Polkupyöräwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Sanasto

2013-09-24T13:37:32Z

Caedus:

Tälle sivulle on koottu sanastoa liittyen polkupyöräilyyn. Taulukosta löytyy yleisimpien pyöräilytermien lyhyet selitykset. Suositeltavaa on myös katsoa [[Sanakirja|polkupyöräilijän suomi-englanti sanakirja]], johon on koottu eri termien englanninkielisiä vastineita.

{| class="wikitable" border="1"
|+ Polkupyöräsanasto
!Termi
!Termin selitys
|-
| 29er
| Maastopyörä, jossa käytetään 29-tuumaisia renkaita perinteisempien 26-tuumaisten renkaiden sijasta. Todellisuudessa vanteen halkaisija on sama kuin esim. 28-tuumaisten maantiepyörien (ISO 622 mm), mutta paksu rengas mukaan luettuna halkaisija on lähellä 29", josta nimitys 29er.
|-
| Aerobinen suoritus
| Liikunta, jossa happea kuluu enintään se määrä, jonka elimistö pystyy lihaksiin toimittamaan. Vastakohta anaerobinen suoritus.
|-
| Alaote
| Maantiepyörän alaspäin kääntyvän ohjaustangon alaosat.
|-
| Alaputki
| Viistoputki. Rungon alaosan putki, joka yhdistää keskiön ja emäputken.
|-
| Anaerobinen suoritus
| Liikunta, jossa happea kuluu enemmän kuin elimistö pystyy lihaksiin toimittamaan. Tällöin syntyy happivelka. Vastakohta aerobinen suoritus.
|-
| [http://www.liikennevalot.info/tieto/bepolite.shtml Bepolite]
| (Bicycle Early Pass over the Stop Line Technique). Uusi polkupyörien liikennevalo-ohjaus, jonka tarkoituksena on vähentää punaisissa valoissa odottamista.
|-
| Bianchi
| Italialainen polkupyörävalmistaja, jota pidetään yhtenä maailman arvostetuimmista pyörävalmistajista. Bianchin polkupyörät tunnistaa helposti turkoosista Celeste-väristään. Äännetään "Bianki".
|-
| Campagnolo
| Italialainen polkupyöräosien valmistaja, keskittyy lähinnä maantie- ja rataosiin, valmistaa myös suoralle ohjaustangolle sopivia vaihtajia ja jarruvipuja. Äännetään "Campanjolo". Alamerkkinä Fulcrum, joka valmistaa kiekkoja ja kampisatseja.
|-
| [[Chain Reaction Cycles|CRC]]
| Chain Reaction Cycles. Ulkomainen pyöräilytarvikkeita myyvä nettikauppa.
|-
| [[Venttiili#Dunlop|Dunlop]]
| Woods valve, English valve, DV. Polkupyörän sisäkumin venttiilityyppi, joita löytyy erityisesti vanhemmista pyöristä.
|-
| Emäputki
| Rungon etummaisin putki, jonka läpi haarukka kulkee.
|-
| Eturatas
| Oikeanpuoleiseen poljinkampeen kiinnitetty kookas hammasratas. Rattaita on yleensä yhdestä kolmeen.
|-
| Fiksi
| Fixed gear eli pyörä, jossa on kiinteä välitys eikä ollenkaan vapaaratasta eikä aina edes jarruja. Polkimet pyörivät siis aina takapyörän pyöriessä. Jarrutus tapahtuu siten, että yritetään polkea taaksepäin ja siten hidastaa polkimien pyörimistä. Erikoistapauksena [http://www.sturmey-archer.com/products/hubs/cid/3/id/47 kolmevaihteinen fiksinapa], jossa navassa ei ole normaalisti vapaaratasta, mutta silti kolme vaihdetta.
|-
| Haarukanpäät
| Etu- ja takahaarukan kärjissä olevat lovetut ulokkeet, joihin pyörä kiinnitetään.
|-
| Haarukka
| Renkaan napaan asti ulottuvat ja renkaan molemmin puolin kulkevat putket muodostavat haarukan. Pyörässä on sekä etu- että takahaarukka.
|-
| Happivelka
| Anaerobisessa suorituksessa syntyvä tila, jossa elimistö ei kykene toimittamaan niin paljon happea kuin lihakset tarvitsisivat.
|-
| [[Hybridi]]
| Polkupyörä, joka sisältää sekä maasto- että maantiepyörän ominaisuuksia.
|-
| Istuinkannatin
| Sama kuin satulatolppa.
|-
| Jarrukäpälä
| Jalkajarrullisissa pyörissä takarenkaan pysäyttämiseen tarvittava metallinen osa. Yleensä kiinnitetty takahaarukan alaputkeen.
|-
| Jarrun vapaaliike
| Matka, jonka jarrukahva liikkuu ennen kun jarrupalat ottavat kiinni vanteen reunoihin tai jarrulevyyn.
|-
| Jousitus
| Järjestelmä, jonka tarkoituksena on pehmentää ajopinnan epätasaisuuksien vaikutusta ja pitää renkaat kosketuksessa ajopintaan. Toteutetaan yleensä ilma- tai jousijärjestelmillä.
|-
| Juomareppu
| Kevyt reppu, jonka sisällä on kestävä pussi, johon voi varastoida useita litroja vettä. Repun sisältä lähtee imuletku, jonka pää kiinnitetään repun hihnaan olkapään kohdalle, jolloin pyöräilijä voi juoda letkun kautta päätä kääntämällä.
|-
| Kadenssi
| Poljinkammen pyöritysnopeus. Pyöritysnopeus ilmoitetaan poljinkampien kierroksina minuutissa.
|-
| Kampisarja
| Poljinkampien ja eturattaiston yhdistelmästä käytetty nimi.
|-
| [[Keskiö]]
| Pyörän rungon rakenneosa, jonka sisällä on keskiölaakeri ja johon polkupyörän kammet kiinnitetään. Keskiö sijaitsee alaputken, satulaputken ja takahaarukan yhtymäkohdassa.
|-
| [[Keskiölaakeri]]
| Pyörän rakenneosa, joka yhdistää keskiön molemmin puolin sijaitsevat poljinkammet toisiinsa.
|-
| Ketjuruoska
| Käytetään rataspakan avaukseen. Ketjuruoskalla pidetään pakkaa paikallaan kun pakka-avaimella avataan lukkorengas.
|-
| Kevyt liikenne
| Kulkemista jalan, rullaluistimilla, potkulaudalla tai polkupyörällä.
|-
| Kiekko
| Kiekko = napa + pinnat + vanne
|-
| Klappi/välys
| Ei toivottu liike laakereissa, joka johtuu niiden kulumisesta tai väärästä kokoamisesta/säädöstä.
|-
| Klossi
| Metallinen tai muovinen osa ruuvattuna pyöräilykengän pohjaan. Klossi kiinnittää kengän lukkopolkimeen. Kenkä vapautetaan kiertämällä kantapäätä hieman pyörästä ulospäin.
|-
| Lepuuttajat
| Maantiepyörien käyrissä ohjaustangoissa jarrujen yläosan koverat kohdat. Ajaja voi asettaa kätensä lepuuttajille, jolloin hänen peukalon ja etusormen välinen osa on lepuuttajalla ja muut sormet jarrukahvoilla.
|-
| Lukkopoljin
| Poljintyyppi, johon pyöräilykengän pohjassa oleva klossi kiinnittyy pitääkseen jalan kiinni polkimessa.
|-
| Lukkorengas
| Lukkorenkaalla tarkoitetaan yleensä rataspakan kasassa pitävää ruuvia, jonka avaamalla rataspakka lähtee irti vapaarattaasta.
|-
| Nojapyörä / Nojakki
| Polkupyörä, jossa pyörän kuljettaja istuu nojatuolimaisessa asennossa tai makaa selällään.
|-
| [[Nousukahvat]]
| Pyörän tangon päihin kiinnitettävät lyhyet putket, joihin ajaja yleensä tarttuu ylämäkeen poljettaessa paremman otteen saamiseksi.
|-
| [[Ohjainkannatin]]
| Polkupyörän rakenneosa, joka yhdistää ohjaustangon emäputkeen.
|-
| Ohjainlaakeri
| Laakeriyksikkö, joka kiinnittää etuhaarukan runkoon ja päästää etuhaarukan kääntymään. Ohjainlaakereita on kahdentyyppisiä: kierteettömiä ja kierteellisiä.
|-
| Ohjainpyörät
| Pienet pyörät, jotka ohjaavat ketjua rattaiden ympäri takavaihtajan läpi kohti eturatasta. Yleisesti käytetty nimitys on rissapyörät.
|-
| Peesaus
| Ajaminen toisen pyörän lähellä, jolloin takana oleva ajaja on suojassa tuulelta ja ilmanvastukselta. Tämän ansiosta takana ajava selviää pienemmällä energiankulutuksella.
|-
| Pikalinkku
| Kiinnitysväline, joka voidaan avata ja sulkea vivusta ilman työkaluja. Käytetään yleensä etupyörän kiinnittämisessä etuhaarukan haarukanpäähän, tai istuinkannattimissa.
|-
| Poljinkammet
| Varret, jotka keskiölaakeri yhdistää toisiinsa ja jotka välittävät polkimien liikkeen eturattaiden kautta ketjuun.
|-
| [[Venttiili#Presta|Presta]]
| Kapea eurooppalainen sisäkumin venttiilityyppi, joka löytyy yleensä hieman kalliimmista pyöristä, kuten maantiepyöristä (varsinkin ranskalaisista), koska venttiili kestää suurempaa painetta. Venttiilin neula lukitaan paikalleen pienellä mutterilla, jolloin neulan painaminen ei tyhjennä rengasta.
|-
| Pukinsarvet
| Kaareva ohjaustanko, joka löytyy yleensä maantiepyöristä.
|-
| Puola
| Ohut terästanko, joka liittää navan vanteeseen. Termistä käytetään yleensä nimitystä pinna.
|-
| Puolausavain
| Pinnojen kiristämiseen käytettävä työkalu.
|-
| Putkelta ajaminen
| Seisten ajaminen eli satulasta koholla polkeminen.
|-
| Pystyputki
| Sama kuin satulaputki.
|-
| Päätyholkki
| Pehmeästä metallista tehty ja toisesta päästä suljettu pieni metallilieriö, joka kiinnitetään vaijerin päähän estämään vaijerin päätä nirhautumasta.
|-
| Rataspakka
| Hammasrattaiden ryhmä takapyörässä. Rataspakassa on usein viidestä kymmeneen hammasratasta ja vastaavasti puhutaan viisi- tai kymmenlehtisistä rataspakoista. Rataspakka kiinnittyy vapaarattaaseen.
|-
| Reunalanka
| Ulkorenkaan molemmilla puolilla oleva reunavahvike, joka pitelee täyteen pumpatun renkaan vanteessa kiinni.
|-
| Rihtaus
| Kiekkojen tai vanteiden rihtaus tarkoittaa pinnojen kiristämistä siten, että vanne on suorassa.
|-
| Runko
| Runko yhdistää polkupyörän osat toisiinsa. Runko koostuu emäputkesta, vaakaputkesta, alaputkesta, satulaputkesta sekä tahahaarukan ylä- ja alaputkesta.
|-
| Ruotoputki
| Emäputken sisään sijoitettava etuhaarukan varsiosa.
|-
| Satulakiskot
| Kiskot, joiden kautta satula kiinnittyy satulatolppaan.
|-
| Satulaputki
| Rungon putki, jonka sisällä on satulatolppa.
|-
| Satulatolppa
| Istuinkannatin. Ontto putki, jonka välityksellä satula kiinnittyy satulaputkeen.
|-
| [[Venttiili#Schrader|Schrader]]
| Sisäkumin venttiilityyppi, joita löytyy yleensä maastopyöristä ja hybridipyöristä. Samanlainen kuin auton venttiili.
|-
| Shimano
| Japanilainen polkupyöränosien valmistaja, joka on suurin ja tunnetuin osavalmistaja. Tarjoaa komponentteja niin rata-, maantie kuin maastopyöriin.
|-
| Sinkula
| Single speed eli yksivaihteinen pyörä, jossa on yleensä vapaaratas, mutta ei jalkajarruja. Polkimet eivät siis välttämättä pyöri takapyörän pyöriessä.
|-
| Snakebite
| Sisärenkaan kaksi vierekkäistä reikää, jotka syntyvät, kun pyörällä ajetaan terävän kulman (esim. kaivonkannen tai katukiveyksen reunan) yli ja rengas puristuu kaksinkerroin vanteen ja kulman väliin. Alhainen rengaspaine ja väärä ajotapa edesauttavat snakebiten syntymistä.
|-
| SRAM
| Yhdysvaltalainen osavalmistaja, osia sekä maasto-, maantie- ja käyttöpyöriin. Omistaa mm. Avidin, Rock Shoxsin, Zipin ja Truvativin.
|-
| Stemmi
| Sama kuin ohjainkannatin.
|-
| Takahaarukan alaputki
| Ketjuhaara. Rungon putki pyörän takaosassa, joka yhdistää keskiön ja takapyörän navan. Putkia on kaksi kappaletta pyörän molemmin puolin.
|-
| Takahaarukan yläputki
| Istuinhaara. Rungon putki pyörän takaosassa, joka yhdistää satulaputken ja takapyörän navan ja johon esim. takajarrut kiinnittyvät. Putkia on kaksi kappaletta pyörän molemmin puolin.
|-
| Takaratas
| Hammaspyörä takarenkaan rataspakassa. Takarattaiden kokonaisuutta sanotaan rataspakaksi.
|-
| Torx
| Perinteistä kuusiokolokantaa uudempi kuusisakaraisen tähden muotoinen ruuvikanta, joita löytyy mm. levyjarrujen kiinnityspulteista. Näiden avaamiseen tarvitaan Torx-avain.
|-
| Tuubirengas
| Rengastyyppi, jossa renkaan ulkokumi on ommeltu kiinni sisärenkaaseen yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin rengas voidaan pumpata kovemmaksi kuin erillinen sisä- ja ulkorenkaan yhdistelmä. Liimataan tai teipataan kiinni erityisesti tälle rengastyypille sunnitellulle erikoisvanteelle.
|-
| Täysjousitettu pyörä
| Pyörä, jossa on sekä etu- että takajousitus.
|-
| Vaakaputki
| Rungon yläosan putki, joka yhdistää satulaputken ja emäputken.
|-
| Vapaaratas
| Napaan kuuluva rakenneosa, joka päästää takapyörän pyörimään silloinkin, kun polkimet ovat paikoillaan.
|-
| Varvaskoukku
| Polkimeen kiinnitetty koukku, johon kengän kärki asettuu, jolloin poljinta voi vetää ylöspäin. Varvaskoukussa on yleensä kiinni remmi, joka sitoo kengän kiinni polkimeen. Varvaskoukkua käytettiin ennen lukkopolkimien keksimistä poljintehon parantamiseksi. Varvaskoukku remmeineen on käytössä edelleen joissakin hybridipyörissä.
|-
| [[Velodromi]]
| Pyöräkilpailuja varten rakennettu ovaalin muotoinen rata, jossa on kallistetut kaarteet päädyissä.
|-
| Velosipedi
| Polkupyörä, jossa ei ole ketjuja ja polkimet on yhdistetty etupyörään vipuvarsin. Näitä käytettiin pyöräilyn alkuaikoina.
|-
| [[Venttiili]]
| Venttiili pitää ilman sisällä renkaassa. Venttiilejä on eri tyyppisiä, yleisimmät ovat Schrader (AV, American valve, autoventtiili), Presta (FV, French valve, Sclaverand valve, 'kilpaventtiili') ja Dunlop (DV, Woods, English valve, pikaventtiili).
|-
| Viistoputki
| Sama kuin alaputki.
|}

[[Luokka:Pyöräily]]

Sanasto

2013-09-24T13:36:42Z

Caedus:

Tälle sivulle on koottu sanastoa liittyen polkupyöräilyyn. Taulukosta löytyy yleisimpien pyöräilytermien lyhyet selitykset. Suositeltavaa on myös katsoa [[Sanakirja|polkupyöräilijän suomi-englanti sanakirja]], johon on koottu eri termien englanninkielisiä vastineita.

{| class="wikitable" border="1"
|+ Polkupyöräsanasto
!Termi
!Termin selitys
|-
| 29er
| Maastopyörä, jossa käytetään 29-tuumaisia renkaita perinteisempien 26-tuumaisten renkaiden sijasta. Todellisuudessa vanteen halkaisija on sama kuin esim. 28-tuumaisten maantiepyörien (ISO 622 mm), mutta paksu rengas mukaan luettuna halkaisija on lähellä 29", josta nimitys 29er.
|-
| Aerobinen suoritus
| Liikunta, jossa happea kuluu enintään se määrä, jonka elimistö pystyy lihaksiin toimittamaan. Vastakohta anaerobinen suoritus.
|-
| Alaote
| Maantiepyörän alaspäin kääntyvän ohjaustangon alaosat.
|-
| Alaputki
| Viistoputki. Rungon alaosan putki, joka yhdistää keskiön ja emäputken.
|-
| Anaerobinen suoritus
| Liikunta, jossa happea kuluu enemmän kuin elimistö pystyy lihaksiin toimittamaan. Tällöin syntyy happivelka. Vastakohta aerobinen suoritus.
|-
| [http://www.liikennevalot.info/tieto/bepolite.shtml Bepolite]
| (Bicycle Early Pass over the Stop Line Technique). Uusi polkupyörien liikennevalo-ohjaus, jonka tarkoituksena on vähentää punaisissa valoissa odottamista.
|-
| Bianchi
| Italialainen polkupyörävalmistaja, jota pidetään yhtenä maailman arvostetuimmista pyörävalmistajista. Bianchin polkupyörät tunnistaa helposti turkoosista Celeste-väristään. Äännetään "Bianki".
|-
| Campagnolo
| Italialainen polkupyöräosien valmistaja, keskittyy lähinnä maantie- ja rataosiin, valmistaa myös suoralle ohjaustangolle sopivia vaihtajia ja jarruvipuja. Äännetään "Campanjolo". Alamerkkinä Fulcrum, joka valmistaa kiekkoja ja kampisatseja.
|-
| [[Chain Reaction Cycles|CRC]]
| Chain Reaction Cycles. Ulkomainen pyöräilytarvikkeita myyvä nettikauppa.
|-
| [[Venttiili#Dunlop|Dunlop]]
| Woods valve, English valve, DV. Polkupyörän sisäkumin venttiilityyppi, joita löytyy erityisesti vanhemmista pyöristä.
|-
| Emäputki
| Rungon etummaisin putki, jonka läpi haarukka kulkee.
|-
| Eturatas
| Oikeanpuoleiseen poljinkampeen kiinnitetty kookas hammasratas. Rattaita on yleensä yhdestä kolmeen.
|-
| Fiksi
| Fixed gear eli pyörä, jossa on kiinteä välitys eikä ollenkaan vapaaratasta eikä aina edes jarruja. Polkimet pyörivät siis aina takapyörän pyöriessä. Jarrutus tapahtuu siten, että yritetään polkea taaksepäin ja siten hidastaa polkimien pyörimistä. Erikoistapauksena [http://www.sturmey-archer.com/products/hubs/cid/3/id/47 kolmevaihteinen fiksinapa], jossa navassa ei ole normaalisti vapaaratasta, mutta silti kolme vaihdetta.
|-
| Haarukanpäät
| Etu- ja takahaarukan kärjissä olevat lovetut ulokkeet, joihin pyörä kiinnitetään.
|-
| Haarukka
| Renkaan napaan asti ulottuvat ja renkaan molemmin puolin kulkevat putket muodostavat haarukan. Pyörässä on sekä etu- että takahaarukka.
|-
| Happivelka
| Anaerobisessa suorituksessa syntyvä tila, jossa elimistö ei kykene toimittamaan niin paljon happea kuin lihakset tarvitsisivat.
|-
| [[Hybridi]]
| Polkupyörä, joka sisältää sekä maasto- että maantiepyörän ominaisuuksia.
|-
| Istuinkannatin
| Sama kuin satulatolppa.
|-
| Jarrukäpälä
| Jalkajarrullisissa pyörissä takarenkaan pysäyttämiseen tarvittava metallinen osa. Yleensä kiinnitetty takahaarukan alaputkeen.
|-
| Jarrun vapaaliike
| Matka, jonka jarrukahva liikkuu ennen kun jarrupalat ottavat kiinni vanteen reunoihin tai jarrulevyyn.
|-
| Jousitus
| Järjestelmä, jonka tarkoituksena on pehmentää ajopinnan epätasaisuuksien vaikutusta ja pitää renkaat kosketuksessa ajopintaan. Toteutetaan yleensä ilma- tai jousijärjestelmillä.
|-
| Juomareppu
| Kevyt reppu, jonka sisällä on kestävä pussi, johon voi varastoida useita litroja vettä. Repun sisältä lähtee imuletku, jonka pää kiinnitetään repun hihnaan olkapään kohdalle, jolloin pyöräilijä voi juoda letkun kautta päätä kääntämällä.
|-
| Kadenssi
| Poljinkammen pyöritysnopeus. Pyöritysnopeus ilmoitetaan poljinkampien kierroksina minuutissa.
|-
| Kampisarja
| Poljinkampien ja eturattaiston yhdistelmästä käytetty nimi.
|-
| [[Keskiö]]
| Pyörän rungon rakenneosa, jonka sisällä on keskiölaakeri ja johon polkupyörän kammet kiinnitetään. Keskiö sijaitsee alaputken, satulaputken ja takahaarukan yhtymäkohdassa.
|-
| [[Keskiölaakeri]]
| Pyörän rakenneosa, joka yhdistää keskiön molemmin puolin sijaitsevat poljinkammet toisiinsa.
|-
| Ketjuruoska
| Käytetään rataspakan avaukseen. Ketjuruoskalla pidetään pakkaa paikallaan kun pakka-avaimella avataan lukkorengas.
|-
| Kevyt liikenne
| Kulkemista jalan, rullaluistimilla, potkulaudalla tai polkupyörällä.
|-
| Kiekko
| Kiekko = napa + pinnat + vanne
|-
| Klappi/välys
| Ei toivottu liike laakereissa, joka johtuu niiden kulumisesta tai väärästä kokoamisesta/säädöstä.
|-
| Klossi
| Metallinen tai muovinen osa ruuvattuna pyöräilykengän pohjaan. Klossi kiinnittää kengän lukkopolkimeen. Kenkä vapautetaan kiertämällä kantapäätä hieman pyörästä ulospäin.
|-
| Lepuuttajat
| Maantiepyörien käyrissä ohjaustangoissa jarrujen yläosan koverat kohdat. Ajaja voi asettaa kätensä lepuuttajille, jolloin hänen peukalon ja etusormen välinen osa on lepuuttajalla ja muut sormet jarrukahvoilla.
|-
| Lukkopoljin
| Poljintyyppi, johon pyöräilykengän pohjassa oleva klossi kiinnittyy pitääkseen jalan kiinni polkimessa.
|-
| Lukkorengas
| Lukkorenkaalla tarkoitetaan yleensä rataspakan kasassa pitävää ruuvia, jonka avaamalla rataspakka lähtee irti vapaarattaasta.
|-
| Nojapyörä / Nojakki
| Polkupyörä, jossa pyörän kuljettaja istuu nojatuolimaisessa asennossa tai makaa selällään.
|-
| [[Nousukahvat]]
| Pyörän tangon päihin kiinnitettävät lyhyet putket, joihin ajaja yleensä tarttuu ylämäkeen poljettaessa paremman otteen saamiseksi.
|-
| [[Ohjainkannatin]]
| Polkupyörän rakenneosa, joka yhdistää ohjaustangon emäputkeen.
|-
| Ohjainlaakeri
| Laakeriyksikkö, joka kiinnittää etuhaarukan runkoon ja päästää etuhaarukan kääntymään. Ohjainlaakereita on kahdentyyppisiä: kierteettömiä ja kierteellisiä.
|-
| Ohjainpyörät
| Pienet pyörät, jotka ohjaavat ketjua rattaiden ympäri takavaihtajan läpi kohti eturatasta. Yleisesti käytetty nimitys on rissapyörät.
|-
| Peesaus
| Ajaminen toisen pyörän lähellä, jolloin takana oleva ajaja on suojassa tuulelta ja ilmanvastukselta. Tämän ansiosta takana ajava selviää pienemmällä energiankulutuksella.
|-
| Pikalinkku
| Kiinnitysväline, joka voidaan avata ja sulkea vivusta ilman työkaluja. Käytetään yleensä etupyörän kiinnittämisessä etuhaarukan haarukanpäähän, tai istuinkannattimissa.
|-
| Poljinkammet
| Varret, jotka keskiölaakeri yhdistää toisiinsa ja jotka välittävät polkimien liikkeen eturattaiden kautta ketjuun.
|-
| Pukinsarvet
| Kaareva ohjaustanko, joka löytyy yleensä maantiepyöristä.
|-
| [[Venttiili#Presta|Presta]]
| Kapea eurooppalainen sisäkumin venttiilityyppi, joka löytyy yleensä hieman kalliimmista pyöristä, kuten maantiepyöristä (varsinkin ranskalaisista), koska venttiili kestää suurempaa painetta. Venttiilin neula lukitaan paikalleen pienellä mutterilla, jolloin neulan painaminen ei tyhjennä rengasta.
|-
| Puola
| Ohut terästanko, joka liittää navan vanteeseen. Termistä käytetään yleensä nimitystä pinna.
|-
| Puolausavain
| Pinnojen kiristämiseen käytettävä työkalu.
|-
| Putkelta ajaminen
| Seisten ajaminen eli satulasta koholla polkeminen.
|-
| Pystyputki
| Sama kuin satulaputki.
|-
| Päätyholkki
| Pehmeästä metallista tehty ja toisesta päästä suljettu pieni metallilieriö, joka kiinnitetään vaijerin päähän estämään vaijerin päätä nirhautumasta.
|-
| Rataspakka
| Hammasrattaiden ryhmä takapyörässä. Rataspakassa on usein viidestä kymmeneen hammasratasta ja vastaavasti puhutaan viisi- tai kymmenlehtisistä rataspakoista. Rataspakka kiinnittyy vapaarattaaseen.
|-
| Reunalanka
| Ulkorenkaan molemmilla puolilla oleva reunavahvike, joka pitelee täyteen pumpatun renkaan vanteessa kiinni.
|-
| Rihtaus
| Kiekkojen tai vanteiden rihtaus tarkoittaa pinnojen kiristämistä siten, että vanne on suorassa.
|-
| Runko
| Runko yhdistää polkupyörän osat toisiinsa. Runko koostuu emäputkesta, vaakaputkesta, alaputkesta, satulaputkesta sekä tahahaarukan ylä- ja alaputkesta.
|-
| Ruotoputki
| Emäputken sisään sijoitettava etuhaarukan varsiosa.
|-
| Satulakiskot
| Kiskot, joiden kautta satula kiinnittyy satulatolppaan.
|-
| Satulaputki
| Rungon putki, jonka sisällä on satulatolppa.
|-
| Satulatolppa
| Istuinkannatin. Ontto putki, jonka välityksellä satula kiinnittyy satulaputkeen.
|-
| [[Venttiili#Schrader|Schrader]]
| Sisäkumin venttiilityyppi, joita löytyy yleensä maastopyöristä ja hybridipyöristä. Samanlainen kuin auton venttiili.
|-
| Shimano
| Japanilainen polkupyöränosien valmistaja, joka on suurin ja tunnetuin osavalmistaja. Tarjoaa komponentteja niin rata-, maantie kuin maastopyöriin.
|-
| Sinkula
| Single speed eli yksivaihteinen pyörä, jossa on yleensä vapaaratas, mutta ei jalkajarruja. Polkimet eivät siis välttämättä pyöri takapyörän pyöriessä.
|-
| Snakebite
| Sisärenkaan kaksi vierekkäistä reikää, jotka syntyvät, kun pyörällä ajetaan terävän kulman (esim. kaivonkannen tai katukiveyksen reunan) yli ja rengas puristuu kaksinkerroin vanteen ja kulman väliin. Alhainen rengaspaine ja väärä ajotapa edesauttavat snakebiten syntymistä.
|-
| SRAM
| Yhdysvaltalainen osavalmistaja, osia sekä maasto-, maantie- ja käyttöpyöriin. Omistaa mm. Avidin, Rock Shoxsin, Zipin ja Truvativin.
|-
| Stemmi
| Sama kuin ohjainkannatin.
|-
| Takahaarukan alaputki
| Ketjuhaara. Rungon putki pyörän takaosassa, joka yhdistää keskiön ja takapyörän navan. Putkia on kaksi kappaletta pyörän molemmin puolin.
|-
| Takahaarukan yläputki
| Istuinhaara. Rungon putki pyörän takaosassa, joka yhdistää satulaputken ja takapyörän navan ja johon esim. takajarrut kiinnittyvät. Putkia on kaksi kappaletta pyörän molemmin puolin.
|-
| Takaratas
| Hammaspyörä takarenkaan rataspakassa. Takarattaiden kokonaisuutta sanotaan rataspakaksi.
|-
| Torx
| Perinteistä kuusiokolokantaa uudempi kuusisakaraisen tähden muotoinen ruuvikanta, joita löytyy mm. levyjarrujen kiinnityspulteista. Näiden avaamiseen tarvitaan Torx-avain.
|-
| Tuubirengas
| Rengastyyppi, jossa renkaan ulkokumi on ommeltu kiinni sisärenkaaseen yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin rengas voidaan pumpata kovemmaksi kuin erillinen sisä- ja ulkorenkaan yhdistelmä. Liimataan tai teipataan kiinni erityisesti tälle rengastyypille sunnitellulle erikoisvanteelle.
|-
| Täysjousitettu pyörä
| Pyörä, jossa on sekä etu- että takajousitus.
|-
| Vaakaputki
| Rungon yläosan putki, joka yhdistää satulaputken ja emäputken.
|-
| Vapaaratas
| Napaan kuuluva rakenneosa, joka päästää takapyörän pyörimään silloinkin, kun polkimet ovat paikoillaan.
|-
| Varvaskoukku
| Polkimeen kiinnitetty koukku, johon kengän kärki asettuu, jolloin poljinta voi vetää ylöspäin. Varvaskoukussa on yleensä kiinni remmi, joka sitoo kengän kiinni polkimeen. Varvaskoukkua käytettiin ennen lukkopolkimien keksimistä poljintehon parantamiseksi. Varvaskoukku remmeineen on käytössä edelleen joissakin hybridipyörissä.
|-
| [[Velodromi]]
| Pyöräkilpailuja varten rakennettu ovaalin muotoinen rata, jossa on kallistetut kaarteet päädyissä.
|-
| Velosipedi
| Polkupyörä, jossa ei ole ketjuja ja polkimet on yhdistetty etupyörään vipuvarsin. Näitä käytettiin pyöräilyn alkuaikoina.
|-
| [[Venttiili]]
| Venttiili pitää ilman sisällä renkaassa. Venttiilejä on eri tyyppisiä, yleisimmät ovat Schrader (AV, American valve, autoventtiili), Presta (FV, French valve, Sclaverand valve, 'kilpaventtiili') ja Dunlop (DV, Woods, English valve, pikaventtiili).
|-
| Viistoputki
| Sama kuin alaputki.
|}

[[Luokka:Pyöräily]]

Sanasto

2013-09-24T13:35:56Z

Caedus:

Tälle sivulle on koottu sanastoa liittyen polkupyöräilyyn. Taulukosta löytyy yleisimpien pyöräilytermien lyhyet selitykset. Suositeltavaa on myös katsoa [[Sanakirja|polkupyöräilijän suomi-englanti sanakirja]], johon on koottu eri termien englanninkielisiä vastineita.

{| class="wikitable" border="1"
|+ Polkupyöräsanasto
!Termi
!Termin selitys
|-
| 29er
| Maastopyörä, jossa käytetään 29-tuumaisia renkaita perinteisempien 26-tuumaisten renkaiden sijasta. Todellisuudessa vanteen halkaisija on sama kuin esim. 28-tuumaisten maantiepyörien (ISO 622 mm), mutta paksu rengas mukaan luettuna halkaisija on lähellä 29", josta nimitys 29er.
|-
| Aerobinen suoritus
| Liikunta, jossa happea kuluu enintään se määrä, jonka elimistö pystyy lihaksiin toimittamaan. Vastakohta anaerobinen suoritus.
|-
| Alaote
| Maantiepyörän alaspäin kääntyvän ohjaustangon alaosat.
|-
| Alaputki
| Viistoputki. Rungon alaosan putki, joka yhdistää keskiön ja emäputken.
|-
| Anaerobinen suoritus
| Liikunta, jossa happea kuluu enemmän kuin elimistö pystyy lihaksiin toimittamaan. Tällöin syntyy happivelka. Vastakohta aerobinen suoritus.
|-
| [http://www.liikennevalot.info/tieto/bepolite.shtml Bepolite]
| (Bicycle Early Pass over the Stop Line Technique). Uusi polkupyörien liikennevalo-ohjaus, jonka tarkoituksena on vähentää punaisissa valoissa odottamista.
|-
| Bianchi
| Italialainen polkupyörävalmistaja, jota pidetään yhtenä maailman arvostetuimmista pyörävalmistajista. Bianchin polkupyörät tunnistaa helposti turkoosista Celeste-väristään. Äännetään "Bianki".
|-
| Campagnolo
| Italialainen polkupyöräosien valmistaja, keskittyy lähinnä maantie- ja rataosiin, valmistaa myös suoralle ohjaustangolle sopivia vaihtajia ja jarruvipuja. Äännetään "Campanjolo". Alamerkkinä Fulcrum, joka valmistaa kiekkoja ja kampisatseja.
|-
| [[Chain Reaction Cycles|CRC]]
| Chain Reaction Cycles. Ulkomainen pyöräilytarvikkeita myyvä nettikauppa.
|-
| [[Venttiili#Dunlop|Dunlop]]
| Woods valve, English valve, DV. Polkupyörän sisäkumin venttiilityyppi, joita löytyy erityisesti vanhemmista pyöristä.
|-
| Emäputki
| Rungon etummaisin putki, jonka läpi haarukka kulkee.
|-
| Eturatas
| Oikeanpuoleiseen poljinkampeen kiinnitetty kookas hammasratas. Rattaita on yleensä yhdestä kolmeen.
|-
| Fiksi
| Fixed gear eli pyörä, jossa on kiinteä välitys eikä ollenkaan vapaaratasta eikä aina edes jarruja. Polkimet pyörivät siis aina takapyörän pyöriessä. Jarrutus tapahtuu siten, että yritetään polkea taaksepäin ja siten hidastaa polkimien pyörimistä. Erikoistapauksena [http://www.sturmey-archer.com/products/hubs/cid/3/id/47 kolmevaihteinen fiksinapa], jossa navassa ei ole normaalisti vapaaratasta, mutta silti kolme vaihdetta.
|-
| Haarukanpäät
| Etu- ja takahaarukan kärjissä olevat lovetut ulokkeet, joihin pyörä kiinnitetään.
|-
| Haarukka
| Renkaan napaan asti ulottuvat ja renkaan molemmin puolin kulkevat putket muodostavat haarukan. Pyörässä on sekä etu- että takahaarukka.
|-
| Happivelka
| Anaerobisessa suorituksessa syntyvä tila, jossa elimistö ei kykene toimittamaan niin paljon happea kuin lihakset tarvitsisivat.
|-
| [[Hybridi]]
| Polkupyörä, joka sisältää sekä maasto- että maantiepyörän ominaisuuksia.
|-
| Istuinkannatin
| Sama kuin satulatolppa.
|-
| Jarrukäpälä
| Jalkajarrullisissa pyörissä takarenkaan pysäyttämiseen tarvittava metallinen osa. Yleensä kiinnitetty takahaarukan alaputkeen.
|-
| Jarrun vapaaliike
| Matka, jonka jarrukahva liikkuu ennen kun jarrupalat ottavat kiinni vanteen reunoihin tai jarrulevyyn.
|-
| Jousitus
| Järjestelmä, jonka tarkoituksena on pehmentää ajopinnan epätasaisuuksien vaikutusta ja pitää renkaat kosketuksessa ajopintaan. Toteutetaan yleensä ilma- tai jousijärjestelmillä.
|-
| Juomareppu
| Kevyt reppu, jonka sisällä on kestävä pussi, johon voi varastoida useita litroja vettä. Repun sisältä lähtee imuletku, jonka pää kiinnitetään repun hihnaan olkapään kohdalle, jolloin pyöräilijä voi juoda letkun kautta päätä kääntämällä.
|-
| Kadenssi
| Poljinkammen pyöritysnopeus. Pyöritysnopeus ilmoitetaan poljinkampien kierroksina minuutissa.
|-
| Kampisarja
| Poljinkampien ja eturattaiston yhdistelmästä käytetty nimi.
|-
| [[Keskiö]]
| Pyörän rungon rakenneosa, jonka sisällä on keskiölaakeri ja johon polkupyörän kammet kiinnitetään. Keskiö sijaitsee alaputken, satulaputken ja takahaarukan yhtymäkohdassa.
|-
| [[Keskiölaakeri]]
| Pyörän rakenneosa, joka yhdistää keskiön molemmin puolin sijaitsevat poljinkammet toisiinsa.
|-
| Ketjuruoska
| Käytetään rataspakan avaukseen. Ketjuruoskalla pidetään pakkaa paikallaan kun pakka-avaimella avataan lukkorengas.
|-
| Kevyt liikenne
| Kulkemista jalan, rullaluistimilla, potkulaudalla tai polkupyörällä.
|-
| Kiekko
| Kiekko = napa + pinnat + vanne
|-
| Klappi/välys
| Ei toivottu liike laakereissa, joka johtuu niiden kulumisesta tai väärästä kokoamisesta/säädöstä.
|-
| Klossi
| Metallinen tai muovinen osa ruuvattuna pyöräilykengän pohjaan. Klossi kiinnittää kengän lukkopolkimeen. Kenkä vapautetaan kiertämällä kantapäätä hieman pyörästä ulospäin.
|-
| Lepuuttajat
| Maantiepyörien käyrissä ohjaustangoissa jarrujen yläosan koverat kohdat. Ajaja voi asettaa kätensä lepuuttajille, jolloin hänen peukalon ja etusormen välinen osa on lepuuttajalla ja muut sormet jarrukahvoilla.
|-
| Lukkopoljin
| Poljintyyppi, johon pyöräilykengän pohjassa oleva klossi kiinnittyy pitääkseen jalan kiinni polkimessa.
|-
| Lukkorengas
| Lukkorenkaalla tarkoitetaan yleensä rataspakan kasassa pitävää ruuvia, jonka avaamalla rataspakka lähtee irti vapaarattaasta.
|-
| Nojapyörä / Nojakki
| Polkupyörä, jossa pyörän kuljettaja istuu nojatuolimaisessa asennossa tai makaa selällään.
|-
| [[Nousukahvat]]
| Pyörän tangon päihin kiinnitettävät lyhyet putket, joihin ajaja yleensä tarttuu ylämäkeen poljettaessa paremman otteen saamiseksi.
|-
| [[Ohjainkannatin]]
| Polkupyörän rakenneosa, joka yhdistää ohjaustangon emäputkeen.
|-
| Ohjainlaakeri
| Laakeriyksikkö, joka kiinnittää etuhaarukan runkoon ja päästää etuhaarukan kääntymään. Ohjainlaakereita on kahdentyyppisiä: kierteettömiä ja kierteellisiä.
|-
| Ohjainpyörät
| Pienet pyörät, jotka ohjaavat ketjua rattaiden ympäri takavaihtajan läpi kohti eturatasta. Yleisesti käytetty nimitys on rissapyörät.
|-
| Peesaus
| Ajaminen toisen pyörän lähellä, jolloin takana oleva ajaja on suojassa tuulelta ja ilmanvastukselta. Tämän ansiosta takana ajava selviää pienemmällä energiankulutuksella.
|-
| Pikalinkku
| Kiinnitysväline, joka voidaan avata ja sulkea vivusta ilman työkaluja. Käytetään yleensä etupyörän kiinnittämisessä etuhaarukan haarukanpäähän, tai istuinkannattimissa.
|-
| Poljinkammet
| Varret, jotka keskiölaakeri yhdistää toisiinsa ja jotka välittävät polkimien liikkeen eturattaiden kautta ketjuun.
|-
| [[Venttiili#Presta|Presta]]
| Kapea eurooppalainen sisäkumin venttiilityyppi, joka löytyy yleensä hieman kalliimmista pyöristä, kuten maantiepyöristä (varsinkin ranskalaisista), koska venttiili kestää suurempaa painetta. Venttiilin neula lukitaan paikalleen pienellä mutterilla, jolloin neulan painaminen ei tyhjennä rengasta.
|-
| Puola
| Ohut terästanko, joka liittää navan vanteeseen. Termistä käytetään yleensä nimitystä pinna.
|-
| Puolausavain
| Pinnojen kiristämiseen käytettävä työkalu.
|-
| Putkelta ajaminen
| Seisten ajaminen eli satulasta koholla polkeminen.
|-
| Pystyputki
| Sama kuin satulaputki.
|-
| Päätyholkki
| Pehmeästä metallista tehty ja toisesta päästä suljettu pieni metallilieriö, joka kiinnitetään vaijerin päähän estämään vaijerin päätä nirhautumasta.
|-
| Rataspakka
| Hammasrattaiden ryhmä takapyörässä. Rataspakassa on usein viidestä kymmeneen hammasratasta ja vastaavasti puhutaan viisi- tai kymmenlehtisistä rataspakoista. Rataspakka kiinnittyy vapaarattaaseen.
|-
| Reunalanka
| Ulkorenkaan molemmilla puolilla oleva reunavahvike, joka pitelee täyteen pumpatun renkaan vanteessa kiinni.
|-
| Rihtaus
| Kiekkojen tai vanteiden rihtaus tarkoittaa pinnojen kiristämistä siten, että vanne on suorassa.
|-
| Runko
| Runko yhdistää polkupyörän osat toisiinsa. Runko koostuu emäputkesta, vaakaputkesta, alaputkesta, satulaputkesta sekä tahahaarukan ylä- ja alaputkesta.
|-
| Ruotoputki
| Emäputken sisään sijoitettava etuhaarukan varsiosa.
|-
| Pukinsarvet
| Kaareva ohjaustanko, joka löytyy yleensä maantiepyöristä.
|-
| Satulakiskot
| Kiskot, joiden kautta satula kiinnittyy satulatolppaan.
|-
| Satulaputki
| Rungon putki, jonka sisällä on satulatolppa.
|-
| Satulatolppa
| Istuinkannatin. Ontto putki, jonka välityksellä satula kiinnittyy satulaputkeen.
|-
| [[Venttiili#Schrader|Schrader]]
| Sisäkumin venttiilityyppi, joita löytyy yleensä maastopyöristä ja hybridipyöristä. Samanlainen kuin auton venttiili.
|-
| Shimano
| Japanilainen polkupyöränosien valmistaja, joka on suurin ja tunnetuin osavalmistaja. Tarjoaa komponentteja niin rata-, maantie kuin maastopyöriin.
|-
| Sinkula
| Single speed eli yksivaihteinen pyörä, jossa on yleensä vapaaratas, mutta ei jalkajarruja. Polkimet eivät siis välttämättä pyöri takapyörän pyöriessä.
|-
| Snakebite
| Sisärenkaan kaksi vierekkäistä reikää, jotka syntyvät, kun pyörällä ajetaan terävän kulman (esim. kaivonkannen tai katukiveyksen reunan) yli ja rengas puristuu kaksinkerroin vanteen ja kulman väliin. Alhainen rengaspaine ja väärä ajotapa edesauttavat snakebiten syntymistä.
|-
| SRAM
| Yhdysvaltalainen osavalmistaja, osia sekä maasto-, maantie- ja käyttöpyöriin. Omistaa mm. Avidin, Rock Shoxsin, Zipin ja Truvativin.
|-
| Stemmi
| Sama kuin ohjainkannatin.
|-
| Takahaarukan alaputki
| Ketjuhaara. Rungon putki pyörän takaosassa, joka yhdistää keskiön ja takapyörän navan. Putkia on kaksi kappaletta pyörän molemmin puolin.
|-
| Takahaarukan yläputki
| Istuinhaara. Rungon putki pyörän takaosassa, joka yhdistää satulaputken ja takapyörän navan ja johon esim. takajarrut kiinnittyvät. Putkia on kaksi kappaletta pyörän molemmin puolin.
|-
| Takaratas
| Hammaspyörä takarenkaan rataspakassa. Takarattaiden kokonaisuutta sanotaan rataspakaksi.
|-
| Torx
| Perinteistä kuusiokolokantaa uudempi kuusisakaraisen tähden muotoinen ruuvikanta, joita löytyy mm. levyjarrujen kiinnityspulteista. Näiden avaamiseen tarvitaan Torx-avain.
|-
| Tuubirengas
| Rengastyyppi, jossa renkaan ulkokumi on ommeltu kiinni sisärenkaaseen yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin rengas voidaan pumpata kovemmaksi kuin erillinen sisä- ja ulkorenkaan yhdistelmä. Liimataan tai teipataan kiinni erityisesti tälle rengastyypille sunnitellulle erikoisvanteelle.
|-
| Täysjousitettu pyörä
| Pyörä, jossa on sekä etu- että takajousitus.
|-
| Vaakaputki
| Rungon yläosan putki, joka yhdistää satulaputken ja emäputken.
|-
| Vapaaratas
| Napaan kuuluva rakenneosa, joka päästää takapyörän pyörimään silloinkin, kun polkimet ovat paikoillaan.
|-
| Varvaskoukku
| Polkimeen kiinnitetty koukku, johon kengän kärki asettuu, jolloin poljinta voi vetää ylöspäin. Varvaskoukussa on yleensä kiinni remmi, joka sitoo kengän kiinni polkimeen. Varvaskoukkua käytettiin ennen lukkopolkimien keksimistä poljintehon parantamiseksi. Varvaskoukku remmeineen on käytössä edelleen joissakin hybridipyörissä.
|-
| [[Velodromi]]
| Pyöräkilpailuja varten rakennettu ovaalin muotoinen rata, jossa on kallistetut kaarteet päädyissä.
|-
| Velosipedi
| Polkupyörä, jossa ei ole ketjuja ja polkimet on yhdistetty etupyörään vipuvarsin. Näitä käytettiin pyöräilyn alkuaikoina.
|-
| [[Venttiili]]
| Venttiili pitää ilman sisällä renkaassa. Venttiilejä on eri tyyppisiä, yleisimmät ovat Schrader (AV, American valve, autoventtiili), Presta (FV, French valve, Sclaverand valve, 'kilpaventtiili') ja Dunlop (DV, Woods, English valve, pikaventtiili).
|-
| Viistoputki
| Sama kuin alaputki.
|}

[[Luokka:Pyöräily]]

Sanasto

2013-09-24T13:29:03Z

Caedus:

Tälle sivulle on koottu sanastoa liittyen polkupyöräilyyn. Taulukosta löytyy yleisimpien pyöräilytermien lyhyet selitykset. Suositeltavaa on myös katsoa [[Sanakirja|polkupyöräilijän suomi-englanti sanakirja]], johon on koottu eri termien englanninkielisiä vastineita.

{| class="wikitable" border="1"
|+ Polkupyöräsanasto
!Termi
!Termin selitys
|-
| 29er
| Maastopyörä, jossa käytetään 29-tuumaisia renkaita perinteisempien 26-tuumaisten renkaiden sijasta. Todellisuudessa vanteen halkaisija on sama kuin esim. 28-tuumaisten maantiepyörien (ISO 622 mm), mutta paksu rengas mukaan luettuna halkaisija on lähellä 29", josta nimitys 29er.
|-
| Aerobinen suoritus
| Liikunta, jossa happea kuluu enintään se määrä, jonka elimistö pystyy lihaksiin toimittamaan. Vastakohta anaerobinen suoritus.
|-
| Alakahvat
| Maantiepyörän alaspäin kääntyvän ohjaustangon ("sarvet") alaosat.
|-
| Alaputki
| Viistoputki. Rungon alaosan putki, joka yhdistää keskiön ja emäputken.
|-
| Anaerobinen suoritus
| Liikunta, jossa happea kuluu enemmän kuin elimistö pystyy lihaksiin toimittamaan. Tällöin syntyy happivelka. Vastakohta aerobinen suoritus.
|-
| [http://www.liikennevalot.info/tieto/bepolite.shtml Bepolite]
| (Bicycle Early Pass over the Stop Line Technique). Uusi polkupyörien liikennevalo-ohjaus, jonka tarkoituksena on vähentää punaisissa valoissa odottamista.
|-
| Bianchi
| Italialainen polkupyörävalmistaja, jota pidetään yhtenä maailman arvostetuimmista pyörävalmistajista. Bianchin polkupyörät tunnistaa helposti turkoosista Celeste-väristään. Äännetään "Bianki".
|-
| Campagnolo
| Italialainen polkupyöräosien valmistaja, keskittyy lähinnä maantie- ja rataosiin, valmistaa myös suoralle ohjaustangolle sopivia vaihtajia ja jarruvipuja. Äännetään "Campanjolo". Alamerkkinä Fulcrum, joka valmistaa kiekkoja ja kampisatseja.
|-
| [[Chain Reaction Cycles|CRC]]
| Chain Reaction Cycles. Ulkomainen pyöräilytarvikkeita myyvä nettikauppa.
|-
| [[Venttiili#Dunlop|Dunlop]]
| Woods valve, English valve, DV. Polkupyörän sisäkumin venttiilityyppi, joita löytyy erityisesti vanhemmista pyöristä.
|-
| Emäputki
| Rungon etummaisin putki, jonka läpi haarukka kulkee.
|-
| Eturatas
| Oikeanpuoleiseen poljinkampeen kiinnitetty kookas hammasratas. Rattaita on yleensä yhdestä kolmeen.
|-
| Fiksi
| Fixed gear eli pyörä, jossa on kiinteä välitys eikä ollenkaan vapaaratasta eikä aina edes jarruja. Polkimet pyörivät siis aina takapyörän pyöriessä. Jarrutus tapahtuu siten, että yritetään polkea taaksepäin ja siten hidastaa polkimien pyörimistä. Erikoistapauksena [http://www.sturmey-archer.com/products/hubs/cid/3/id/47 kolmevaihteinen fiksinapa], jossa navassa ei ole normaalisti vapaaratasta, mutta silti kolme vaihdetta.
|-
| Haarukanpäät
| Etu- ja takahaarukan kärjissä olevat lovetut ulokkeet, joihin pyörä kiinnitetään.
|-
| Haarukka
| Renkaan napaan asti ulottuvat ja renkaan molemmin puolin kulkevat putket muodostavat haarukan. Pyörässä on sekä etu- että takahaarukkaa.
|-
| Happivelka
| Anaerobisessa suorituksessa syntyvä tila, jossa elimistö ei kykene toimittamaan niin paljon happea kuin lihakset tarvitsisivat.
|-
| Hybridi
| Polkupyörä, joka sisältää sekä maasto- että maantiepyörän ominaisuuksia.
|-
| Istuinkannatin
| Sama kuin satulatolppa.
|-
| Jarrukäpälä
| Jalkajarrullisissa pyörissä takarenkaan pysäyttämiseen tarvittava metallinen osa. Yleensä kiinnitetty takahaarukan alaputkeen.
|-
| Jarrun vapaaliike
| Matka, jonka jarrukahva liikkuu ennen kun jarrupalat ottavat kiinni vanteen reunoihin tai jarrulevyyn.
|-
| Jousitus
| Järjestelmä, jonka tarkoituksena on pehmentää ajopinnan epätasaisuuksien vaikutusta ja pitää renkaat kosketuksessa ajopintaan. Toteutetaan yleensä ilma- tai jousijärjestelmillä.
|-
| Juomareppu
| Kevyt reppu, jonka sisällä on kestävä pussi, johon voi varastoida useita litroja vettä. Repun sisältä lähtee imuletku, jonka pää kiinnitetään repun hihnaan olkapään kohdalle, jolloin pyöräilijä voi juoda letkun kautta päätä kääntämällä.
|-
| Kadenssi
| Poljinkammen pyöritysnopeus. Pyöritysnopeus ilmoitetaan poljinkampien kierroksina minuutissa.
|-
| Kampisarja
| Poljinkampien ja eturattaiston yhdistelmästä käytetty nimi.
|-
| Keskiö
| Pyörän rungon rakenneosa, jonka sisällä on keskiölaakeri ja johon polkupyörän kammet kiinnitetään. Keskiö sijaitsee alaputken, satulaputken ja takahaarukan yhtymäkohdassa.
|-
| Keskiölaakeri
| Pyörän rakenneosa, joka yhdistää keskiön molemmin puolin sijaitsevat poljinkammet toisiinsa.
|-
| Ketjuruoska
| Käytetään rataspakan avaukseen. Ketjuruoskalla pidetään pakkaa paikallaan kun pakka-avaimella avataan lukkorengas.
|-
| Kevyt liikenne
| Kulkemista jalan, rullaluistimilla, potkulaudalla tai polkupyörällä.
|-
| Kiekko
| Kiekko = napa + pinnat + vanne
|-
| Klappi/välys
| Ei toivottu liike laakereissa, joka johtuu niiden kulumisesta tai väärästä kokoamisesta/säädöstä.
|-
| Klossi
| Metallinen tai muovinen osa ruuvattuna pyöräilykengän pohjaan. Klossi kiinnittää kengän lukkopolkimeen. Kenkä vapautetaan kiertämällä kantapäätä hieman pyörästä ulospäin.
|-
| Lepuuttajat
| Maantiepyörien käyrissä ohjaustangoissa jarrujen yläosan koverat kohdat. Ajaja voi asettaa kätensä lepuuttajille, jolloin hänen peukalon ja etusormen välinen osa on lepuuttajalla ja muut sormet jarrukahvoilla.
|-
| Lukkopoljin
| Poljintyyppi, johon pyöräilykengän pohjassa oleva klossi kiinnittyy pitääkseen jalan kiinni polkimessa.
|-
| Lukkorengas
| Lukkorenkaalla tarkoitetaan yleensä rataspakan kasassa pitävää ruuvia, jonka avaamalla rataspakka lähtee irti vapaarattaasta.
|-
| Nojapyörä / Nojakki
| Polkupyörä, jossa pyörän kuljettaja istuu nojatuolimaisessa asennossa tai makaa selällään.
|-
| Nousukahvat
| Pyörän tangon päihin kiinnitettävät lyhyet putket, joihin ajaja yleensä tarttuu ylämäkeen poljettaessa paremman otteen saamiseksi.
|-
| [[Ohjainkannatin]]
| Polkupyörän rakenneosa, joka yhdistää ohjaustangon emäputkeen.
|-
| Ohjainlaakeri
| Laakeriyksikkö, joka kiinnittää etuhaarukan runkoon ja päästää etuhaarukan kääntymään. Ohjainlaakereita on kahdentyyppisiä: kierteettömiä ja kierteellisiä.
|-
| Ohjainpyörät
| Pienet pyörät, jotka ohjaavat ketjua rattaiden ympäri takavaihtajan läpi kohti eturatasta. Joskus käytetään myös nimitystä rissat.
|-
| Peesaus
| Ajaminen toisen pyörän lähellä, jolloin takana oleva ajaja on suojassa tuulelta ja ilmanvastukselta. Tämän ansiosta takana ajava selviää pienemmällä energiankulutuksella.
|-
| Pikalinkku
| Kiinnitysväline, joka voidaan avata ja sulkea vivusta ilman työkaluja. Käytetään yleensä etupyörän kiinnittämisessä etuhaarukan haarukanpäähän, tai istuinkannattimeen.
|-
| Poljinkammet
| Varret, jotka keskiölaakeri yhdistää toisiinsa ja jotka välittävät polkimien liikkeen eturattaiden kautta ketjuun.
|-
| [[Venttiili#Presta|Presta]]
| Kapea eurooppalainen sisäkumin venttiilityyppi, joka löytyy yleensä hieman kalliimmista pyöristä, kuten maantiepyöristä (varsinkin ranskalaisista), koska venttiili kestää suurempaa painetta. Venttiilin neula lukitaan paikalleen pienellä mutterilla, jolloin neulan painaminen ei tyhjennä rengasta.
|-
| Puola
| Ohut terästanko, joka liittää navan vanteeseen. Termistä käytetään yleensä nimitystä pinna.
|-
| Puolausavain
| Pinnojen kiristämiseen käytettävä työkalu.
|-
| Putkelta ajaminen
| Seisten ajaminen eli satulasta koholla polkeminen.
|-
| Pystyputki
| Sama kuin satulaputki.
|-
| Päätyholkki
| Pehmeästä metallista tehty ja toisesta päästä suljettu pieni metallilieriö, joka kiinnitetään vaijerin päähän estämään vaijerin päätä nirhautumasta.
|-
| Rataspakka
| Hammasrattaiden ryhmä takapyörässä. Rataspakassa on usein viidestä kymmeneen hammasratasta ja vastaavasti puhutaan viisi- tai kymmenlehtisistä rataspakoista. Rataspakka kiinnittyy vapaarattaaseen.
|-
| Reunalanka
| Ulkorenkaan molemmilla puolilla oleva reunavahvike, joka pitelee täyteen pumpatun renkaan vanteessa kiinni.
|-
| Rihtaus
| Kiekkojen tai vanteiden rihtaus tarkoittaa pinnojen kiristämistä siten, että vanne on suorassa.
|-
| Runko
| Runko yhdistää polkupyörän osat toisiinsa. Runko koostuu emäputkesta, vaakaputkesta, alaputkesta, satulaputkesta sekä tahahaarukan ylä- ja alaputkesta.
|-
| Ruotoputki
| Emäputken sisään sijoitettava etuhaarukan varsiosa.
|-
| Sarvet / Pukinsarvet
| Kaareva ohjaustanko, joka löytyy yleensä maantiepyöristä.
|-
| Satulakiskot
| Kiskot, joiden kautta satula kiinnittyy satulatolppaan.
|-
| Satulaputki
| Rungon putki, jonka sisällä on satulatolppa.
|-
| Satulatolppa
| Istuinkannatin. Ontto putki, jonka välityksellä satula kiinnittyy satulaputkeen.
|-
| [[Venttiili#Schrader|Schrader]]
| Sisäkumin venttiilityyppi, joita löytyy yleensä maastopyöristä ja hybridipyöristä. Samanlainen kuin auton venttiili.
|-
| Shimano
| Japanilainen polkupyöränosien valmistaja, joka on suurin ja tunnetuin osavalmistaja. Tarjoaa komponentteja niin rata-, maantie kuin maastopyöriin.
|-
| Sinkula
| Single speed eli yksivaihteinen pyörä, jossa on yleensä vapaaratas, mutta ei jalkajarruja. Polkimet eivät siis välttämättä pyöri takapyörän pyöriessä.
|-
| Snakebite
| Sisärenkaan kaksi vierekkäistä reikää, jotka syntyvät, kun pyörällä ajetaan terävän kulman (esim. kaivonkannen tai katukiveyksen reunan) yli ja rengas puristuu kaksinkerroin vanteen ja kulman väliin. Alhainen rengaspaine ja väärä ajotapa edesauttavat snakebiten syntymistä.
|-
| SRAM
| Yhdysvaltalainen osavalmistaja, osia sekä maasto-, maantie- ja käyttöpyöriin. Omistaa mm. Avidin, Rock Shoxsin, Zipin ja Truvativin.
|-
| Stemmi
| Sama kuin ohjainkannatin.
|-
| Takahaarukan alaputki
| Ketjuhaara. Rungon putki pyörän takaosassa, joka yhdistää keskiön ja takapyörän navan. Putkia on kaksi kappaletta pyörän molemmin puolin.
|-
| Takahaarukan yläputki
| Istuinhaara. Rungon putki pyörän takaosassa, joka yhdistää satulaputken ja takapyörän navan ja johon esim. takajarrut kiinnittyvät. Putkia on kaksi kappaletta pyörän molemmin puolin.
|-
| Takaratas
| Hammaspyörä takarenkaan rataspakassa. Takarattaiden kokonaisuutta sanotaan rataspakaksi.
|-
| Torx
| Perinteistä kuusiokolokantaa uudempi kuusisakaraisen tähden muotoinen ruuvikanta, joita löytyy mm. levyjarrujen kiinnityspulteista. Näiden avaamiseen tarvitaan Torx-avain.
|-
| Tuubirengas
| Rengastyyppi, jossa renkaan ulkokumi on ommeltu kiinni sisärenkaaseen yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin rengas voidaan pumpata kovemmaksi kuin erillinen sisä- ja ulkorenkaan yhdistelmä. Liimataan tai teipataan kiinni erityisesti tälle rengastyypille sunnitellulle erikoisvanteelle.
|-
| Täysjousitettu pyörä
| Pyörä, jossa on sekä etu- että takajousitus.
|-
| Vaakaputki
| Rungon yläosan putki, joka yhdistää satulaputken ja emäputken.
|-
| Vapaaratas
| Napaan kuuluva rakenneosa, joka päästää takapyörän pyörimään silloinkin, kun polkimet ovat paikoillaan.
|-
| Varvaskoukku
| Polkimeen kiinnitetty koukku, johon kengän kärki asettuu, jolloin poljinta voi vetää ylöspäin. Varvaskoukussa on yleensä kiinni remmi, joka sitoo kengän kiinni polkimeen. Varvaskoukkua käytettiin ennen lukkopolkimien keksimistä poljintehon parantamiseksi. Varvaskoukku remmeineen on käytössä edelleen joissakin hybridipyörissä.
|-
| Velodromi
| Pyöräkilpailuja varten rakennettu ovaalin muotoinen rata, jossa on kallistetut kaarteet päädyissä.
|-
| Velosipedi
| Polkupyörä, jossa ei ole ketjuja ja polkimet on yhdistetty etupyörään vipuvarsin. Näitä käytettiin pyöräilyn alkuaikoina.
|-
| [[Venttiili]]
| Venttiili pitää ilman sisällä renkaassa. Venttiilejä on eri tyyppisiä, yleisimmät ovat Schrader (AV, American valve, autoventtiili), Presta (FV, French valve, Sclaverand valve, 'kilpaventtiili') ja Dunlop (DV, Woods, English valve, pikaventtiili).
|-
| Viistoputki
| Sama kuin alaputki.
|}

[[Luokka:Pyöräily]]

Jarrut

2013-09-24T13:27:01Z

Caedus: /* Jarruttamisesta */

== Jarruttamisesta ==

Polkupyörää jarruttaessa polkupyörän vauhti alkaa hidastua ja kuljettajan sekä pyörän painopiste siirtyy eteenpäin. Tämä yksinkertainen tapahtumaketju aiheuttaa sen, että takapyörä pyrkii jarruttaessa nousemaan ylös ja sen pito heikkenee. Vastaavasti etupyörä painuu tiiviimmin maata vasten ja sen pito paranee. Näin ollen takajarru on oleellisesti vähemmän tehokas kuin etujarru. Ero korostuu sitä enemmän, mitä voimakkaampi jarrutus on kyseessä. Mikäli etujarrulla jarrutetaan liian voimakkaasti, etupyörä voi lukkiutua ja aiheuttaa joko pyörän kaatumisen tai kuljettajan lentämisen [[Ohjaustanko|ohjaustangon]] yli (engl. OTB, over the bars). Mikäli takajarrulla jarrutetaan liian voimakkaasti, takapyörä lukkiutuu ja aiheuttaa pyörän ohjattavuuden menetyksen tai perän sivulle luistamisen. Toisin sanoen polkupyörän jarrutuksessa kaikkein oleellisinta on kuljettajan jarruvoiman annostelu. Eri jarrutyypeillä jarruvoiman annostelu ja hallittavuus eroaa huomattavasti, esimerkiksi erittäin kevyen maantiepyörän jarrujen teho voi olla vain välttävä, kun taas tehokkailla levyjarruilla varustetun alamäkimaastopyörän voi pysäyttää yhden sormen puristusvoimalla.

== Jarrutyypit ==

===Napajarrut===

'''Napajarru''' eli rumpujarru tai jalkajarru on arki- ja käyttöpyörissä nykyisinkin yleinen jarrutyyppi. Napajarru hidastaa pyörän nopeutta navan sisällä olevilla jarrukengillä, jotka painetaan mekaanisesti navan jarrupintaa vasten. Jarruvoimaa säädetään pyörittämällä polkupyörän [[Kampisarja|kampia]] taaksepäin, jolloin ketju liikkuu taaksepäin, mekanismi aktivoituu ja alkaa jarruttaa. Mekanismi on kokonaan ketjua lukuunottamatta suljettu, mikä pidentää käyttöikää ja vähentää huollon tarvetta. Jarrut ovat luotettavat, mutta vain takarenkaaseen vaikuttava jarrutus on teholtaan pieni.

===Vannejarrut===

Vannejarru on jarrutyyppi, jossa pyörän nopeutta hidastetaan puristamalla vanne pehmeiden jarrupalojen väliin. Voima jarrupaloille välitetään erilaisilla vipu- ja sylinterimekanismeilla. Jarrujen toimintaa ohjataan jarrukahvoja puristamalla. Puristusvoima välittyy jarrulle vaijerin tai hydrauliletkun avulla. Vannejarrut ovat perustoiminnaltaan luotettavia ja jarrutehoa on helppo annostella. Likaisissa olosuhteissa vannejarrujen teho heikkenee. Tiettyjen vannejarrumallien säätäminen on vaikeaa, koska jarrupalan on oltava juuri oikeassa asennossa vanteen suhteen jotta paras toiminta on mahdollista.

Vannejarrutyyppejä on erilaisia käyttötarpeen mukaan. Maantiepyörille ja maastopyörille on omat jarrutyyppinsä. Ajan kuluessa on tullut uusia jarrumalleja, jotka ovat korvanneet vanhat standardit. Tällä hetkellä keveimmät jarrut ovat vannejarruja.

===Levyjarrut===

Levyjarruissa pyörän nopeutta hidastetaan jarruttamalla erillistä jarrulevyä, joka on kiinnitetty pyörän napaan. Jarrulevyä hidastetaan puristamalla sitä samoin kuin vannejarrujen vannetta, mutta jarrupalat ovat kovaa materiaalia aivan kuten esimerkiksi auton jarruissa. Voima jarrukahvasta jarrupaloihin välitetään joko vaijerilla tai hydrauliletkuilla.

===Kiinteävälityksiset eli ns. fixit===

Alan harrastajat käyttävät usein kaupunkiajossa ns. kiinteällä välityksellä varustettuja polkupyöriä. Velodromeille tarkoitetut ratapyörät on rakennettu samalla periaatteella. Tällöin kammet pyörivät koko ajan, ja ns. vapaalla ajaminen ei ole mahdollista. Kiinteä välitys mahdollistaa sen, että pyörän vauhtia jarrutetaan jalkavoimin vastustamalla polkimien liikettä. Jarrutus on vaativaa ja kysyy ajajalta erinomaisia pyöränkäsittelytaitoja. Polkupyörälähetit suosivat kiinteävälityksisiä pyöriä työssään ja vapaa-ajalla, usein siksi että mekanismi on edullinen, luotettava ja erittäin kestävä. On suositeltavaa käyttää ns. fixipyörässä etujarrua hidastamisen apuna.

Jarrut

2013-09-24T13:25:13Z

Caedus: /* Napajarrut */

== Jarruttamisesta ==

Polkupyörää jarruttaessa polkupyörän vauhti alkaa hidastua ja kuljettajan sekä pyörän painopiste siirtyy eteenpäin. Tämä yksinkertainen tapahtumaketju aiheuttaa sen, että takapyörä pyrkii jarruttaessa nousemaan ylös ja sen pito heikkenee. Vastaavasti etupyörä painuu tiiviimmin maata vasten ja sen pito paranee. Näin ollen takajarru on oleellisesti vähemmän tehokas kuin etujarru. Ero korostuu sitä enemmän, mitä voimakkaampi jarrutus on kyseessä. Mikäli etujarrulla jarrutetaan liian voimakkaasti, etupyörä voi lukkiutua ja aiheuttaa joko pyörän kaatumisen tai kuljettajan sarvien yli poistumisen (OTB, over the bars). Mikäli takajarrulla jarrutetaan liian voimakkaasti, takapyörä lukkiutuu ja aiheuttaa pyörän ohjattavuuden menetyksen tai perän sivulle luistamisen. Toisin sanoen polkupyörän jarrutuksessa kaikkein oleellisinta on kuljettajan jarruvoiman annostelu. Eri jarrutyypeillä jarruvoiman annostelu ja hallittavuus eroaa huomattavasti, esimerkiksi erittäin kevyen maantiepyörän jarrujen teho voi olla vain välttävä, kun taas tehokkailla levyjarruilla varustettu alamäkimaastopyörän voi pysäyttää yhden sormen puristusvoimalla.

== Jarrutyypit ==

===Napajarrut===

'''Napajarru''' eli rumpujarru tai jalkajarru on arki- ja käyttöpyörissä nykyisinkin yleinen jarrutyyppi. Napajarru hidastaa pyörän nopeutta navan sisällä olevilla jarrukengillä, jotka painetaan mekaanisesti navan jarrupintaa vasten. Jarruvoimaa säädetään pyörittämällä polkupyörän [[Kampisarja|kampia]] taaksepäin, jolloin ketju liikkuu taaksepäin, mekanismi aktivoituu ja alkaa jarruttaa. Mekanismi on kokonaan ketjua lukuunottamatta suljettu, mikä pidentää käyttöikää ja vähentää huollon tarvetta. Jarrut ovat luotettavat, mutta vain takarenkaaseen vaikuttava jarrutus on teholtaan pieni.

===Vannejarrut===

Vannejarru on jarrutyyppi, jossa pyörän nopeutta hidastetaan puristamalla vanne pehmeiden jarrupalojen väliin. Voima jarrupaloille välitetään erilaisilla vipu- ja sylinterimekanismeilla. Jarrujen toimintaa ohjataan jarrukahvoja puristamalla. Puristusvoima välittyy jarrulle vaijerin tai hydrauliletkun avulla. Vannejarrut ovat perustoiminnaltaan luotettavia ja jarrutehoa on helppo annostella. Likaisissa olosuhteissa vannejarrujen teho heikkenee. Tiettyjen vannejarrumallien säätäminen on vaikeaa, koska jarrupalan on oltava juuri oikeassa asennossa vanteen suhteen jotta paras toiminta on mahdollista.

Vannejarrutyyppejä on erilaisia käyttötarpeen mukaan. Maantiepyörille ja maastopyörille on omat jarrutyyppinsä. Ajan kuluessa on tullut uusia jarrumalleja, jotka ovat korvanneet vanhat standardit. Tällä hetkellä keveimmät jarrut ovat vannejarruja.

===Levyjarrut===

Levyjarruissa pyörän nopeutta hidastetaan jarruttamalla erillistä jarrulevyä, joka on kiinnitetty pyörän napaan. Jarrulevyä hidastetaan puristamalla sitä samoin kuin vannejarrujen vannetta, mutta jarrupalat ovat kovaa materiaalia aivan kuten esimerkiksi auton jarruissa. Voima jarrukahvasta jarrupaloihin välitetään joko vaijerilla tai hydrauliletkuilla.

===Kiinteävälityksiset eli ns. fixit===

Alan harrastajat käyttävät usein kaupunkiajossa ns. kiinteällä välityksellä varustettuja polkupyöriä. Velodromeille tarkoitetut ratapyörät on rakennettu samalla periaatteella. Tällöin kammet pyörivät koko ajan, ja ns. vapaalla ajaminen ei ole mahdollista. Kiinteä välitys mahdollistaa sen, että pyörän vauhtia jarrutetaan jalkavoimin vastustamalla polkimien liikettä. Jarrutus on vaativaa ja kysyy ajajalta erinomaisia pyöränkäsittelytaitoja. Polkupyörälähetit suosivat kiinteävälityksisiä pyöriä työssään ja vapaa-ajalla, usein siksi että mekanismi on edullinen, luotettava ja erittäin kestävä. On suositeltavaa käyttää ns. fixipyörässä etujarrua hidastamisen apuna.

Luokka:Polkupyörän osat

2013-09-23T16:43:50Z

Caedus:

__NOCATEGORYLISTS__
<div style="float: right; text-align: left; direction: ltr; padding: 10px; margin-left: 1em; border: 1px solid #CCCCCC; background: #F5F5F5; width: 200px;">
<categorytree mode=pages depth="3" hideprefix="categories">Polkupyörän osat</categorytree>
</div>

Tämän osion artikkeleissa paneudutaan siihen, mistä osista polkupyörä koostuu. Eri pyöränosio on lukemattomasti, kuten vaihteet, jarrut, venttiilit, vanteet, kumit ja satulat.

== Polkupyörän osia ==

* [[Etuhaarukka]]
* [[Ohjainlaakeri]]
* [[Ohjainkannatin]]
* [[Ohjaustanko]]
* [[Nousukahvat]]
* [[Kädensijat]]
* [[Keskiölaakeri]]
* [[Kampisarja]]
* [[Polkimet]]
* [[Pinnat/Puolat]]
* [[Etuvaihtaja]]: Tulossa...
* [[Jarrut]]
* [[Takavaihtaja]]: Tulossa...
* [[Kiekot]]: Tulossa...
* [[Renkaan kokomerkinnät]]: Polkupyörien ulkorenkaita on useita eri kokoja. Renkaan leveyden voi valita ajonsa mukaan tietyissä rajoissa, mutta liian kapea rengas ei sovi leveään vanteeseen eikä liian leveä rengas liian kapeaan vanteeseen. Myös sisärenkaita löytyy useita kokoja, jotka sopivat tietyn kokoisiin ulkorenkaisiin, joten siksi onkin tärkeää tietää, mitä renkaiden kokomerkinnät tarkoittavat.
* [[Venttiili]]: Venttiilin tehtävä on pitää ilma sisällä renkaassa. Tällä sivulla esitellään eri venttiilityypit ja kerrotaan, miten vuotavan venttiilin havaitsee.

[[Luokka:Polkupyörät]]

Ohjaintanko

2013-09-23T16:42:27Z

Caedus: Ak: Ohjaus sivulle Ohjaustanko

#REDIRECT [[Ohjaustanko]]

Ohjaustanko

2013-09-23T16:40:53Z

Caedus: Ak: Uusi sivu: Ohjaustanko on polkupyörän osa, jolla pyörää ohjataan. Tarvittavat hallintalaitteet, kuten vaihdevivut ja jarrukahvat, kiinnitetään ohjaustankoon. Tankoja valmistetaan neljäst...

Ohjaustanko on polkupyörän osa, jolla pyörää ohjataan. Tarvittavat hallintalaitteet, kuten vaihdevivut ja jarrukahvat, kiinnitetään ohjaustankoon. Tankoja valmistetaan neljästä polkupyörämaailman valtamateriaalista (teräs, alumiini, titaani, hiilikuitu).

==Erilaiset tankotyypit==
===Käyrä ohjaustanko===
[[Kuva:Käyriä tankoja.jpg|thumb|right|250px|Erilaisia ZIPPin valmistamia droppitankoja.]]
'''Käyrä ohjaustanko''' (usein myös '''droppitanko''') löytyy yleensä maantie- ja cyclocrosspyöristä. Se mahdollistaa eri otteita ajon aikana, jolloin vauhdin ja mäkisyyden mukaan voidaan
hakea tehokkaampaa, ilmanvastukseltaan pienempää ja enemmän voimaa tuottavaa ajoasentoa.
Tässä ohjaustankotyypissä on poikkeuksetta tankoteippaus, jolla saadaan aikaiseksi parempi tarttuvuus ja jonkin verran tärinän vaimennusta.

===Suora ohjaustanko===
[[Kuva:Maastopyoran ohjaustanko.jpg|thumb|left|250px|FSA:n valmistama hiilikuituinen riser-ohjaustanko.]]
'''Suoraa tankoa''' käytetään useimmiten maastopyörässä tai hybrideissä, jolloin haetaan yleensä pystympää ajoasentoa sekä tarkkuutta ohjattavuuteen. Tanko voi olla jonkin verran ylös- tai taaksepäin taivutettu, riippuen halutusta ajoasennosta. Tartuntapinta suorassa tangossa on sitä varten asennetuissa kädensijoissa sekä mahdollisissa [[Nousukahvat|nousukahvoissa]].

Tiedosto:Käyriä tankoja.jpg

2013-09-23T16:39:58Z

Caedus: