaisella kontrollilla. Reitillä voi lisäksi olla kontrolleja, joita ei ole ilmoitettu etukäteen. Myös näillä kontrolleilla pitää leimata.&lt;br/&gt;<br /> Järjestäjän pitää käyttää ACP:n hyväksymiä brevettikortteja.<br /> <br /> ===9===<br /> <br /> Brevetin kontrollina voi olla myös paikka, jossa ei ole järjestäjän henkilökuntaa. Tällöin osallistujan tulee pyytää osoitetusta paikasta leima, aika ja päivä brevettikorttiinsa. Kontrollit ovat usein esimerkiksi kahvilassa tai huoltoasemalla. Järjestäjä voi antaa lisäohjeita brevetti-kortin leimauksesta.&lt;br/&gt;<br /> Osallistuja vastaa itse siitä, että saa leiman jokaiselta kontrollilta ja säilyttää korttinsa ehjänä brevetin ajan. <br /> <br /> ===10===<br /> <br /> Jokaisella kontrollilla mukaan lukien maali on järjestäjän määräämä aukioloaika. Brevettikortti tulee leimata aukioloaikana. Poikkeustapauksissa (esimerkiksi pysähtyminen auttamaan liikenneonnettomuuden osapuolia) järjestäjä voi hyväksyä myös myöhästyneen leimauksen. Myöhästyminen kontrollilta johtaa brevetin hylkäämiseen vaikka ehtisikin ennen määräaikaa maaliin.<br /> <br /> ===11===<br /> <br /> Mikä tahansa huijaaminen ja sääntöjen harkittu rikkominen johtaa porttikieltoon kaikkiin ACP:n järjestämiin tapahtumiin.<br /> <br /> ===12===<br /> <br /> Maalissa osallistujan tulee allekirjoittaa brevettikorttinsa ja palauttaa se järjestäjälle. Kortti palautetaan osallistujalle, kun se on hyväksytty ja saanut järjestysnumeron. Brevetit eivät ole kilpailuja eli niistä ei saa julkaista tuloslistaa aikajärjestyksessä.&lt;br/&gt;<br /> Brevetin aikarajassa suorittanut saa halutessaan mitallin. Halukkuus pitää ilmaista brevettikortissa.<br /> <br /> ===13===<br /> <br /> Mitalit ovat pronssi 200km, hopeaoitu 300km, sinooperi 400 km, kulta 600km ja hopea 1000km. Mitalien design muuttu neljän vuoden välein. Järjestäjä päättää mitalin hinnan.&lt;br/&gt;<br /> 200km, 300km, 400km ja 600km brevetin samana vuonna ajaneet voivat hankkia myös Super randonneur -mitalin. <br /> ===14===<br /> <br /> Brevetti ajetaan yksin eikä sitä voi yhdistää mihinkään muuhun pyöräilytapahtumaan.<br /> <br /> ===15===<br /> <br /> Brevettejä voi järjestää vain alueen ACP yhdyshenkilön hyväksymänä.<br /> <br /> ===16=== <br /> <br /> Järjestäjä voi järjestää brevettejä vain sillä alueella, joka sille on osoitettu. Järjestäjän tulee käyttää ACP:n alueelle hyväksymiä brevetti-kortteja. <br /> <br /> ===17===<br /> <br /> Osallistuessaan brevettiin osallistuja antaa järjestäjälle oikeuden julkaista osallistujan nimen ja ajan. Tietoja ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin eikä niitä välitetä kolmansille osapuolille.<br /> <br /> ===18===<br /> <br /> Osallistuja voi esittää kysymyksen tai tehdä valituksen 48 tunnin kuluessa brevetin päättymisestä. Ne toimitetaan kirjallisesti järjestäjälle, joka toimittaa ne edelleen ACP:lle.<br /> <br /> ===19===<br /> <br /> Viime kädessä Audax Club Parisien päättää sääntöjen tulkinnasta kuultuaan järjestäjää ja ACP:n yhdyshenkilöä.</div>

Jay8tz