<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>http://www.polkupyoraily.net/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Bianchi</id>
	<title>Polkupyöräwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="http://www.polkupyoraily.net/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Bianchi"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Bianchi"/>
	<updated>2026-05-25T23:30:44Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.39.12</generator>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=V%C3%A4tternrundan&amp;diff=1150</id>
		<title>Vätternrundan</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=V%C3%A4tternrundan&amp;diff=1150"/>
		<updated>2008-09-22T13:18:14Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Vätternrundan eli Vättern-järven kierto on yksi maailman suurimmista pyöräilytapahtumista. Sillä on mittaa 300 kilometriä ja osallistujia oli vuonna 2008 noin 16 000, joista maaliin saapui lähes jokainen. Reitti kulkee Itä-Göötanmaan kauniissa maalaismaisemassa pitkin Vätternin rantoja. Enimmäkseen ajetaan rauhallisia ja hyväpintaisia ajoteitä pitkin, mutta idyllisten pikkukylien kautta ajettaessa voi eteen tulla myös muutamia mukulakiviosuuksia. Korkeusprofiililtaan maasto on hyvin tasaista ja reitillä onkin vain muutamia pitkiä, mutta loivia mäkiä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=Historia=&lt;br /&gt;
Kansainvälisestikin tunnetulla kuntoilupyöräklassikolla [http://www.vatternrundan.se/default.aspx?lang=1 Vätternrundalla] on jo pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran se poljettiin vuonna 1966. Tuhannet pyöräilyn aktiiviharrastajat ja kuntoilijat kokoontuvat kesäkuussa Motalan kaupunkiin, edeten pitkin eteläisen Ruotsin maanteitä. Motala on viihtyisä pikkukaupunki, noin neljän tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Kaupungin väkimäärä kaksinkertaistuu tapahtuman aikaan viikonlopuksi, joten pyöräily näkyy vahvasti katukuvassa ja tunnelmassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vätternrundan suosio ulkomailla on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2008 mukaan ilmoittautui Ruotsin ulkopuolelta 4 100 pyöräilijää, joista suurin osa Saksasta. Kaukaisimmat vieraat olivat Japanista ja Australiasta. Vätternrundan ennätys on 6 tuntia ja 23 minuuttia vuodelta 1977, nykyradan ennätys on 6:41:45.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=Järjestelyt=&lt;br /&gt;
==Ilmoittautuminen==&lt;br /&gt;
Osallistumismaksu vuoden 2009 tapahtumaan on 1150 kruunua, eli noin 120 euroa (12.1.2009 asti)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suomesta Vätternrundaniin ilmoittautui vuonna 2008 322 pyöräilijää. Suurin osa oli matkassa itsekseen tai kaverin kanssa. Isojakin porukoitakin oli liikkeellä, jolloin yhteismajoitus ja -kuljetukset laskivat reissun kokonaiskustannuksia. Esimerkiksi Helsingin polkupyöräilijät HePo järjesti ryhmämatkan, johon osallistui 12 henkeä. Suurimmalle osalle reissu oi ensimmäinen, mutta takana oli kuitenkin jo kivasti pyöräilykilometrejä ja hyvä peruskunto.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensi vuoden ryhmämatkoja aletaan suunnitella jo syksyllä, joten ilmoittaudu mukaan tai seuraa keskustelua Fillari-lehden foorumilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Osallistuminen==&lt;br /&gt;
Osallistujat jaetaan 60-70 hengen suuruisiin ryhmiin, jotka lähtevät matkaan kahden minuutin välein. Startteja riitää iltakahdeksasta aamuviiteen. Tällä järjestelyllä vältettään isot sumat ja pyöräilijöitä on tasaisena nauhana pitkin matkaa. Ensimmäiset kilometrit ajetaan parinkympin nopeuta moottoripyörän perässä ja vapaa vauhti alkaa vasta taajaman ulkopuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reitin varrella on yhdeksän hyvin varustettua huoltopistettä/taukopaikkaa, joilla on monipuoliset ruoka- ja juomatarjoilut sekä muuta tarvittavaa apua. Tarjolla on muun muassa banaania, suolakurkkuja ja pullaa, sekä juomiseksi mustikkakeittoa, kahvia, vettä tai energiajuomaa. Useimmissa taukopisteissä on myös halpa pikakorjaamo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suoritusten mittaus perustuu nilkkaan tarranauhalla kiinnitettävään chip-anturiin, jonka avulla väliajat ja maaliintulo rekisteröityvät tietokantaan. Jokainen maaliin päässyt saa osallistumisestaan muistokseen mitalin ja kunniakirjan&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Majoitus==&lt;br /&gt;
?&lt;br /&gt;
=Kokemuksia=&lt;br /&gt;
*Rauno Rajakankaan reissukertomus [http://koti.mbnet.fi/laturi/Lahtovalmistelut_vatternrundan.htm Vätternrundan 2005]-tapahtumasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Fillarikesä-blogin [http://fillari.blogspot.com/2008/06/t-1-eli-vtternrundan-on-ovella.html Vätternrundan-tarinaa], [http://fillari.blogspot.com/2008/06/vtternrundan-tarinaa-osa-1.html osa1] ja [http://fillari.blogspot.com/2008/06/vtternrundan-tarinaa-osa-2.html osa2]. Hieno matkakertomus on saatavana myös [http://lius.fi/esko/VR08-matka.pdf pdf:nä]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lähteet:&lt;br /&gt;
*Fillari-lehti 5/2008, Vätternrundan - Kansanjuhla pyörien päällä, sivut 36-39.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=V%C3%A4tternrundan&amp;diff=1149</id>
		<title>Vätternrundan</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=V%C3%A4tternrundan&amp;diff=1149"/>
		<updated>2008-09-22T12:27:51Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Vätternrundan eli Vättern-järven kierto on yksi maailman suurimmista pyöräilytapahtumista. Sillä on mittaa 300 kilometriä ja osallistujia oli vuonna 2008 noin 16 000, joista maaliin saapui lähes jokainen. Reitti kulkee Itä-Göötanmaan kauniissa maalaismaisemassa pitkin Vätternin rantoja. Enimmäkseen ajetaan rauhallisia ja hyväpintaisia ajoteitä pitkin, mutta idyllisten pikkukylien kautta ajettaessa voi eteen tulla myös muutamia mukulakiviosuuksia. Korkeusprofiililtaan maasto on hyvin tasaista ja reitillä onkin vain muutamia pitkiä, mutta loivia mäkiä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=Historia=&lt;br /&gt;
Kansainvälisestikin tunnetulla kuntoilupyöräklassikolla Vätternrundalla on jo pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran se poljettiin vuonna 1966. Tuhannet pyöräilyn aktiiviharrastajat ja kuntoilijat kokoontuvat kesäkuussa Motalan kaupunkiin, edeten pitkin eteläisen Ruotsin maanteitä. Motala on viihtyisä pikkukaupunki, noin neljän tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Kaupungin väkimäärä kaksinkertaistuu tapahtuman aikaan viikonlopuksi, joten pyöräily näkyy vahvasti katukuvassa ja tunnelmassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vätternrundan suosio ulkomailla on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2008 mukaan ilmoittautui Ruotsin ulkopuolelta 4 100 pyöräilijää, joista suurin osa Saksasta. Kaukaisimmat vieraat olivat Japanista ja Australiasta. Vätternrundan ennätys on 6 tuntia ja 23 minuuttia vuodelta 1977, nykyradan ennätys on 6:41:45.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=Järjestelyt=&lt;br /&gt;
==Ilmoittautuminen==&lt;br /&gt;
Osallistumismaksu vuoden 2009 tapahtumaan on 1150 kruunua, eli noin 120 euroa (12.1.2009 asti)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suomesta Vätternrundaniin ilmoittautui vuonna 2008 322 pyöräilijää. Suurin osa oli matkassa itsekseen tai kaverin kanssa. Isojakin porukoitakin oli liikkeellä, jolloin yhteismajoitus ja -kuljetukset laskivat reissun kokonaiskustannuksia. Esimerkiksi Helsingin polkupyöräilijät HePo järjesti ryhmämatkan, johon osallistui 12 henkeä. Suurimmalle osalle reissu oi ensimmäinen, mutta takana oli kuitenkin jo kivasti pyöräilykilometrejä ja hyvä peruskunto.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensi vuoden ryhmämatkoja aletaan suunnitella jo syksyllä, joten ilmoittaudu mukaan tai seuraa keskustelua Fillari-lehden foorumilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Osallistuminen==&lt;br /&gt;
Osallistujat jaetaan 60-70 hengen suuruisiin ryhmiin, jotka lähtevät matkaan kahden minuutin välein. Startteja riitää iltakahdeksasta aamuviiteen. Tällä järjestelyllä vältettään isot sumat ja pyöräilijöitä on tasaisena nauhana pitkin matkaa. Ensimmäiset kilometrit ajetaan parinkympin nopeuta moottoripyörän perässä ja vapaa vauhti alkaa vasta taajaman ulkopuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reitin varrella on yhdeksän hyvin varustettua huoltopistettä/taukopaikkaa, joilla on monipuoliset ruoka- ja juomatarjoilut sekä muuta tarvittavaa apua. Tarjolla on muun muassa banaania, suolakurkkuja ja pullaa, sekä juomiseksi mustikkakeittoa, kahvia, vettä tai energiajuomaa. Useimmissa taukopisteissä on myös halpa pikakorjaamo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suoritusten mittaus perustuu nilkkaan tarranauhalla kiinnitettävään chip-anturiin, jonka avulla väliajat ja maaliintulo rekisteröityvät tietokantaan. Jokainen maaliin päässyt saa osallistumisestaan muistokseen mitalin ja kunniakirjan&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Majoitus==&lt;br /&gt;
?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lähteet:&lt;br /&gt;
*Fillari-lehti 5/2008, Vätternrundan - Kansanjuhla pyörien päällä, sivut 36-39.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=V%C3%A4tternrundan&amp;diff=1148</id>
		<title>Vätternrundan</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=V%C3%A4tternrundan&amp;diff=1148"/>
		<updated>2008-09-22T11:39:49Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Ak: Uusi sivu: Vätternrundan eli Vättern-järven kierto on yksi maailman suurimmista pyöräilytapahtumista. Sillä on mittaa 300 kilometriä ja osallistujia noin 16 000. Reitti kulkee Itä-Gööt...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Vätternrundan eli Vättern-järven kierto on yksi maailman suurimmista pyöräilytapahtumista. Sillä on mittaa 300 kilometriä ja osallistujia noin 16 000. Reitti kulkee Itä-Göötanmaan kauniissa maalaismaisemassa pitkin Vätternin rantaoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vätternrundalla on jo pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran se poljettiin vuonna 1966. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Osallistujat jaetaan 60-70 hengen suuruisiin ryhmiin, jotka lähtevät matkaan kahden minuutin välein. Startteja riitää iltakahdeksasta aamuviiteen. Tällä järjestelyllä vältettään isot sumat ja pyöräilijöitä on tasaisena nauhana pitkin matkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäiset kilometrit ajetaan parinkympin nopeuta moottoripyörän perässä ja vapaa vauhti alkaa vasta taajaman ulkopuolella.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Linkit&amp;diff=1127</id>
		<title>Linkit</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Linkit&amp;diff=1127"/>
		<updated>2008-09-14T17:57:26Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: /* Ulkomaalaiset nettisivut */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Tälle sivulle on pyritty kokoamaan vain hyödyllisimpiä polkupyöräilyyn liittyviä linkkejä. Nettikaupat, karttapalvelut, reittihaut yms. nettipalvelujen linkin on pyritty jakamaan selkeisiin kategorioihin, joihin vain parhaat palvelut kelpuutetaan. Jokaisesta linkistä on lyhyt kuvaus, mitä linkin takana on odotettavissa. Tässä tapauksessa laatu korvaa määrän. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ulkomaiset verkkokaupat  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Chainreactioncycles.png|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.chainreactioncycles.com/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.chainreactioncycles.com/ Chain Reaction Cycles (CRC)]: Mainostaa itseään Euroopan suurimmaksi polkupyörätarvikkeita myyväksi nettikaupaksi. CRC myy pyöräilytarvikkeita suomalaisia pyöräliikkeitä halvemmalla. Esimerkiksi renkaita ja muita tarvikkeita saa jopa puolet halvemmalla kuin Suomesta ja valikoima on melko laaja. Toimitus Suomeen on ilmaista, mikäli ostoskorin yhteissumma ylittää 150 puntaa (n. 200 euroa). Maksutapoina toimivat luottokortit ja PayPal. Myös ainakin Sampo-pankin Visa Electron käy. Koska yritys sijaitsee Euroopassa (Pohjois-Irlannissa), ei muita toimituskuluja tule (esim. tulli ja verot). Toimitusajoiksi luvataan 3-4 arkipäivää. Lue lisää sivulla [[Chain Reaction Cycles]].&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kartta- ja reittipalvelut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:ytv kevyen liikenteen reittiopas.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://kevytliikenne.ytv.fi/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://kevytliikenne.ytv.fi/ YTV:n kevyen liikenteen reittiopas]: Pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen reittiopas, joka osaa näyttää parhaan pyöräreitin määränpäähän. Syötettäessä lähtöpistettä tai määränpäätä, palvelu osaa ehdottaa järkeviä osoitteita jo muutaman alkukirjaimen perusteella, jolloin säästytään paljolta kirjoittamiselta. Reititystavaksi voi valita esimerkiksi suorimman reitin tai asfalttipäällysteisiä reittejä suosivan. Etsitty reitti näytetään yleiskuvana kartalta, josta voi tarkentaa halutessaan usean tason verran. Reitin lisäksi näytetään matkan pituus ja aika, riippuen keskinopeudesta. Rastittamalla vasemmalta ulkolukartan, saa karttaan näkyville kaikki pääkaupunkiseudun pyörätiet. Lisäksi palvelusta on mahdollista katsoa päivän sää ja tuulen suunta. Koko reittistä on mahdollista myös tulostaa erittäin selkeä, mutta tarkka ohje paperille kadun nimineen ja välimatkoineen.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sääpalvelut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Paikallissää.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.iltasanomat.fi/saa/paikallis.asp]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.iltasanomat.fi/saa/paikallis.asp Paikallissää (Ilmatieteen laitos)]: Ilta-Sanomien tarjoamasta ja Ilmatieteen laitoksen laatimasta Paikallissää-palvelusta voi hakea 1 ja 5 vuorokauden sääennusteen 10000 paikkakunnalle Suomessa kirjoittamalla vain paikan nimen hakukenttään.&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Foreca.png|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3 Paikallissää (Foreca)]: Foreca tarjoaa vaihtoehtoisen sääennusteen Ilmatieteen laitoksen ennusteiden lisäksi. Forecan nettisivuilta voi hakea 1-6 vuorokauden ajalta koko Suomen sääennusteet sekä paikallisääennusteet useimmalle Suomen paikkakunnalle. Paikallissääennusteista näkee ennustetun lämpötilan, sademäärän sekä tuulen nopeuden ja suunnan muutaman tunnun välein viideksi päiväksi eteenpäin. Palvelun ennuisteita on hyvä verrata Ilmatieteen laitoksen ennuisteisiin.&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Sadetutka.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.iltasanomat.fi/saa/sadetutka.asp]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.iltasanomat.fi/saa/sadetutka.asp Sadetutka]: Ilta-Sanomien tarjoama ja Ilmatieteen laitoksen laatima Sadetutka näyttää sateiden sijainnin, liikkeen ja määrän viimeisen 8 tunnin ajalta ja sade-ennusteen 8 tuntia tästä eteenpäin visuaalisesti suoraan kartalla. Erinomainen palvelu kaikille ulkona liikkuville ja pitempää tai vähän lyhyempääkin pyörämatkaa suunnitteleville. Jos lähdet lenkille, niin muista aina ensin katsoa sää.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Pyöräily-aiheiset nettisivut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Suomalaiset nettisivut  ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Fillari-lehden nettisivut.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.fillari-lehti.fi]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.fillari-lehti.fi Fillaristin nettisivut]: Suomenkielisen Fillari-lehden nettisivut, joista etenkin keskustelupalsta on hyvinkin aktiivinen ja tutustumisen arvoinen. Sivuston Tori-osiosta löytyy myös osto- ja myynti-ilmoituksia ja Jutut-osiosta lehden vanhemmissa numeroissa julkaistuja artikkeleita ja oppaita. Sivustosta löytyisi paljonkin potentiaalia, mutta jostain syystä sitä ei kehitetä eteenpäin. Liiallinen kaupallisuus paistaa myös läpi koko sivuston ja kaikenlaiset mainokset täyttävätkin ruudusta suuren osan.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Timo Salmis bicycling page.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://lipas.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://lipas.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html Timo Salmi&#039;s bicycling page]: Vanhahtavan ulkoasun ei kannata antaa hämätä, sillä professori Timo Salmen sivuilta löytyy paljon koottuja vastauksia aloittelevien pyöräilijöiden kysymyksiin.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ulkomaalaiset nettisivut  ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Sheldon Browns Bicycle Technical Info.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.sheldonbrown.com/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.sheldonbrown.com/ Sheldon Brown&#039;s Bicycle Technical Info]: Ei uskoisi, kuinka paljon hyödyllistä tietoa kaikesta pyöräilyyn liittyvästä voikaan löytää näinkin vanhan ja epäselvän näköisiltä sivuilta. Suositellaan kaikille pyöräilystä kiinnostuville. Sivuston tekijänä toimii Amerikassa asuva matematiikan ja tietotekniikan tiedemies, joka harrastaa myös valokuvausta ja kirjoittamista. Tämä parrakas kaveri on viettänyt koko elämänsä pyöräilyn parissa.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:ParkTool nettisivut.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.parktool.com/repair/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.parktool.com/repair/ Park Tool Website]: Amerikkalainen Park Tool-yritys on alansa johtavia pyöränkorjaukseen tarvittavien välineiden ja osien valmistaja, markkinoija ja suunnittelija. Tällä hetkellä valikoimiin kuuluukin lähes 300 eri tuotetta. Laadukkaiden osien ja välineiden lisäksi yritys satsaa merkittävästi myös asiakaspalveluun, minkä huomaa etenkin erittäin laadukkaista ja informatiivisista verkkosivuista. Sivuilta löytyy englanniksi kirjakaupalla ilmaista tietoa kuvien kera kaikkesta, mikä vain liittyy polkupyörän korjaukseen. Mistä muualta löytyy näin hienosti toteutettu &amp;quot;polkupyöräkartta&amp;quot;, josta tarvittavat ohjeet ongelmiin voi nopeasti etsiä. &lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:trifuel.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.trifuel.com/training]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.trifuel.com/training Trifuel]: Triathlon Training-sivusto tarjoaa kattavaa tietoa triathlonista kiinnostuneille. Etenkin [http://www.trifuel.com/training/bike pyöräily]- ja [http://www.trifuel.com/training/health-nutrition terveys ja ravinto]-kategoriat kannattaa katsoa mielenkiintoisten artikkelien varalta. Teksti on vähän puisevaa, eikä kuvia löydy, mutta kenellä olisikaan enemmän käytännön kokemusta näistä asioista, kuin oikeilla ammattilaisilla?&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Blogit  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Suomalaiset blogit===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Pyörällä Välimerelle.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://blogit.hs.fi/soininvaara/page/4/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://blogit.hs.fi/soininvaara/page/4/ Pyörällä Välimerelle]: Osmo Soininvaara pyöräilee Euroopan halki kuukaudessa. Helsingin Sanomien blogissa hän kertoo 3000 kilometrin pyörämatkastaan Tallinnasta kohti Nitzaa. Mitä Soininvaara olisi kenties tehnyt toisin ja mitä vinkkejä hän antaa itse matkantekoon ja mukaan pakattavista tavaroista. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ulkomaalaiset blogit===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Women&#039;s cycling.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.womenscycling.ca/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.womenscycling.ca/ Women&#039;s Cycling] on etenkin naisille tarkoitettu polkupyöräilyyn erikoistunut blogimuotoinen sivusto. Kun suurin osa polkupyöräilyyn liittyvästä tiedosta on &amp;quot;turhaa nippelitietoa&amp;quot; ja tarkoitettukin vieläpä pääosin miehille, niin Women&#039;s Cycling pyrkii tarjoamaan helpommin sulateltavaa materiaalia. Vielä tällä hetkellä melko köykäinen artikkelivalikoima tarjoaa tietoa mm. harjoittelusta, ravinnosta ja pyörän huollosta. Vaikka blogi ei alustana välttämättä ole se kaikista paras vaihtoehto tiedonjakoon, niin toivotaan menestystä uuden näkökulman omaavalle projektille.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Muut tutustumisen arvoinen  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Huuto.net Polkupyörät.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.huuto.net/fi/cats/ajopolku.php3]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.huuto.net/fi/cats/ajopolku.php3 Huuto.net - Polkupyörät]: Jos etsit käytettyä polkupyörää sikahalvalla tai halpoja varaosia pyörääsi, niin Fillari-lehden Toriakin parempi vaihtoehto on tietenkin suunnata Huuto.netin pyöräpalstalle, josta löytyy lähes 1000 eri kohdetta. Hakua kannattaa käyttää, jos etsii juuri tietyn tyyppistä tai mallista pyörää. Ennen ostoa kannattaa tutustua [http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Internet&amp;amp;sivu=Huutokauppaa_netiss%E4 ohjeisiin ja vinkkeihin Huuto.netin käytössä].&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Palvelut]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Trifuel.jpg&amp;diff=1126</id>
		<title>Tiedosto:Trifuel.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Trifuel.jpg&amp;diff=1126"/>
		<updated>2008-09-14T17:45:57Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Trifuel, tietoa triathlonista.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Trifuel, tietoa triathlonista.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Kuvakaappaus/WWW}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Linkit&amp;diff=1125</id>
		<title>Linkit</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Linkit&amp;diff=1125"/>
		<updated>2008-09-14T16:49:55Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Lisätty uusi blogi&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Tälle sivulle on pyritty kokoamaan vain hyödyllisimpiä polkupyöräilyyn liittyviä linkkejä. Nettikaupat, karttapalvelut, reittihaut yms. nettipalvelujen linkin on pyritty jakamaan selkeisiin kategorioihin, joihin vain parhaat palvelut kelpuutetaan. Jokaisesta linkistä on lyhyt kuvaus, mitä linkin takana on odotettavissa. Tässä tapauksessa laatu korvaa määrän. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ulkomaiset verkkokaupat  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Chainreactioncycles.png|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.chainreactioncycles.com/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.chainreactioncycles.com/ Chain Reaction Cycles (CRC)]: Mainostaa itseään Euroopan suurimmaksi polkupyörätarvikkeita myyväksi nettikaupaksi. CRC myy pyöräilytarvikkeita suomalaisia pyöräliikkeitä halvemmalla. Esimerkiksi renkaita ja muita tarvikkeita saa jopa puolet halvemmalla kuin Suomesta ja valikoima on melko laaja. Toimitus Suomeen on ilmaista, mikäli ostoskorin yhteissumma ylittää 150 puntaa (n. 200 euroa). Maksutapoina toimivat luottokortit ja PayPal. Myös ainakin Sampo-pankin Visa Electron käy. Koska yritys sijaitsee Euroopassa (Pohjois-Irlannissa), ei muita toimituskuluja tule (esim. tulli ja verot). Toimitusajoiksi luvataan 3-4 arkipäivää. Lue lisää sivulla [[Chain Reaction Cycles]].&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kartta- ja reittipalvelut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:ytv kevyen liikenteen reittiopas.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://kevytliikenne.ytv.fi/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://kevytliikenne.ytv.fi/ YTV:n kevyen liikenteen reittiopas]: Pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen reittiopas, joka osaa näyttää parhaan pyöräreitin määränpäähän. Syötettäessä lähtöpistettä tai määränpäätä, palvelu osaa ehdottaa järkeviä osoitteita jo muutaman alkukirjaimen perusteella, jolloin säästytään paljolta kirjoittamiselta. Reititystavaksi voi valita esimerkiksi suorimman reitin tai asfalttipäällysteisiä reittejä suosivan. Etsitty reitti näytetään yleiskuvana kartalta, josta voi tarkentaa halutessaan usean tason verran. Reitin lisäksi näytetään matkan pituus ja aika, riippuen keskinopeudesta. Rastittamalla vasemmalta ulkolukartan, saa karttaan näkyville kaikki pääkaupunkiseudun pyörätiet. Lisäksi palvelusta on mahdollista katsoa päivän sää ja tuulen suunta. Koko reittistä on mahdollista myös tulostaa erittäin selkeä, mutta tarkka ohje paperille kadun nimineen ja välimatkoineen.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sääpalvelut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Paikallissää.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.iltasanomat.fi/saa/paikallis.asp]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.iltasanomat.fi/saa/paikallis.asp Paikallissää (Ilmatieteen laitos)]: Ilta-Sanomien tarjoamasta ja Ilmatieteen laitoksen laatimasta Paikallissää-palvelusta voi hakea 1 ja 5 vuorokauden sääennusteen 10000 paikkakunnalle Suomessa kirjoittamalla vain paikan nimen hakukenttään.&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Foreca.png|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3 Paikallissää (Foreca)]: Foreca tarjoaa vaihtoehtoisen sääennusteen Ilmatieteen laitoksen ennusteiden lisäksi. Forecan nettisivuilta voi hakea 1-6 vuorokauden ajalta koko Suomen sääennusteet sekä paikallisääennusteet useimmalle Suomen paikkakunnalle. Paikallissääennusteista näkee ennustetun lämpötilan, sademäärän sekä tuulen nopeuden ja suunnan muutaman tunnun välein viideksi päiväksi eteenpäin. Palvelun ennuisteita on hyvä verrata Ilmatieteen laitoksen ennuisteisiin.&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Sadetutka.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.iltasanomat.fi/saa/sadetutka.asp]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.iltasanomat.fi/saa/sadetutka.asp Sadetutka]: Ilta-Sanomien tarjoama ja Ilmatieteen laitoksen laatima Sadetutka näyttää sateiden sijainnin, liikkeen ja määrän viimeisen 8 tunnin ajalta ja sade-ennusteen 8 tuntia tästä eteenpäin visuaalisesti suoraan kartalla. Erinomainen palvelu kaikille ulkona liikkuville ja pitempää tai vähän lyhyempääkin pyörämatkaa suunnitteleville. Jos lähdet lenkille, niin muista aina ensin katsoa sää.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Pyöräily-aiheiset nettisivut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Suomalaiset nettisivut  ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Fillari-lehden nettisivut.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.fillari-lehti.fi]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.fillari-lehti.fi Fillaristin nettisivut]: Suomenkielisen Fillari-lehden nettisivut, joista etenkin keskustelupalsta on hyvinkin aktiivinen ja tutustumisen arvoinen. Sivuston Tori-osiosta löytyy myös osto- ja myynti-ilmoituksia ja Jutut-osiosta lehden vanhemmissa numeroissa julkaistuja artikkeleita ja oppaita. Sivustosta löytyisi paljonkin potentiaalia, mutta jostain syystä sitä ei kehitetä eteenpäin. Liiallinen kaupallisuus paistaa myös läpi koko sivuston ja kaikenlaiset mainokset täyttävätkin ruudusta suuren osan.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Timo Salmis bicycling page.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://lipas.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://lipas.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html Timo Salmi&#039;s bicycling page]: Vanhahtavan ulkoasun ei kannata antaa hämätä, sillä professori Timo Salmen sivuilta löytyy paljon koottuja vastauksia aloittelevien pyöräilijöiden kysymyksiin.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ulkomaalaiset nettisivut  ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Sheldon Browns Bicycle Technical Info.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.sheldonbrown.com/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.sheldonbrown.com/ Sheldon Brown&#039;s Bicycle Technical Info]: Ei uskoisi, kuinka paljon hyödyllistä tietoa kaikesta pyöräilyyn liittyvästä voikaan löytää näinkin vanhan ja epäselvän näköisiltä sivuilta. Suositellaan kaikille pyöräilystä kiinnostuville. Sivuston tekijänä toimii Amerikassa asuva matematiikan ja tietotekniikan tiedemies, joka harrastaa myös valokuvausta ja kirjoittamista. Tämä parrakas kaveri on viettänyt koko elämänsä pyöräilyn parissa.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:ParkTool nettisivut.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.parktool.com/repair/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.parktool.com/repair/ Park Tool Website]: Amerikkalainen Park Tool-yritys on alansa johtavia pyöränkorjaukseen tarvittavien välineiden ja osien valmistaja, markkinoija ja suunnittelija. Tällä hetkellä valikoimiin kuuluukin lähes 300 eri tuotetta. Laadukkaiden osien ja välineiden lisäksi yritys satsaa merkittävästi myös asiakaspalveluun, minkä huomaa etenkin erittäin laadukkaista ja informatiivisista verkkosivuista. Sivuilta löytyy englanniksi kirjakaupalla ilmaista tietoa kuvien kera kaikkesta, mikä vain liittyy polkupyörän korjaukseen. Mistä muualta löytyy näin hienosti toteutettu &amp;quot;polkupyöräkartta&amp;quot;, josta tarvittavat ohjeet ongelmiin voi nopeasti etsiä. &lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Blogit  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Suomalaiset blogit===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Pyörällä Välimerelle.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://blogit.hs.fi/soininvaara/page/4/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://blogit.hs.fi/soininvaara/page/4/ Pyörällä Välimerelle]: Osmo Soininvaara pyöräilee Euroopan halki kuukaudessa. Helsingin Sanomien blogissa hän kertoo 3000 kilometrin pyörämatkastaan Tallinnasta kohti Nitzaa. Mitä Soininvaara olisi kenties tehnyt toisin ja mitä vinkkejä hän antaa itse matkantekoon ja mukaan pakattavista tavaroista. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ulkomaalaiset blogit===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Women&#039;s cycling.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.womenscycling.ca/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.womenscycling.ca/ Women&#039;s Cycling] on etenkin naisille tarkoitettu polkupyöräilyyn erikoistunut blogimuotoinen sivusto. Kun suurin osa polkupyöräilyyn liittyvästä tiedosta on &amp;quot;turhaa nippelitietoa&amp;quot; ja tarkoitettukin vieläpä pääosin miehille, niin Women&#039;s Cycling pyrkii tarjoamaan helpommin sulateltavaa materiaalia. Vielä tällä hetkellä melko köykäinen artikkelivalikoima tarjoaa tietoa mm. harjoittelusta, ravinnosta ja pyörän huollosta. Vaikka blogi ei alustana välttämättä ole se kaikista paras vaihtoehto tiedonjakoon, niin toivotaan menestystä uuden näkökulman omaavalle projektille.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Muut tutustumisen arvoinen  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Huuto.net Polkupyörät.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.huuto.net/fi/cats/ajopolku.php3]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.huuto.net/fi/cats/ajopolku.php3 Huuto.net - Polkupyörät]: Jos etsit käytettyä polkupyörää sikahalvalla tai halpoja varaosia pyörääsi, niin Fillari-lehden Toriakin parempi vaihtoehto on tietenkin suunnata Huuto.netin pyöräpalstalle, josta löytyy lähes 1000 eri kohdetta. Hakua kannattaa käyttää, jos etsii juuri tietyn tyyppistä tai mallista pyörää. Ennen ostoa kannattaa tutustua [http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Internet&amp;amp;sivu=Huutokauppaa_netiss%E4 ohjeisiin ja vinkkeihin Huuto.netin käytössä].&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Palvelut]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Women%27s_cycling.jpg&amp;diff=1123</id>
		<title>Tiedosto:Women&#039;s cycling.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Women%27s_cycling.jpg&amp;diff=1123"/>
		<updated>2008-09-14T16:33:56Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Women&amp;#039;s Cycling.ca on pyöräilyaiheinen blogi naisille.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Women&#039;s Cycling.ca on pyöräilyaiheinen blogi naisille. &lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Kuvakaappaus/WWW}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Vaihteiden_toiminta&amp;diff=1119</id>
		<title>Vaihteiden toiminta</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Vaihteiden_toiminta&amp;diff=1119"/>
		<updated>2008-09-14T14:26:31Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;= Kaikki mitä haluat tietää - vaihteet  =&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Polkimien pyöritysnopeus - Kadenssi  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihteiden tarkoitus on helpottaa pyöräilyä vaihtelevassa maastossa. Ilman vaihteita jyrkkien mäkien nousu ja vastatuuleen polkeminen on hidasta ja hankalaa. Vaihteiden ansiosta myös pitkien alamäkien laskeminen on nopeampaa ja nautinnollisempaa. Jokaisella pyöräilijällä on oma ns. ideaali polkemisnopeus ja -voima, jolla polkimien pyörittäminen on kaikkein tehokkainta ja tuntuu helpolta. Aivan kuten auton moottori antaa parhaan tehon vain tietyllä kierrosnopeusalueella, myös polkeminen on tehokkainta vain tietyllä pyöritysalueella. Tätä optimaalista polkimien pyöritysnopeutta kutsutaan pyöräilijöiden keskuudessa termillä kadenssi (englanniksi cadence). Pyöritettäessä polkimia tällä kadenssilla, eli ideaalisella pyöritysnopeudella, polkeminen on siis kaikkein tehokkainta, eikä nopeuden ylläpito vaadi suuria ponnisteluja. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kadenssiin, eli polkimien pyöritysnopeuteen vaikutetaan tietenkin polkupyörän vaihteilla. Oikean vaihteen valitseminen taas riippuu itse pyörälenkin olosuhteista: maaston muoto, vastatuuli, oma kunto jne. Ideaalisessa polkupyörässä (jossa siis olisi äärettömästi vaihteita) olisi mahdollista polkea aina samalla kadenssilla ja samalla polkemisvoimalla olosuhteista riippumatta. Tietenkin pyörä kulkisi nopeammin alamäessä ja hitaammin ylämäessä, mutta vaihteiden ansiosta kadenssi ja polkemisvoima olisivat aina samat, eivätkä jalat siten tuntisi tätä eroa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Tarkkaile pyöritysnopeuttasi ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kokemattomien pyöräilijöiden kohdalla kadenssi on yleensä liian pieni, eli he polkevat liian isolla vaihteella. Tämä saattaa joskus johtua siitä, että vaihteita ei yksinkertaisesti viitsitä, tai tajuta vaihtaa olosuhteiden muuttuessa. Joissakin tapauksissa voi olla niinkin, että vaihteita ei edes kannata vaihtaa, koska ne eivät toimi kunnolla. Useimmiten syynä liian ison vaihteen käyttöön on kuitenkin silkka tietämättämyys. Varsinkin aloittelevat pyöräilijät luulevat isolla vaihteella polkemisen ja voimakkaan polkimien runttaamisen olevan parempaa harjoittelua, kuin pienellä vaihteella polkimien pyörittämisen. Tämä aloittelijoiden kuvitelma on kuitenkin harhaa ja asia pitäisikin tiedostaa kunnolla. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että kun nostaa pyöritysnopeutta, niin ennaltaehkäisee vammoja ja pyörittäminen on paljon helpompaa pitemmän päälle. Kannattaakin kokeilla käyttää pienempää vaihdetta kuin tavallisesti käyttäisi, jolloin jalat tuntuvat lenkin jälkeen yleensä vähemmän kankeilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mihin tämä nyt sitten perustuu? Kun kadenssi on liian pieni ja vaihde liian iso maaston olosuhteisiin nähden, polkimien pyörittämiseen tarvitaan paljon voimaa. Tällöin riski lihasten rasittumisesta, venähdyksistä ja muista vammoista kasvaa, etenkin polvien ja lonkan kohdalla. Myös energiaa menee hukkaan, kun polkimia ei pyöritetä optimaalisella nopeudella. Liian suuren kadenssin, eli olosuhteisiin nähden liian pienen vaihteen käyttö ei välttämättä ole niin haitallista. Suuri kadenssi mahdollistaakin nopean, mutta hetkellisen vauhdin lisäyksen. Liian suuren kadenssin ylläpito pienellä vaihteella väsyttää kuitenkin pyöräilijän todella nopeasti. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Verrataan tilannetta vaikkapa painonnostoon ja uimiseen. Liian suurella vaihteella runttaaminen on kuin painojen nostamista. Muutama toisto kyllä kehittää lihasmassaa ja vahvistaa jalkoja, mutta saattaa liikaa tehtynä rasittaa lihaksia. Tällainen runttaaminen, eli matala kadenssi ei myöskään vahvista juurikaan sydäntä tai keuhkoja, toisin kuin pienellä vaihteella tehty harjoitus. Pyörittäminen pienellä vaihteella on siis kuin uimista. Liike on nopeaa, vastus vähäistä ja toistoja on paljon. Tällainen liike on aerobista ja pitää jalat notkeina, vaara lihasten ja nivelien vammautumiseen on tällöin huomattavasti vähäisempi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Oikea kadenssi ja sen mittaus  ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mistä sitten tietää, mikä on oikea kadenssi ja mitä vaihdetta käyttää ylämäissä tai tasaisella? Asiasta on kirjoitettu lukemattomia artikkeleja, mutta yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta ei ole. Kirjallisuus antaa hivenen epätarkan lukeman oikean kadenssin arvoksi. Yleensä suositellaan, että kadenssi olisi noin 90-95 kierrosta minuutissa. Kuten erilaisten autojen moottoreissa, myös jokaisella pyöräilijällä kandennssi on kuitenkin hyvinkin eri suuruinen. Esimerkiksi ammattipyöräilijä Lance Armstrongilla kadenssi on 95 - 110 rpm, jotta hän välttyisi jalkojen väsymiseltä/rasitukselta. Isompi ja lihaksikkaampi ammattipyöräilijä Jan Ulrich puolestaan pyörittää paljon pienemmällä kadenssilla, vain noin 70 - 80 rpm. Homma on siis hyvinkin yksilöllistä.&amp;lt;ref&amp;gt;http://www.womenscycling.ca/training_tips_Sept.htm&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yleensä oikea kadenssi on kuitenkin välillä 80-110 kierrosta minuutissa. Helpointa oman kadenssin tarkkaileminen on käyttämällä tähän tarkoitettua mittaria. Mittari toimii kuten tavalliset polkupyörän ajotietokoneet, mutta näyttää muiden ominaisuuksien lisäksi myös kampien pyöritysnopeuden. Toinen tapa tietää kadenssi on tietenkin laskea kuinka monta kertaa  on pyörittänyt kampea puolessa minuutissa ja kertoa tulos kahdella. Helpointa on tietenkin laskea pyöritysten määrä minuutissa, mutta tällöin laskentaa voi tulla sotkemaan jyrkkä ylä- tai alamäki, joten lyhyempi ajanotto on usein järkevämpää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos kampien pyöritysnopeuden nostaminen tuntuu vaikealta jalkojen lipsuessa tai irrotessa polkimista, niin kannattaa ehdottomasti tutustua lukkopolkimien käyttöön. Ilman lukkokenkiä ja lukkopolkiahan eivät ammattilaiset aja. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
= Vaihteet  =&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihteiden toiminta on periaatteeltaan erittäin yksinkertaista: tarkoituksena on saada siirrettyä polkimien pyöritysenergia rattaiden ja ketjun avulla takarenkaan pyörimisenergiaksi. Jalan pyörittäessä poljinta eli pedaalia, liike välittyy polkupyörän kammen ja eturattaan kautta polkupyörän ketjun avulla takapyörän takarattaalle, joka siirtää voiman takarenkaaseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Takavaihtaja  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takavaihtaja näyttää monimutkaiselta, mutta [[Image:Yleiskuva takavaihtajasta.jpg|thumb|left|Bianchi-maantiepyörän takavaihtaja mallia Shimano Sora]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Etuvaihtaja  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etuvaihtaja koostuu häkistä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=Lähteet=&lt;br /&gt;
http://sheldonbrown.com/gears.html&lt;br /&gt;
&amp;lt;references/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Polkupyörän toiminta]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Kesken|Etu- ja takavaihtajasta voisi lisätä tietoa.}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Vaihteiden_toiminta&amp;diff=1115</id>
		<title>Vaihteiden toiminta</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Vaihteiden_toiminta&amp;diff=1115"/>
		<updated>2008-09-14T09:44:42Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;= Kaikki mitä haluat tietää - vaihteet  =&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Polkimien pyöritysnopeus - Kadenssi  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihteiden tarkoitus on helpottaa pyöräilyä vaihtelevassa maastossa. Ilman vaihteita jyrkkien mäkien nousu ja vastatuuleen polkeminen on hidasta ja hankalaa. Vaihteiden ansiosta myös pitkien alamäkien laskeminen on nopeampaa ja nautinnollisempaa. Jokaisella pyöräilijällä on oma ns. ideaali polkemisnopeus ja -voima, jolla polkimien pyörittäminen on kaikkein tehokkainta ja tuntuu helpolta. Aivan kuten auton moottori antaa parhaan tehon vain tietyllä kierrosnopeusalueella, myös polkeminen on tehokkainta vain tietyllä pyöritysalueella. Tätä optimaalista polkimien pyöritysnopeutta kutsutaan pyöräilijöiden keskuudessa termillä kadenssi (englanniksi cadence). Pyöritettäessä polkimia tällä kadenssilla, eli ideaalisella pyöritysnopeudella, polkeminen on siis kaikkein tehokkainta, eikä nopeuden ylläpito vaadi suuria ponnisteluja. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kadenssiin, eli polkimien pyöritysnopeuteen vaikutetaan tietenkin polkupyörän vaihteilla. Oikean vaihteen valitseminen taas riippuu itse pyörälenkin olosuhteista: maaston muoto, vastatuuli, oma kunto jne. Ideaalisessa polkupyörässä (jossa siis olisi äärettömästi vaihteita) olisi mahdollista polkea aina samalla kadenssilla ja samalla polkemisvoimalla olosuhteista riippumatta. Tietenkin pyörä kulkisi nopeammin alamäessä ja hitaammin ylämäessä, mutta vaihteiden ansiosta kadenssi ja polkemisvoima olisivat aina samat, eivätkä jalat siten tuntisi tätä eroa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Tarkkaile pyöritysnopeuttasi ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kokemattomien pyöräilijöiden kohdalla kadenssi on yleensä liian pieni, eli he polkevat liian isolla vaihteella. Tämä saattaa joskus johtua siitä, että vaihteita ei yksinkertaisesti viitsitä, tai tajuta vaihtaa olosuhteiden muuttuessa. Joissakin tapauksissa voi olla niinkin, että vaihteita ei edes kannata vaihtaa, koska ne eivät toimi kunnolla. Useimmiten syynä liian ison vaihteen käyttöön on kuitenkin silkka tietämättämyys. Varsinkin aloittelevat pyöräilijät luulevat isolla vaihteella polkemisen ja voimakkaan polkimien runttaamisen olevan parempaa harjoittelua, kuin pienellä vaihteella polkimien pyörittämisen. Tämä aloittelijoiden kuvitelma on kuitenkin harhaa ja asia pitäisikin tiedostaa kunnolla. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että kun nostaa pyöritysnopeutta, niin ennaltaehkäisee vammoja ja pyörittäminen on paljon helpompaa pitemmän päälle. Kannattaakin kokeilla käyttää pienempää vaihdetta kuin tavallisesti käyttäisi, jolloin jalat tuntuvat lenkin jälkeen yleensä vähemmän kankeilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mihin tämä nyt sitten perustuu? Kun kadenssi on liian pieni ja vaihde liian iso maaston olosuhteisiin nähden, polkimien pyörittämiseen tarvitaan paljon voimaa. Tällöin riski lihasten rasittumisesta, venähdyksistä ja muista vammoista kasvaa, etenkin polvien ja lonkan kohdalla. Myös energiaa menee hukkaan, kun polkimia ei pyöritetä optimaalisella nopeudella. Liian suuren kadenssin, eli olosuhteisiin nähden liian pienen vaihteen käyttö ei välttämättä ole niin haitallista. Suuri kadenssi mahdollistaakin nopean, mutta hetkellisen vauhdin lisäyksen. Liian suuren kadenssin ylläpito pienellä vaihteella väsyttää kuitenkin pyöräilijän todella nopeasti. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Verrataan tilannetta vaikkapa painonnostoon ja uimiseen. Liian suurella vaihteella runttaaminen on kuin painojen nostamista. Muutama toisto kyllä kehittää lihasmassaa ja vahvistaa jalkoja, mutta saattaa liikaa tehtynä rasittaa lihaksia. Tällainen runttaaminen, eli matala kadenssi ei myöskään vahvista juurikaan sydäntä tai keuhkoja, toisin kuin pienellä vaihteella tehty harjoitus. Pyörittäminen pienellä vaihteella on siis kuin uimista. Liike on nopeaa, vastus vähäistä ja toistoja on paljon. Tällainen liike on aerobista ja pitää jalat notkeina, vaara lihasten ja nivelien vammautumiseen on tällöin huomattavasti vähäisempi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Oikea kadenssi ja sen mittaus  ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kirjallisuus antaa hivenen epätarkan lukeman oikean kadenssin arvoksi. Yleensä suositellaan, että kadenssi olisi noin 100 kierrosta minuutissa. Kuten eri mallisten autojen moottoreissa, myös jokaisella pyöräilijällä kandennssi on vähän eri suuruinen. Yleensä se on kuitenkin välillä 80-110 kierrosta minuutissa. Helpointa oman kadenssin tarkkaileminen on käyttämällä tähän tarkoitettua mittaria. Hyvä ratkaisu on käyttää esimerkiksi lukkopolkimia. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
= Vaihteet  =&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaihteiden toiminta on periaatteeltaan erittäin yksinkertaista: tarkoituksena on saada siirrettyä polkimien pyöritysenergia rattaiden ja ketjun avulla takarenkaan pyörimisenergiaksi. Jalan pyörittäessä poljinta eli pedaalia, liike välittyy polkupyörän kammen ja eturattaan kautta polkupyörän ketjun avulla takapyörän takarattaalle, joka siirtää voiman takarenkaaseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Takavaihtaja  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takavaihtaja näyttää monimutkaiselta, mutta [[Image:Yleiskuva takavaihtajasta.jpg|thumb|left|Bianchi-maantiepyörän takavaihtaja mallia Shimano Sora]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Etuvaihtaja  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etuvaihtaja koostuu häkistä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Polkupyörän toiminta]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Kesken|Etu- ja takavaihtajasta voisi lisätä tietoa.}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Kumin_paikkaus&amp;diff=1109</id>
		<title>Kumin paikkaus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Kumin_paikkaus&amp;diff=1109"/>
		<updated>2008-09-13T17:52:13Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Lisätty kuvia&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Kuva:renkaan paikkaus.jpg|thumb|right|250px|Jokaisen pitäisi hallita renkaan paikkaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jokaisen pyöräilijän perustaitoihin pitäisi kuulua renkaan paikkaus ja vaihto kohtuullisessa ajassa. Jos pyöräilee pitempiä matkoja hankalissa olosuhteissa, kumin vaihto ja paikkaus kuuluu jo pakollisiin taitoihin. Jopa lyhyitä kauppareissuja tekevillekin rengasrikko sattuu eteen ennemmin tai myöhemmin. Jos polkupyörän kumi tyhjenee erittäin nopeasti, kannattaa kuitenkin ennen renkaanvaihtoa tarkistaa, jos syy olisikin itse [[venttiili#Venttiilin_vuotamisen_tarkistus|venttiilissä, joka vuotaa]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kumin paikkaus ja vaihto on oikeasti yksinkertainen ja vaivaton operaatio, joka kuitenkin jostain syystä saa monelta sormen suuhun. Väärällä tekniikalla vaihto saattaakin kestää ikuisuuden tai paikkaus ei vain kestä. Kun oikean tekniikan on kerran opetellut ja vaihdon/paikkauksen tehnyt, osaa sen kuitenkin tehdä aina myöhemminkin. Renkaanvaihto operaationa on myös samanlainen pyörästä riippumatta. Mitä useammin sen teet, sitä nopeammin siitä suoriudut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Rengasrikkojen välttäminen==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rengasrikkoja on polkupyörillä lähes tulkoon mahdotonta kokonaan välttää, mutta pienellä panostuksella niiden määrä vähenee huomattavasti. Parhaiten renkaan paikkaukselta vältytään ostamalla pistosuojatut renkaat, joiden materiaali on tavanomaista kestävämpää. Erityisesti talven ja kevään kivimurskassa ajaessa pistosuojatut renkaat ovat järkevä investointi. Välttämättä tällaisten renkaiden hinta ei ole edes tavallisia renkaita kalliimpi. Hyvät pistosuojatut renkaat maantiepyörään saa jo noin 30 eurolla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:tyhjä rengas.jpg|thumb|right|px|Rengasrikkoja voi hyvin estää pistosuojatuilla renkailla]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa myös olla liikenteessä sen verran hereillä, että kiertää kaikki lasinsirut ja louhikot. Jos törmäät juuri uutta asfalttia tekevän ryhmän, kierrä se tai kanna pyörä sen yli, ellet halua renkaitasi täyteen pikeä, joka kerää kaiken hiekan koko loppumatkaltasi. Järkevää olisi myös ainakin kerran kuussa tyhjentää koko rengas ilmasta ja tarkastella/kaivaa mahdolliset terävät kivet renkaan sisästä. Jos rengas näyttää jo hirmu kuluneelta kannattaa se tietenkin vaihtaa, ennen kuin on liian myöhäistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kumin paikkaamiseen tarvittavat työkalut==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Paikkarasia, jossa paikkoja, liimaa ja karhennuspaperia&lt;br /&gt;
* Laadukas pumppu, joka sopii venttiiliin&lt;br /&gt;
* Rengasraudat, 3 kpl (oikeasti muovia)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jotta renkaan vaihto ja pakkaus olisi aina tarvittaessa tai hädän hetkellä mahdollista, mukana pitää kuljettaa joka kerta pientä työkaluarsenaalia. Pakollisiin varusteisiin kuuluukin aina vähintään pieni polkupyörän käsipumppu ja paikkarasia tai varasisäkumi. Varasisäkumia on siitä järkevä kantaa mukana, että sen voi nopeasti vaihtaa puhjenneen tilalle ja paikata puhjennut kumi esim. vasta kotona. Vaikeimpien tapausten varalle mukana on hyvä pitää myös rengasrautoja. Helpoiten pumppu kulkee aina runkoon kiinnitettynä ja varasisäkumi, rengasraudat sekä paikkarasia satulalaukussa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:välineitä renkaanvaihtoon.jpg|thumb|right|300px|Kaikki tarvittavat välineet renkaan paikkaukseen kulkevat satulalaukussa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Renkaan vaihdon vaiheet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
# Paikattavan renkaan irrotus rungosta&lt;br /&gt;
# Sisäkumin tyhjennys ja renkaan irrotus vanteelta&lt;br /&gt;
# Reiän etsintä sisäkumista&lt;br /&gt;
# Ulkorenkaan tarkistus terävien esineiden poistamiseksi&lt;br /&gt;
# Kumin paikkaus ja laitto ulkorenkaan sisään&lt;br /&gt;
# Renkaan asennus paikoilleen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Riippuen renkaan kireydestä ja olosuhteista, tyypillinen renkaan vaihto ja paikkaus vie aikaa noin 15 minuuttia. Homma on mahdollista hoitaa jopa alle viiden minuutin, mikäli paikattava rengas on erittäin löysä eturengas, reikä löytyy pelkän äänen perusteella ja omistaa &amp;quot;tarrapaikan&amp;quot; sekä nopean pumpun. Vaikeissa olosuhteissa tehty kireän renkaan vaihto saattaa tosin viedä jopa puolikin tuntia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Renkaan irrotus===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensin puhjennut rengas kannattaa irrottaa pyörän haarukasta, jotta sisäkumin irrotus ja paikkaus olisivat helpompaa. Käännä pyörä ympäri siten, että se on maassa satulan ja ohjaustangon varassa. Näin rengas on näppärä irrottaa. Monesta pyörästä löytyy jonkinlainen jarrujen pikavapautin, jonka avulla saadaan jarrupalat riittävän etäälle toisistaan. Näin pyörä ja rengas mahtuvat paremmin pois haarukasta. Jos kyseessä on etupyörä, tarvitsee yleensä vain avata pikalinkku, joilla pyörä on kiinni haarukassa ja poistaa rengas.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Takarenkaan kohdalla irrotus on hieman hankalampaa. Jos kyseessä on napavaihde, täytyy ensin irrottaa vaijeri navasta. Tämän jälkeen avataan pikalinkku tai akselin päätymutterit ja poistetaan pyörä haarukasta. Polkupyörissä, joissa on tavallinen ulkovaihtaja, takapyörän poisto on helpompaa, jos vaihtajan on siirtänyt ensiksi pienimmälle takarattaalle. Ketjua voi siirtää esim. rengasraudalla hieman takarattaiden ohi ja näin renkaan saa vapautettua helposti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ulkokumin ja sisäkumin irrotus vanteelta===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jotta sisäkumi olisi mahdollista irrottaa vanteelta, pitää sisäkumista poistaa aluksi ilma venttiilin kautta. Ilman poistaminen riippuu siitä, minkä tyyppinen [[Venttiili|venttiili]] on kyseessä. Maantiepyörissä yleinen [[Venttiili#Presta|Presta]]-venttiili avataan ruuvaamalla nuppi löysemmälle ja painamalla sitä sisäänpäin. Jos pyörässä on [[Venttiili#Schrader|autonventtiili]], painetaan sen sisällä olevaa tappia alas. Vanhanmallinen [[Venttiili#Dunlop|Dunlop]]-venttiili avataan ruuvaamalla kaulus irti ja vetämällä venttiilin sisus ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:ulkorenkaan irrotus.jpg|thumb|right|300px|Rengasrautoja tarvitaan kireissä tapauksissa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aloita ulkokumin vanteelta pois ottaminen vaikkapa venttiilin vastakkaiselta puolelta: tällöin rengasraudat saa helpoiten kumin alle. Raota ulkokumin ja vanteen väliä varovasti työntämällä muovinen rengasrauta niiden väliin. Kun rengasrauta on renkaan reunan alla, painamalla rengasrautaa osa ulkorenkaasta nousee pois vanteelta. Jos ulkorengas on löysä, koko renkaan saa tämän jälkeen irrotettua käsin tai liu&#039;uttamalla rengasrautaa pitkittäissuunnassa vanteen ja ulkorenkaan välissä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jotkin renkaat ovat niin tiukkoja, että operaatioon tarvitaan useampaa rengasrautaa. Kiinnitä käyttämäsi rengasraudan toinen pää pinnoihin ja sijoita 2 kappaletta rengasrautoja noin 10-15 cm päähän toisistaan ulkokumin reunan alle. Paina varovasti rengasrautoja alaspäin ja näin ulkokumin pitäisi tulla vihdoinkin kunnolla vanteen reunan yli. Tämän jälkeen kuljeta taas yhtä rengasrautaa rauhallisesti pitkin vanteen reunaa, jotta ulkokumi tulee vanteen reunan yli koko matkalta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:sisäkumin poisto.jpg|thumb|right|300px|Kun ulkorengas on pois vanteelta, sisäkumi on helppo irrottaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nyt ulkokumi on toiselta puolelta vielä vanteella ja toisella puolella vanteen ulkopuolella. Seuraavaksi kaiva sisäkumi ulkokumin sisältä. Poista sisäkumi viimeiseksi venttiilin kohdalta. Paina venttiilin kohdalla ulkokumi irti olevalta puolelta sisäkumin ja venttiilireiän yli, jolloin venttiili voidaan vetää ulos venttiilinreiästä. Halutessaan koko ulkorenkaan voi myös irrottaa kokonaan vanteelta, jolloin sisäkumin irrotus ja ulkorenkaan tarkistus on helpompi tehdä. Tällöin tosin ulkorenkaan takaisin laittaminen myöhemmässä vaiheessa on hitaampaa. Todella kireiden renkaiden kohdalla kannattaa siis mieluummin irrottaa ulkorengas vain vanteen toiselta puolelta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Reiän etsintä sisäkumista===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pumppaa sisäkumiin ilmaa. Monesti reiän löytää jo sieltä vuotavan ilman äänen perusteella. Jos reikä on melko pieni, kannattaa etsiä sitä laittamalla sisäkumi nenän ja huulien eteen, jotka aistivat pienenkin ilmavirtauksen todella herkästi. Toinen konsti on upottaa sisäkumi vesiastiaan ja tarkkailla ilmakuplia. Tämä on usein etenkin äärettömän pienten reikien kohdalla ainut tapa paikallistaa vuoto. Kun löydät reiän, merkkaa sen kohta vaikkapa tussilla tai valkoisella liidulla tai teipillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kumin paikkaus===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun reikä on löytynyt, tyhjennä renkaasta vähän ilmaa paikkauksen helpottamiseksi. Putsaa ja karhenna reiän alue paikkarasian pienellä hiekkapaperilla, jotta liima tarttuisi siihen mahdollisimman hyvin. Älä kuitenkaan hinkkaa niin, että hiot sisäkumiin uuden reiän. Tutustu käyttämäsi paikkarasian ohjeisiin ja selvitä tarvitseeko juuri kyseisiin paikkoihin laittaa liimaa. Yleensä liiman laittaminen pelkästään sisäkumin pinnalle riittää, kun paikan toisella puolella on folio tai ohut muovi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun tulevan paikan alue on karhennettu, levitä siihen tasainen, ohut kerros liimaa paikkarasian liimatuubilla. Paikkoja on erikokoisia - karhenna ja levitä liimaa koko paikan laajuiselle alueelle. Anna liiman kuivahtaa hetki (1-2 minuuttia) siten, että liima on mattapintaista, eikä enää kiillä. Ota sitten paikkarasiasta tarvittavan kokoinen paikka ja irrota siitä kirkas foliosuoja. Paina foliota vasten ollut pinta reiän päälle ja purista hetki paikkaa tiukasti kumia vasten (n. 2-3 minuuttia), jonka jälkeen liiman pitäisi olla riittävän kuivaa ja paikan pysyä paikoillaan. Joissain paikoissa paikan päälle jää muovinen tai paperinen kalvo, jonka voi jättää paikoilleen, jotta paikka ei takertuisi kiinni ulkokumin sisäpintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:kuvasarja reijän paikkaamisesta.jpg|thumb|center|670px|Karhennettuun pintaan lisätään liima ja annetaan kuivua. Lopuksi paikka päälle ja painellaan sitä hetkinen]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:park tool super patch paikkarasia.jpg|thumb|right|250px|Tarrapaikkoja on helppo kuljettaa ja käyttää]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nykyisin markkinoilta löytyy myös erinomaisesti toimivia, vain postimerkin kokoisia paikkarasioita, joiden käyttö on erittäin helppoa ja nopeaa (ks. kuva oikealla). Mukana on yleensä pala karhennuspaperia ja muutama paikka, jotka toimivat tarran tapaan. Paikan toiselta puolelta irrotetaan kalvo ja paikka vain kiinnitetään sisärenkaaseen. Mitään liimauksia ja odottelua ei siis tarvita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ulkorenkaan ja vannenauhan tarkistus===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaikka sisäkumi onkin paikattu, vielä voi olla löytymättä rengasrikon varsinainen aiheuttaja. Käy sormien avulla läpi koko ulkokumin sisäpinta. Jos tunnet teräviä kohtia, katso kumin ulkopuolelta näkyykö kiviä, lasia yms. renkaan pinnassa. Voit puristella kumia, jolloin kumissa olevat reiät ja vauriot avautuvat paremmin ja näet onko siellä kiviä. Käy läpi loputkin ulkokumin pinnasta ja poista kivensirut yms. Jos löydät rengasrikon aiheuttajan, heitä se mielellään kauas pyöräreitistä, ettei kukaan muu aja saman esineen päältä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:vannenauhan tarkistus.jpg|thumb|right|250px|Vannenauhan kunto on myös aina syytä tarkistaa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tätä vaihetta ei saa todellakaan unohtaa, sillä jos ulkorenkaan sisäpinnassa on esimerkiksi terävä kivi ja sitä ei ole muistettu poistaa, puhkeaa rengas nopeasti uudelleen paikkauksen jälkeen. Ulkorenkaasta ei välttämättä aina löydy mitään teräviä esineitä, vaan ne ovat voineet irrota siitä heti reiän tehtyään. Jos sisäkumissa on reikä on vanteen puolella, eikä ulkorenkaan puolella, tutki vannenauhan kunto. Tarkista, että vannenauha on paikallaan eikä vanteesta törrötä piikkiä tai pinnan päätä, joka mahdollisesti puhkaisee sisäkumin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Renkaan asennus===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kun sisäkumi on vihdoin paikattu, puuttuu enää sen paikalleen asennus. Jos ulkorenkaan toinen reuna ei ole vielä vanteella, aseta ulkorengas vanteen sisäpuolelle. Aseta hivenen muotoonsa pumpattu sisäkumi ulkorenkaan sisälle kokonaisuudessaan, aloittaen venttiilistä. Paina ulkokumin toinenkin reuna vanteelle aloittaen venttiilin kohdasta. Katso, ettei venttiili jää vinoon. Kun ulkokumia on ulkopuolella alle 1/4 osa, ota rengasraudat avuksi tarvittaessa. Aseta toinen rauta paikalleen ja estä sillä ulkokumin uudelleen irtoaminen. Toisen käden raudalla taivuta pikkuhiljaa ulkokumia paikalleen. Varo ettei sisäkumi jää vanteen ja rengasraudan väliin. Kun ulkokumi on paikallaan, lisää renkaaseen hieman ilmaa ja puristele renkaan sivuja, jotta sisäkumi asettuisi kunnolla paikalleen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pumppaa rengas lopulta oikeaan käyttöpaineeseen ja kiinnitä takaisin pyörän haarukkaan. Takavaihtajan ketjua voi avittaa oikeaan paikkaan rengasraudan avulla. Kiristä mutterit/linkut ja muista palauttaa jarrujen pikavapautin oikeaan asentoon. Tarkista lopuksi jarrujen ja vaihteiden toiminta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Katso myös==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[Videot#Uuden_sisäkumin_vaihto|Videoita siitä, miten rengas vaihdetaan oikeaoppisesti]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* http://www.fillari-lehti.fi/perus/jutut/2007/Renkaanvaihto.pdf&lt;br /&gt;
* http://fi.wikibooks.org/wiki/Polkupyörän_huolto_ja_korjaus/Kumin_paikkaaminen&lt;br /&gt;
* http://fi.wikibooks.org/wiki/Polkupyörän_huolto_ja_korjaus/Sisä-_ja_ulkokumin_vaihtaminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Huolto]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Vannenauhan_tarkistus.jpg&amp;diff=1108</id>
		<title>Tiedosto:Vannenauhan tarkistus.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Vannenauhan_tarkistus.jpg&amp;diff=1108"/>
		<updated>2008-09-13T17:40:22Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Vannenauha ja ulkorenkaan sisäpinta pitää muistaa myös tarkistaa. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Vannenauha ja ulkorenkaan sisäpinta pitää muistaa myös tarkistaa. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Sis%C3%A4kumin_poisto.jpg&amp;diff=1107</id>
		<title>Tiedosto:Sisäkumin poisto.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Sis%C3%A4kumin_poisto.jpg&amp;diff=1107"/>
		<updated>2008-09-13T17:37:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Kun ulkorengas on saatu pois vanteelta, sisäkumi on helppo irrottaa. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Kun ulkorengas on saatu pois vanteelta, sisäkumi on helppo irrottaa. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Ulkorenkaan_irrotus.jpg&amp;diff=1106</id>
		<title>Tiedosto:Ulkorenkaan irrotus.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Ulkorenkaan_irrotus.jpg&amp;diff=1106"/>
		<updated>2008-09-13T17:29:36Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Tiukka ulkorengas pitää irrottaa vanteelta rengasrautojen avulla. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Tiukka ulkorengas pitää irrottaa vanteelta rengasrautojen avulla. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Linkit&amp;diff=1105</id>
		<title>Linkit</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Linkit&amp;diff=1105"/>
		<updated>2008-09-13T17:08:29Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Lisätty Park Tool sivusto&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Tälle sivulle on pyritty kokoamaan vain hyödyllisimpiä polkupyöräilyyn liittyviä linkkejä. Nettikaupat, karttapalvelut, reittihaut yms. nettipalvelujen linkin on pyritty jakamaan selkeisiin kategorioihin, joihin vain parhaat palvelut kelpuutetaan. Jokaisesta linkistä on lyhyt kuvaus, mitä linkin takana on odotettavissa. Tässä tapauksessa laatu korvaa määrän. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ulkomaiset verkkokaupat  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Chainreactioncycles.png|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.chainreactioncycles.com/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.chainreactioncycles.com/ Chain Reaction Cycles (CRC)]: Mainostaa itseään Euroopan suurimmaksi polkupyörätarvikkeita myyväksi nettikaupaksi. CRC myy pyöräilytarvikkeita suomalaisia pyöräliikkeitä halvemmalla. Esimerkiksi renkaita ja muita tarvikkeita saa jopa puolet halvemmalla kuin Suomesta ja valikoima on melko laaja. Toimitus Suomeen on ilmaista, mikäli ostoskorin yhteissumma ylittää 150 puntaa (n. 200 euroa). Maksutapoina toimivat luottokortit ja PayPal. Myös ainakin Sampo-pankin Visa Electron käy. Koska yritys sijaitsee Euroopassa (Pohjois-Irlannissa), ei muita toimituskuluja tule (esim. tulli ja verot). Toimitusajoiksi luvataan 3-4 arkipäivää. Lue lisää sivulla [[Chain Reaction Cycles]].&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kartta- ja reittipalvelut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:ytv kevyen liikenteen reittiopas.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://kevytliikenne.ytv.fi/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://kevytliikenne.ytv.fi/ YTV:n kevyen liikenteen reittiopas]: Pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen reittiopas, joka osaa näyttää parhaan pyöräreitin määränpäähän. Syötettäessä lähtöpistettä tai määränpäätä, palvelu osaa ehdottaa järkeviä osoitteita jo muutaman alkukirjaimen perusteella, jolloin säästytään paljolta kirjoittamiselta. Reititystavaksi voi valita esimerkiksi suorimman reitin tai asfalttipäällysteisiä reittejä suosivan. Etsitty reitti näytetään yleiskuvana kartalta, josta voi tarkentaa halutessaan usean tason verran. Reitin lisäksi näytetään matkan pituus ja aika, riippuen keskinopeudesta. Rastittamalla vasemmalta ulkolukartan, saa karttaan näkyville kaikki pääkaupunkiseudun pyörätiet. Lisäksi palvelusta on mahdollista katsoa päivän sää ja tuulen suunta. Koko reittistä on mahdollista myös tulostaa erittäin selkeä, mutta tarkka ohje paperille kadun nimineen ja välimatkoineen.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sääpalvelut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Paikallissää.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.iltasanomat.fi/saa/paikallis.asp]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.iltasanomat.fi/saa/paikallis.asp Paikallissää (Ilmatieteen laitos)]: Ilta-Sanomien tarjoamasta ja Ilmatieteen laitoksen laatimasta Paikallissää-palvelusta voi hakea 1 ja 5 vuorokauden sääennusteen 10000 paikkakunnalle Suomessa kirjoittamalla vain paikan nimen hakukenttään.&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Foreca.png|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3 Paikallissää (Foreca)]: Foreca tarjoaa vaihtoehtoisen sääennusteen Ilmatieteen laitoksen ennusteiden lisäksi. Forecan nettisivuilta voi hakea 1-6 vuorokauden ajalta koko Suomen sääennusteet sekä paikallisääennusteet useimmalle Suomen paikkakunnalle. Paikallissääennusteista näkee ennustetun lämpötilan, sademäärän sekä tuulen nopeuden ja suunnan muutaman tunnun välein viideksi päiväksi eteenpäin. Palvelun ennuisteita on hyvä verrata Ilmatieteen laitoksen ennuisteisiin.&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Sadetutka.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.iltasanomat.fi/saa/sadetutka.asp]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.iltasanomat.fi/saa/sadetutka.asp Sadetutka]: Ilta-Sanomien tarjoama ja Ilmatieteen laitoksen laatima Sadetutka näyttää sateiden sijainnin, liikkeen ja määrän viimeisen 8 tunnin ajalta ja sade-ennusteen 8 tuntia tästä eteenpäin visuaalisesti suoraan kartalla. Erinomainen palvelu kaikille ulkona liikkuville ja pitempää tai vähän lyhyempääkin pyörämatkaa suunnitteleville. Jos lähdet lenkille, niin muista aina ensin katsoa sää.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Pyöräily-aiheiset nettisivut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Suomalaiset nettisivut  ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Fillari-lehden nettisivut.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.fillari-lehti.fi]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.fillari-lehti.fi Fillaristin nettisivut]: Suomenkielisen Fillari-lehden nettisivut, joista etenkin keskustelupalsta on hyvinkin aktiivinen ja tutustumisen arvoinen. Sivuston Tori-osiosta löytyy myös osto- ja myynti-ilmoituksia ja Jutut-osiosta lehden vanhemmissa numeroissa julkaistuja artikkeleita ja oppaita. Sivustosta löytyisi paljonkin potentiaalia, mutta jostain syystä sitä ei kehitetä eteenpäin. Liiallinen kaupallisuus paistaa myös läpi koko sivuston ja kaikenlaiset mainokset täyttävätkin ruudusta suuren osan.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Timo Salmis bicycling page.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://lipas.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://lipas.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html Timo Salmi&#039;s bicycling page]: Vanhahtavan ulkoasun ei kannata antaa hämätä, sillä professori Timo Salmen sivuilta löytyy paljon koottuja vastauksia aloittelevien pyöräilijöiden kysymyksiin.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ulkomaalaiset nettisivut  ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Sheldon Browns Bicycle Technical Info.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.sheldonbrown.com/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.sheldonbrown.com/ Sheldon Brown&#039;s Bicycle Technical Info]: Ei uskoisi, kuinka paljon hyödyllistä tietoa kaikesta pyöräilyyn liittyvästä voikaan löytää näinkin vanhan ja epäselvän näköisiltä sivuilta. Suositellaan kaikille pyöräilystä kiinnostuville. Sivuston tekijänä toimii Amerikassa asuva matematiikan ja tietotekniikan tiedemies, joka harrastaa myös valokuvausta ja kirjoittamista. Tämä parrakas kaveri on viettänyt koko elämänsä pyöräilyn parissa.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:ParkTool nettisivut.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.parktool.com/repair/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.parktool.com/repair/ Park Tool Website]: Amerikkalainen Park Tool-yritys on alansa johtavia pyöränkorjaukseen tarvittavien välineiden ja osien valmistaja, markkinoija ja suunnittelija. Tällä hetkellä valikoimiin kuuluukin lähes 300 eri tuotetta. Laadukkaiden osien ja välineiden lisäksi yritys satsaa merkittävästi myös asiakaspalveluun, minkä huomaa etenkin erittäin laadukkaista ja informatiivisista verkkosivuista. Sivuilta löytyy englanniksi kirjakaupalla ilmaista tietoa kuvien kera kaikkesta, mikä vain liittyy polkupyörän korjaukseen. Mistä muualta löytyy näin hienosti toteutettu &amp;quot;polkupyöräkartta&amp;quot;, josta tarvittavat ohjeet ongelmiin voi nopeasti etsiä. &lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Blogit  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Pyörällä Välimerelle.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://blogit.hs.fi/soininvaara/page/4/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://blogit.hs.fi/soininvaara/page/4/ Pyörällä Välimerelle]: Osmo Soininvaara pyöräilee Euroopan halki kuukaudessa. Helsingin Sanomien blogissa hän kertoo 3000 kilometrin pyörämatkastaan Tallinnasta kohti Nitzaa. Mitä Soininvaara olisi kenties tehnyt toisin ja mitä vinkkejä hän antaa itse matkantekoon ja mukaan pakattavista tavaroista. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Muut tutustumisen arvoinen  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Huuto.net Polkupyörät.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.huuto.net/fi/cats/ajopolku.php3]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.huuto.net/fi/cats/ajopolku.php3 Huuto.net - Polkupyörät]: Jos etsit käytettyä polkupyörää sikahalvalla tai halpoja varaosia pyörääsi, niin Fillari-lehden Toriakin parempi vaihtoehto on tietenkin suunnata Huuto.netin pyöräpalstalle, josta löytyy lähes 1000 eri kohdetta. Hakua kannattaa käyttää, jos etsii juuri tietyn tyyppistä tai mallista pyörää. Ennen ostoa kannattaa tutustua [http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Internet&amp;amp;sivu=Huutokauppaa_netiss%E4 ohjeisiin ja vinkkeihin Huuto.netin käytössä].&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Palvelut]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:ParkTool_nettisivut.jpg&amp;diff=1104</id>
		<title>Tiedosto:ParkTool nettisivut.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:ParkTool_nettisivut.jpg&amp;diff=1104"/>
		<updated>2008-09-13T16:44:40Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Park Tool-yrityksen englanninkieliset nettisivut ovat kielitaitoisille erinomainen tiedonlähde pyörän korjaukseen ja huoltoon.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Park Tool-yrityksen englanninkieliset nettisivut ovat kielitaitoisille erinomainen tiedonlähde pyörän korjaukseen ja huoltoon. &lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Kuvakaappaus/WWW}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Bianchi&amp;diff=1103</id>
		<title>Käyttäjä:Bianchi</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Bianchi&amp;diff=1103"/>
		<updated>2008-09-13T16:07:42Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Lisätty kuvat&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;==Taustaa==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nimimerkin Bianchi takana lymyilee toinen Polkupyöräwikin &amp;quot;synnyttäjistä&amp;quot;, eli kutsumanimeni on Jarmo. Kirjoittelen silloin tällöin myös toiseen sivustoon: [http://www.mvnet.fi/ MVnet]. Polkupyöräilyä olen harrastanut lähes koko ikäni ja poljen nykyisin paikkaan kuin paikkaan säästä riippumatta. Edes liukas talvikelikään ei ole este, lähinnä hidsaste. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tallista löytyy tällä hetkellä uusi maantiepyörä ja vanhempi maastopyörä, jota käytän lähinnä erittäin lyhyissä kauppareissuissa, syksyn sateissa ja talven loskassa. Pääosa pyöräilykilometreistäni tulee työ- ja koulumatkoista, noin 30 kilometriä päivässa. Vuodessa tulee ajettua noin 3000 kilometriä, jota pidän ihan hyvänä tavoitteena. Näillä näkymin tänä vuonna (huhti-lokakuu) kilometrejä pelkästään maantiepyörällä kertyy hieman alle 3200. Keskiarvoksi tästä muuten tulee pikaisella laskutoimituksella reilut 15 km pyöräilykaudessa. Ei ihme, että ruokaa kuluu :)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hirveän pitkiä päivälenkkejä en ole vielä tehnyt, pisin on reilu 140 km, joka on ajettu [[Tour de Helsinki|Tour de Helsinki 2008-pyöräilytapahtumassa]]. Tuloksena aika 5:29:50 ja sijoitus noin 650. Tarkoituksena olisi tietenkin osallistua myös vuoden 2009 tapahtumaan samalla joukkueella, kuin viimeksikin ja parantaa sekä aikaa, että sijoitusta. Tavoitteena on vähintään alittaa viiden tunnin aika.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uuden maantiepyörän ostin huhtikuun lopussa 2008 pakollista työharjoittelua varten ja nyt voisi sanoa, että toiseen pyörätyyppiin en enää vaihda. Maantiepyöräni on merkkiä Bianchi Via Nirone Alu Sora. Pyörä on ostettu Velosport -pyöräliikkeestä ja maksoi tarvikkeineen noin 1050 euroa. Pyörän tärkeimmät speksit ovat seuraavat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Rungon koko: 55 cm, 18 vaihdetta, etuhaarukka hiilikuitua.&lt;br /&gt;
* Jarrut ja voimansiirto: Shimano Sora&lt;br /&gt;
* Ensiasennuskumeina Continental Ultra Sport 23-622, jotka heitin mäkeen 1000 kilometrin jälkeen.&lt;br /&gt;
* Vanteet: Ambrosio WS ja lukkopolkimina kaksipuoleiset (avo/lukko) Shimanon polkimet&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Polkupyörästä löytyy lisäksi seuraavat varusteet, joista osa on hankittu erikseen ja osa ruinattu kaupan kylkiäisiksi:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Pistosuojatut renkaat mallia Michelin Lithion (maksoin ryöstöhinnan 80/pari Velosportista)&lt;br /&gt;
* Lukkokengät mallia SIDI MTB - Bullet 2 (ostin pyörän mukana)&lt;br /&gt;
* ABUS Bordo 6000, 75 cm taiteltava U-lukko (hinta 59,90 euroa Friisilän Budget Sportista)&lt;br /&gt;
* Vaijerilukko, paksuus 10 mm ja pituus 180cm (hinta 3,49 euroa, ostettu Biltemasta)&lt;br /&gt;
* Langaton polkupyörämittari Topcom Speedopulse 1000W. Näyttää mm. nopeuden, matkan, ajan, keskinopeuden, sykkeen ja ilman lämpötilan (hinta 34,50 euroa sykevöineen, ostettu Lommilan Motonetistä)&lt;br /&gt;
* Tukijalka (hinta noin 3 euroa, ostettu myös Lommilan Motonetistä)&lt;br /&gt;
* Satulalaukku, jossa sisäkumi, rengasraudat ja yleistyökalu (tulivat pyörän mukana Velosportista). Laukussa myös renkaanpaikkaussetti (noin 4 euroa Sellon Class ja Olssonista) sekä töistä &amp;quot;lainatut&amp;quot; labrahanskat&lt;br /&gt;
* Bianchin alkuperäinen juomapullo ja teline (tulivat pyörän mukana)&lt;br /&gt;
* Käsipumppu ja teline (tuli pyörän mukana)&lt;br /&gt;
* Kilikello (saatu Velosportista pyörän mukana) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alla muutama kuva polkupyörästäni:&lt;br /&gt;
[[Kuva:Bianchi edestä.jpg|thumb|left|300px|Bianchi edestä. Värinä tietenkin se ainoa oikea celeste]]&lt;br /&gt;
[[Kuva:Bianchi voimansiirto.jpg|thumb|right|300px|Bianchin voimansiirto, jarrut ja vaihteisto rakentuvat Shimano Soran-osasarjan ympärille]]&lt;br /&gt;
[[Kuva:Bianchi sivusta.jpg|thumb|left|500px|Bianchi on kauneimmillaan sivusta]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Bianchi_voimansiirto.jpg&amp;diff=1102</id>
		<title>Tiedosto:Bianchi voimansiirto.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Bianchi_voimansiirto.jpg&amp;diff=1102"/>
		<updated>2008-09-13T15:36:50Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Bianchi Via Nirone Alu Sora-maantiepyörän voimansiirto koostuu halvimmista, mutta laadukkaista Shimanon osista. Ketju on juuri vaihdettu. Pyörä ollut melko aktiivisessa käytössä. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Bianchi Via Nirone Alu Sora-maantiepyörän voimansiirto koostuu halvimmista, mutta laadukkaista Shimanon osista. Ketju on juuri vaihdettu. Pyörä ollut melko aktiivisessa käytössä. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Bianchi_sivusta.jpg&amp;diff=1101</id>
		<title>Tiedosto:Bianchi sivusta.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Bianchi_sivusta.jpg&amp;diff=1101"/>
		<updated>2008-09-13T15:34:17Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Bianchi Via Nirone Alu Sora-maantiepyörä kaikessa komeudessaan. Pyörä ollut melko aktiivisessa käytössä. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Bianchi Via Nirone Alu Sora-maantiepyörä kaikessa komeudessaan. Pyörä ollut melko aktiivisessa käytössä. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Bianchi_edest%C3%A4.jpg&amp;diff=1100</id>
		<title>Tiedosto:Bianchi edestä.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Bianchi_edest%C3%A4.jpg&amp;diff=1100"/>
		<updated>2008-09-13T15:32:42Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Bianchi Via Nirone Alu Sora-maantiepyörä kuvattuna sivulta. Pyörä ollut melko aktiivisessa käytössä. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Bianchi Via Nirone Alu Sora-maantiepyörä kuvattuna sivulta. Pyörä ollut melko aktiivisessa käytössä. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tour_de_Helsinki_2008&amp;diff=1098</id>
		<title>Tour de Helsinki 2008</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tour_de_Helsinki_2008&amp;diff=1098"/>
		<updated>2008-09-13T09:24:47Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Linkkejä kuvagallerioihin&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Tältä sivulta löytyy tietoa vuoden 2008 Tour de Helsinki -pyöräilytapahtumasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähtö ja reitti ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;div style=&amp;quot;float: right; margin-left: 1em;&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;googlemap version=&amp;quot;0.9&amp;quot; lat=&amp;quot;60.37586&amp;quot; lon=&amp;quot;24.933472&amp;quot; type=&amp;quot;map&amp;quot; zoom=&amp;quot;9&amp;quot; width=&amp;quot;300&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
http://www.polkupyoraily.net/files/maps/tour_de_helsinki_reitti_2008.xml&lt;br /&gt;
60.20281, 24.942913&lt;br /&gt;
Käpylän olympiavelodromi&lt;br /&gt;
&amp;lt;/googlemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/div&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki 2008 -kuntoajo järjestettiin jälleen &#039;&#039;&#039;sunnuntaina 7.9.2008&#039;&#039;&#039;. Startti tapahtui klo 11:00 yhteislähtönä Käpylän olympiavelodromin parkkipaikalta ja reitti päättyi tietenkin monen kilometrin ja mäen jälkeen hivenen mutkitellen Käpylän hienolle olympiavelodromille. Johdetussa yhteissaattueessa ajettiin rauhallista vauhtia Pitäjänmäen läpi Espoon Karakallioon, josta alkoi lopulta vapaa vauhti. Suuren ihmismassan takia ajonopeus ennen vapaan vauhdin alkua oli välillä alle kävelyvauhtia ja hitaissa ja kapeissa kohdissa jouduttiin jopa pysähtymään. Koko pääkaupunkiseudun kiertävä [http://www.tourdehelsinki.fi/reitti.html reitti] kulki Helsingin ja Espoon lisäksi  Nurmijärven, Tuusulan, Hyvinkään, Mäntsälän, Sipoon ja Vantaan kautta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reitin kokonaispituus oli vähän reilu 140 kilometriä ja kokonaisnousua oli noin 1000 metriä. Reitillä oli neljä selkeästi ja hyvin sijoitettua huoltopistettä tien oikeassa laidassa, noin 30 kilometrin välein. Nopeimmille oli luvassa rahapalkintoja ja osallistujien kesken arvottiin myös palkintoja, joista hienoin oli kunnon kilpapyörä. Kovakuntoisimpien odotettiin kirittävän maalisuoralle vajaan neljän tunnin polkemisen jälkeen ja voittajan aika olikin 3:35:03 (keskinopeus 42,8 km/h).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tour de Helsinki aikaisemmin ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki on järjestetty pienimuotoisempana myös vuosina 2005 ja 2006. Vuodeksi 2007 Tour de Helsinki uudistui. Viiden pääkaupunkiseutulaisen pyöräilyseuran yhteistyönä Tour de Helsinki järjestettiin kuntoajona ajanottoineen, liikenteenohjauksineen ja huoltopisteineen. Osallistujia tapahtumassa oli jo huimat noin 400 ja nelihenkisiä joukkueita 14 kappaletta. Tällöin miesten pyöräilykuninkuuden voitti aikaan 3:51:07 (keskinopeus 39,2 km/h saattoajon jälkeen). Naisten ykkönen oli ajalla 4:18:48. Paras neljän hengen joukkue ajoi aikaan 15:35:37.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Järjestelyt ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki 2008 -ajo järjestettiin ja vietiin loppuun erittäin onnistuneesti viiden pääkaupunkiseutulaisen pyöräilyseuran yhteistyönä (Helsingin yliopiston pyöräilyseura Prologi ry, Cycle Club Helsinki ry, Idrottsklubben-32 ry, Vantaan pyöräilijät ry sekä Helsingin polkupyöräilijät ry). Aikaisempien uudistusten lisäksi mukaan saatiin myös seitsemän merkkiajajaa, jotka vetivät eri keskinopeuteen pyrkiviä ryhmiä. Keskinopeusryhmiä oli seitsemän: 20, 22, 24, 26, 28, 30 ja 32 km/h.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reitillä oli liikenteenohjaajia ohjaamassa osallistujia ja muuta liikennettä sekä kylttiohjaus, myös liikennevalot olivat keltaisella vilkulla lähes koko reitin läpi. Poliisimoottoripyörän ja johtoauton lisäksi joukon mukana letkan häntäpäässä kulki ylitsepääsemättömien välinerikkojen tai uupumuksen takia ensiapu- ja jälkiauto, jotka poimivat osallistujat välineineen kyytiin ja kuljettivat takaisin velodromille. Viime vuonna paljon kehuja ajajilta saaneisiin järjestelyihin kuului tietenkin myös ravinnehuolto: menuna vesi, urheilujuoma, suolakurkut, rusinat ja banaanit sekä ilmoittautumisen yhteydessä saatu energiapatukka.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaiken kaikkiaan järjestelyt toimivat taas esimerkillisen hyvin ja tapahtuma ylitti jälleen kerran kaikki odotukset, ollen menestys. Onneksi sää suosi tapahtumaa jälleen kerran. Muutamaa päivää ennen lähtöä sääennusteet eivät lupailleet hyvää, mutta kisapäivänä oli mitä mainioin sää koko matkan ajan. Lämpötila oli noin 16-17 astetta, oli pilvistä, tuulta ei ollut nimeksikään (2 m/s) ja tiet olivat ehtineet kuivua edellisen yön rankkasateen jälkeen. Juuri parempaa säätä ei olisi voinut toivoakaan. Tapahtumaan osallistui 950 enemmän tai vähemmän kilpailuhenkistä kuntoilijaa ja 890 heistä ajoi maaliin täydet 140 km. Edellisen vuoden aikoihin verrattuna mukana oli erittäin hyväkuntoista porukkaa ja erinomaisen sään ansiosta myös voittajan aikakin parani selkeästi. Lopulliset tulokset ovat nähtävillä [http://www.tourdehelsinki.fi/tulokset.html tapahtuman virallisilla verkkosivuilla].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valitettavasti onnettomuuksilta ei myöskään kokonaan vältytty. Epävirallisten tietojen mukaan matkalla sattui noin viitisen kappaletta pahempaa tapaturmaa. Suurin osa tapauksista johtui siitä, että takana oleva ajoi edessä olevan renkaaseen joko keskittymisen herpaantuessa tai edessä olevan ajajan hidastaessa tai muuttaessa ajolinjaansa yllättäen. Onneksi mitään erittäin vakavaa ei sattunut, vaan kaatumisista ja törmäyksistä selvittiin tikeillä, ruhjeilla ja murtuneilla kylkiluilla. Voittokamppailukin ratkesi kaatumiseen, kun ratapyöräilijänä tunnettu Matti Pajari kaatui mutkassa olleen hiekan takia noin kilometri ennen maalia yrittäessään karistaa kannoiltaan virolaisen Riivo Schumannin, joka lopulta vei voiton Pajarin ollessa toinen. &amp;lt;ref&amp;gt;[http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Tour+de+Helsinki+kiersi+Uudellamaalla/1135239247429?ref=rss HS.fi - Tour de Helsinki kiersi Uudellamaalla]&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Osallistuminen ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki 2008:n osallistumismaksu oli 25 euroa osallistujaa kohden ja 80 euroa neljän hengen joukkueelle kesäkuusta elokuun loppuun asti. 31.8. jälkeen tai tapahtumapaikalla ilmoittauduttaessa hinta oli 35 euroa osallistujaa kohden tai 120 euroa joukkuetta kohden. &lt;br /&gt;
Jos tapahtumaan olisi ilmoittautunut yli puoli vuotta etuajassa, olisi osallistuminen maksanut vain noin 60 euroa neljän hengen joukkueelta. Vuoden 2009 kisoihin kannattaa siis ilmoittautua ajoissa. Tarkempia tietoja tulevasta ilmoittautumisesta löytynee tapahtuman virallisilta nettisivuilta kohdasta [http://www.tourdehelsinki.fi/ilmoittautuminen.html ilmoittautuminen]. Olet sitten kilpapyöräilijä tai pyöräilyyn rennommin suhtautuva harrastelija, tätä elämystä ei kannata jättää seuraavana vuonnakaan väliin. Koe tapahtuma ajamalla maaliin suomalaisen ratapyöräilyn pyhätöllä Olympiavelodromilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kuvia tapahtumasta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;gallery widths=&amp;quot;180px&amp;quot; heights=&amp;quot;135px&amp;quot; perrow=&amp;quot;3&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 1.jpg|Poliisisaattue Bembölessä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 2.jpg|Kärkijoukko polkemassa karkuun muilta Bembölessä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 3.jpg|Muutamat innokkaat osallistuivat kisaan myös nojapyörillä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 4.jpg|Todennäköisesti 30 km/h keskinopeusryhmän letkan alkupäätä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 5.jpg|Todennäköisesti n. 25 km/h keskinopeusryhmää.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 6.jpg|Liikkeellä oltiin myös tandemilla. &lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 7.jpg|Letkan loppupään ryhmiä. Paljon oli pyöräilijöitä liikkeellä myös hybrideillä ja jopa maastopyörillä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 8.jpg|Liikkeellä oltiin jopa kickbikellä eli potkupyörällä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh maali.jpg|Maalialue velodromilla.&lt;br /&gt;
&amp;lt;/gallery&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisää kuvia vuoden 2008 Tour de Helsingistä löytyy mm. seuraavista kuvagallerioista:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* http://picasaweb.google.fi/pekka99/TdH_2008#&lt;br /&gt;
* http://picasaweb.google.com/surakka.aimo/TdH79200802&lt;br /&gt;
* http://picasaweb.google.fi/hepo.fi/TourDeHelsinki2008#&lt;br /&gt;
* http://www.flickr.com/photos/helmut_rec/sets/72157607184966703/&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tunnelmia ja kommentteja tapahtumasta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Team Polkupyöräwiki===&lt;br /&gt;
Myös Polkupyöräwikin porukka oli ottamassa osaa hienoon tapahtumaan ensimmäistä kertaa nelihenkisen tiimin voimin. Tiimi koostui kahdesta Helsingin Yliopiston biotekniikan ja kahdesta TKK:n tietotekniikan opiskelijasta. Kaikilla oli takana noin alle vuoden verran kokemusta ja ajokilometrejä maantiepyörällä. Tavoitteena oli tietenkin päästä nautiskellen ja vielä hyvissä voimin maaliin ja kokea, miltä joukkueessa ajaminen ja kisaaminen oikeasti maantiepyörällä tuntuu. Keskinopeudeksi ajattelimme noin 26 km/tunnissa taukojen kanssa ja ajonopeudeksi hivenen alle 28 km/h. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuten [http://www.tourdehelsinki.fi/tulokset.html tuloksista] voi huomata, saapui tiimimme hengissä maaliin ajalla 22:05:05. Joukkueita mukana oli 32 ja Team Polkupyöräwiki oli vasta sijalla 28. Sijoittuminen loppupäähän on pienoinen pettymys, mutta kun katsoo muiden joukkueiden ajoaikoja, niin paljon olisi pitänyt vielä vauhtia kiristää, että sijoitus olisi noussut edes muutaman sijan. Ihme teräsmiehiä/naisia kaikissa tiimeissä. No onpahan ainakin jotain, mitä parantaa ensi vuonna. Alun sekasortoa ja lopun kirivaihdetta lukuun ottamatta ajoimme koko kisan loppuun joukkueena. Peesaaminen toimi hyvin ja vetoavun ansiosta suorilla pääsimme helposti 32 km/h keskinopeutta ja jopa ylikin. Joukkueajoa pitäisi tosin vielä hioa, sillä kuopista yms. ilmoittavat käsimerkit olivat usein myöhässä ja ajolinjat heiluivat. Letkan vetäjääkin pitäisi vaihtaa nopeampaa tahtia, jotta vauhti säilyisi, eikä vetäjä väsähtäisi. Onneksi tiimillämme oli kuitenkin hauskaa, kiitos siitä kaikille.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
--[[Käyttäjä:Admin|Admin]] 9. syyskuuta 2008 kello 09.50 (UTC)&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;
--[[Käyttäjä:Bianchi|Bianchi]] 9. syyskuuta 2008 kello 09.50 (UTC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajajien mietteitä===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oma aikani oli tauot (kaikki 4 kpl.) mukaan laskettuna 5:29:50 ja sijoitus 652. Keskinopeudeksi tästä saadaan vähän reilut 26 km/h. Oma ajotietokoneeni näytti ajakseni ilman taukoja alle viittä tuntia, jolloin keskinopeus nousee jo reippaasti yli 28 km/h. Sijoitukseeni en ole kauhean tyytyväinen, mutta pelkän ajon keskinopeus on kyllä ensikertalaiselle hyvä. Ei uskoisi, että vietimme tosiaan joukkueen kanssa tauoilla reilut puoli tuntia, eli keskiarvona yli 8 minuuttia/per tauko. Tästä ajasta kun nipistää yli puolet pois, ja vähentää tankkauspisteillä käynnit vain kahteen, niin ensi vuonna aika on paljon parempi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syy huonoon joukkue- ja yksilöaikaan oli myös massalähdön ruuhka. Lähdimme 26 km/h nopeusryhmän mukana letkan häntäpäästä, joten edessä oleva ruuhka hidasti meitä erittäin pahasti ja samassa tohinassa osa tiimistämme hajosi. Saimme tiimimme kokoon vasta ensimmäisellä tankkauspisteellä ja jouduinkin itse ajamaan koko 40 kilometrin alkumatkan erittäin rikkinäistä ja tempoilevaa ajoa sekalaisten ajajien peesissä. Lähdössä olisikin kannattanut mennä heti nopeimman kärkiporukan joukkoon ja jättäytyä niistä vasta pikkuhiljaa hyödyntäen oman tiimin vetoapua. Väitän, että hukkasimme tähän massalähtöön ja ensimmäisellä tankkauspisteellä tapahtuneeseen ryhmän kokoamiseen vähintään 15 minuuttia hyvää ajoaikaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyöräilytapahtumaan valmistautuminen meni myös itselläni vähän penkin alle. Kunnon treenejä ei oikein ollut takana. Pisin oli reilut 80 km ja muutama 60 km lenkki tuli tehtyä, mutta pääosa ajostani oli jokapäiväisiä työmatkoja (n. 16 km yhteen suuntaan). Myös vaatetus oli säähän nähden alimitoitettu, sillä lähdin vain lyhythihaisessa ajopaidassa ja pyöräilyshortseissa. Onneksi sain lainattua takkia ensimmäiselle tankkauspisteelle asti. Oikeat varusteet olisivat olleet pitkähihainen ajopaita ja pitkäthousut. Ensi kerralla olen onneksi paljon viisaampi tapahtuman, pyöräilykokemuksen ja kertyneiden treenikilometrien suhteen, joten tavoitteena on jo viiden tunnin alitus kokonaisajassa. Toivottavasti sää on myös silloin suosiollinen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
--[[Käyttäjä:Bianchi|Bianchi]] 9. syyskuuta 2008 kello 09.50 (UTC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoden 2008 Tour de Helsinki oli itselleni ensimmäinen isommassa ryhmässä pyöräilty matka - ja itse asiassa elämäni ensimmäinen yhteen menoon yli 100 km lenkki pyöräillen. Valmistautumiseni kisaan alkoi kyllä hieman liian myöhään - tosin päätös kisaan osallistumisestakaan ei tapahtunut kuin vasta muutama viikko ennen kisapäivää. Kesän aikana poljin kyllä pari kertaa viikossa 25 km työmatkan (yhteen suuntaan) päivässä, mutta yli 50 km pidempiä lenkkejä tuli tehtyä vain muutama n. viikkoa ennen kisapäivää, joista pisin oli 80 km. Pitempiä 100 km lenkkejä olisikin voinut polkea säännöllisesti koko kesän ajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alun perin ajatuksena oli mennä 26 km/h keskinopeusryhmän mukana, jonka perässä pysyimmekin aluksi hyvin - itse asiassa alussa ajoimme jopa 28 km/h ryhmän mukana, mutta kadotimme heidät sitten ensimmäisen huoltopisteen jälkeen. Loppuaikani oli maalissa 5:29:25 ja sijoitus 641. Pyörän nopeusmittari näytti kokonaismatkaksi n. 142 km ja ajoajaksi 4:53:30 keskinopeuden ollessa 29 km/h. Liian pitkät tauot jokaisella neljällä huoltopisteellä kuitenkin tiputtivat varsinaisen kokonaiskeskinopeuden sinne 26 km/h nurkille. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nälkä ei kisan aikana ehtinyt tulla: aamulla söin pari leipää ja lihapiirakan, huoltopisteillä sai rusinoita, suolakurkkua, banaania sekä mehua, ja kolmannella huoltopisteellä söin ilmoittautumisen yhteydessä saadun energiapatukan. Näillä pärjäsi hyvin ja energiaa tuntui olevan vielä kisan lopussakin jäljellä. Juomaa mukana oli yksi 0,5 litran juomapullo sekä yksi 0,8 litran juomapullo, jotka riittivät hyvin huoltopisteiden välillä (ehkä jopa liikaakin). Kusella ei tarvinnut käydä kuin kerran 3. huoltopisteellä. Vaatetukseksi valitsin pitkät pyöräilyhousut (oikeastaan lenkkeilyhousut) sekä pitkähihaisen pyöräilypaidan, jotka olivatkin juuri sopivat vaatteet tälle säälle. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mitä sitten tekisin toisin ensi vuotta ajatellen? Ensinnäkin pitää jättää yksi tai kaksi huoltopistettä väliin. Parempi on vaikka polkea hieman rauhallisemmin hetken ja samalla syödä jokin energiapatukka. Huoltopisteillä voisi vain pysähtyä muutamaksi minuutiksi täyttämään juomapullot ja tyhjentää rakon. Loppukirin olisi voinut aloittaa myös hieman aikaisemmin, ehkä jo viimeiseltä huoltopisteeltä. Nyt maalissa tuntui, että olisi vielä ollut energiaa vetää hieman kovempaakin. Myös kisan jälkeinen venyttely pitää hoitaa paremmin. Nyt venyttelin vain hiukan, jolloin jalat olivat erittäin kipeät seuraavana päivänä. Kokonaisuutena kisa oli kuitenkin hieno elämys ja varmasti ensi vuonna tulen ajamaan sen myös uudestaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
--[[Käyttäjä:Admin|Admin]] 9. syyskuuta 2008 kello 16.27 (UTC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paljon lisää kommentteja, vinkkejä ja tunnelmia löytyy myös Fillari-lehden forumin ketjusta [http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=29835 Tour de Helsinki 2008].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tapahtuman huomiointi mediassa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Tour+de+Helsinki+kiersi+Uudellamaalla/1135239247429?ref=rss Helsingin Sanomat: Tour de Helsinki kiersi Uudellamaalla]&lt;br /&gt;
* [http://www.vartti.fi/artikkeli/622fd1cd-3355-42c0-80d2-21e2e8e1c515 Vartti.fi: Pyöräilytapahtuma hidastaa liikennettä sunnuntaina]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lisätietoa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.tourdehelsinki.fi/index.html Tour de Helsinki-tapahtuman viralliset sivut]&lt;br /&gt;
* [http://www.prologi.fi/tdh/ Helsingin yliopiston pyöräilyseura Prologi ry - Tour de Helsinki 2006]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;references/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Kisat ja tapahtumat]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tour_de_Helsinki_2008&amp;diff=1056</id>
		<title>Tour de Helsinki 2008</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tour_de_Helsinki_2008&amp;diff=1056"/>
		<updated>2008-09-09T17:10:36Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: /* Ajajien mietteitä */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Tältä sivulta löytyy tietoa vuoden 2008 Tour de Helsinki -pyöräilytapahtumasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähtö ja reitti ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;div style=&amp;quot;float: right; margin-left: 1em;&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;googlemap version=&amp;quot;0.9&amp;quot; lat=&amp;quot;60.37586&amp;quot; lon=&amp;quot;24.933472&amp;quot; type=&amp;quot;map&amp;quot; zoom=&amp;quot;9&amp;quot; width=&amp;quot;300&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
http://www.polkupyoraily.net/files/maps/tour_de_helsinki_reitti_2008.xml&lt;br /&gt;
60.20281, 24.942913&lt;br /&gt;
Käpylän olympiavelodromi&lt;br /&gt;
&amp;lt;/googlemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/div&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki 2008 -kuntoajo järjestettiin jälleen &#039;&#039;&#039;sunnuntaina 7.9.2008&#039;&#039;&#039;. Startti tapahtui klo 11:00 yhteislähtönä Käpylän olympiavelodromin parkkipaikalta ja reitti päättyi tietenkin monen kilometrin ja mäen jälkeen hivenen mutkitellen Käpylän hienolle olympiavelodromille. Johdetussa yhteissaattueessa ajettiin rauhallista vauhtia Pitäjänmäen läpi Espoon Karakallioon, josta alkoi lopulta vapaa vauhti. Suuren ihmismassan takia ajonopeus ennen vapaan vauhdin alkua oli välillä alle kävelyvauhtia ja hitaissa ja kapeissa kohdissa jouduttiin jopa pysähtymään. Koko pääkaupunkiseudun kiertävä [http://www.tourdehelsinki.fi/reitti.html reitti] kulki Helsingin ja Espoon lisäksi  Nurmijärven, Tuusulan, Hyvinkään, Mäntsälän, Sipoon ja Vantaan kautta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reitin kokonaispituus oli vähän reilu 140 kilometriä ja kokonaisnousua oli noin 1000 metriä. Reitillä oli neljä selkeästi ja hyvin sijoitettua huoltopistettä tien oikeassa laidassa, noin 30 kilometrin välein. Nopeimmille oli luvassa rahapalkintoja ja osallistujien kesken arvottiin myös palkintoja, joista hienoin oli kunnon kilpapyörä. Kovakuntoisimpien odotettiin kirittävän maalisuoralle vajaan neljän tunnin polkemisen jälkeen ja voittajan aika olikin 3:35:03 (keskinopeus 42,8 km/h).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tour de Helsinki aikaisemmin ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki on järjestetty pienimuotoisempana myös vuosina 2005 ja 2006. Vuodeksi 2007 Tour de Helsinki uudistui. Viiden pääkaupunkiseutulaisen pyöräilyseuran yhteistyönä Tour de Helsinki järjestettiin kuntoajona ajanottoineen, liikenteenohjauksineen ja huoltopisteineen. Osallistujia tapahtumassa oli jo huimat noin 400 ja nelihenkisiä joukkueita 14 kappaletta. Tällöin miesten pyöräilykuninkuuden voitti aikaan 3:51:07 (keskinopeus 39,2 km/h saattoajon jälkeen). Naisten ykkönen oli ajalla 4:18:48. Paras neljän hengen joukkue ajoi aikaan 15:35:37.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Järjestelyt ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki 2008 -ajo järjestettiin ja vietiin loppuun erittäin onnistuneesti viiden pääkaupunkiseutulaisen pyöräilyseuran yhteistyönä (Helsingin yliopiston pyöräilyseura Prologi ry, Cycle Club Helsinki ry, Idrottsklubben-32 ry, Vantaan pyöräilijät ry sekä Helsingin polkupyöräilijät ry). Aikaisempien uudistusten lisäksi mukaan saatiin myös seitsemän merkkiajajaa, jotka vetivät eri keskinopeuteen pyrkiviä ryhmiä. Keskinopeusryhmiä oli seitsemän: 20, 22, 24, 26, 28, 30 ja 32 km/h.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reitillä oli liikenteenohjaajia ohjaamassa osallistujia ja muuta liikennettä sekä kylttiohjaus, myös liikennevalot olivat keltaisella vilkulla lähes koko reitin läpi. Poliisimoottoripyörän ja johtoauton lisäksi joukon mukana letkan häntäpäässä kulki ylitsepääsemättömien välinerikkojen tai uupumuksen takia ensiapu- ja jälkiauto, jotka poimivat osallistujat välineineen kyytiin ja kuljettivat takaisin velodromille. Viime vuonna paljon kehuja ajajilta saaneisiin järjestelyihin kuului tietenkin myös ravinnehuolto: menuna vesi, urheilujuoma, suolakurkut, rusinat ja banaanit sekä ilmoittautumisen yhteydessä saatu energiapatukka.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaiken kaikkiaan järjestelyt toimivat taas esimerkillisen hyvin ja tapahtuma ylitti jälleen kerran kaikki odotukset, ollen menestys. Onneksi sää suosi tapahtumaa jälleen kerran. Muutamaa päivää ennen lähtöä sääennusteet eivät lupailleet hyvää, mutta kisapäivänä oli mitä mainioin sää koko matkan ajan. Lämpötila oli noin 16-17 astetta, oli pilvistä, tuulta ei ollut nimeksikään (2 m/s) ja tiet olivat ehtineet kuivua edellisen yön rankkasateen jälkeen. Juuri parempaa säätä ei olisi voinut toivoakaan. Tapahtumaan osallistui 950 enemmän tai vähemmän kilpailuhenkistä kuntoilijaa ja 890 heistä ajoi maaliin täydet 140 km. Edellisen vuoden aikoihin verrattuna mukana oli erittäin hyväkuntoista porukkaa ja erinomaisen sään ansiosta myös voittajan aikakin parani selkeästi. Lopulliset tulokset ovat nähtävillä [http://www.tourdehelsinki.fi/tulokset.html tapahtuman virallisilla verkkosivuilla].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valitettavasti onnettomuuksilta ei myöskään kokonaan vältytty. Epävirallisten tietojen mukaan matkalla sattui noin viitisen kappaletta pahempaa tapaturmaa. Suurin osa tapauksista johtui siitä, että takana oleva ajoi edessä olevan renkaaseen joko keskittymisen herpaantuessa tai edessä olevan ajajan hidastaessa tai muuttaessa ajolinjaansa yllättäen. Onneksi mitään erittäin vakavaa ei sattunut, vaan kaatumisista ja törmäyksistä selvittiin tikeillä, ruhjeilla ja murtuneilla kylkiluilla. Voittokamppailukin ratkesi kaatumiseen, kun ratapyöräilijänä tunnettu Matti Pajari kaatui mutkassa olleen hiekan takia noin kilometri ennen maalia yrittäessään karistaa kannoiltaan virolaisen Riivo Schumannin, joka lopulta vei voiton Pajarin ollessa toinen. &amp;lt;ref&amp;gt;[http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Tour+de+Helsinki+kiersi+Uudellamaalla/1135239247429?ref=rss HS.fi - Tour de Helsinki kiersi Uudellamaalla]&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Osallistuminen ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki 2008:n osallistumismaksu oli 25 euroa osallistujaa kohden ja 80 euroa neljän hengen joukkueelle kesäkuusta elokuun loppuun asti. 31.8. jälkeen tai tapahtumapaikalla ilmoittauduttaessa hinta oli 35 euroa osallistujaa kohden tai 120 euroa joukkuetta kohden. &lt;br /&gt;
Jos tapahtumaan olisi ilmoittautunut yli puoli vuotta etuajassa, olisi osallistuminen maksanut vain noin 60 euroa neljän hengen joukkueelta. Vuoden 2009 kisoihin kannattaa siis ilmoittautua ajoissa. Tarkempia tietoja tulevasta ilmoittautumisesta löytynee tapahtuman virallisilta nettisivuilta kohdasta [http://www.tourdehelsinki.fi/ilmoittautuminen.html ilmoittautuminen]. Olet sitten kilpapyöräilijä tai pyöräilyyn rennommin suhtautuva harrastelija, tätä elämystä ei kannata jättää seuraavana vuonnakaan väliin. Koe tapahtuma ajamalla maaliin suomalaisen ratapyöräilyn pyhätöllä Olympiavelodromilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kuvia tapahtumasta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;gallery widths=&amp;quot;180px&amp;quot; heights=&amp;quot;135px&amp;quot; perrow=&amp;quot;3&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 1.jpg|Poliisisaattue Bembölessä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 2.jpg|Kärkijoukko polkemassa karkuun muilta Bembölessä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 3.jpg|Muutamat innokkaat osallistuivat kisaan myös nojapyörillä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 4.jpg|Todennäköisesti 30 km/h keskinopeusryhmän letkan alkupäätä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 5.jpg|Todennäköisesti n. 25 km/h keskinopeusryhmää.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 6.jpg|Liikkeellä oltiin myös tandemilla. &lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 7.jpg|Letkan loppupään ryhmiä. Paljon oli pyöräilijöitä liikkeellä myös hybrideillä ja jopa maastopyörillä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 8.jpg|Liikkeellä oltiin jopa kickbikellä eli potkupyörällä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh maali.jpg|Maalialue velodromilla.&lt;br /&gt;
&amp;lt;/gallery&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisää kuvia vuoden 2008 Tour de Helsingistä löytyy mm. seuraavista kuvagallerioista:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* http://picasaweb.google.fi/pekka99/ThD_2008&lt;br /&gt;
* http://picasaweb.google.com/surakka.aimo/TdH79200802&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tunnelmia ja kommentteja tapahtumasta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Team Polkupyöräwiki===&lt;br /&gt;
Myös Polkupyöräwikin porukka oli ottamassa osaa hienoon tapahtumaan ensimmäistä kertaa nelihenkisen tiimin voimin. Tiimi koostui kahdesta Helsingin Yliopiston biotekniikan ja kahdesta TKK:n tietotekniikan opiskelijasta. Kaikilla oli takana noin alle vuoden verran kokemusta ja ajokilometrejä maantiepyörällä. Tavoitteena oli tietenkin päästä nautiskellen ja vielä hyvissä voimin maaliin ja kokea, miltä joukkueessa ajaminen ja kisaaminen oikeasti maantiepyörällä tuntuu. Keskinopeudeksi ajattelimme noin 26 km/tunnissa taukojen kanssa ja ajonopeudeksi hivenen alle 28 km/h. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuten [http://www.tourdehelsinki.fi/tulokset.html tuloksista] voi huomata, saapui tiimimme hengissä maaliin ajalla 22:05:05. Joukkueita mukana oli 32 ja Team Polkupyöräwiki oli vasta sijalla 28. Sijoittuminen loppupäähän on pienoinen pettymys, mutta kun katsoo muiden joukkueiden ajoaikoja, niin paljon olisi pitänyt vielä vauhtia kiristää, että sijoitus olisi noussut edes muutaman sijan. Ihme teräsmiehiä/naisia kaikissa tiimeissä. No onpahan ainakin jotain, mitä parantaa ensi vuonna. Alun sekasortoa ja lopun kirivaihdetta lukuun ottamatta ajoimme koko kisan loppuun joukkueena. Peesaaminen toimi hyvin ja vetoavun ansiosta suorilla pääsimme helposti 32 km/h keskinopeutta ja jopa ylikin. Joukkueajoa pitäisi tosin vielä hioa, sillä kuopista yms. ilmoittavat käsimerkit olivat usein myöhässä ja ajolinjat heiluivat. Letkan vetäjääkin pitäisi vaihtaa nopeampaa tahtia, jotta vauhti säilyisi, eikä vetäjä väsähtäisi. Onneksi tiimillämme oli kuitenkin hauskaa, kiitos siitä kaikille.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
--[[Käyttäjä:Admin|Admin]] 9. syyskuuta 2008 kello 09.50 (UTC)&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;
--[[Käyttäjä:Bianchi|Bianchi]] 9. syyskuuta 2008 kello 09.50 (UTC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajajien mietteitä===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Oma aikani oli tauot (kaikki 4 kpl.) mukaan laskettuna 5:29:50 ja sijoitus 652. Keskinopeudeksi tästä saadaan vähän reilut 26 km/h. Oma ajotietokoneeni näytti ajakseni ilman taukoja alle viittä tuntia, jolloin keskinopeus nousee jo reippaasti yli 28 km/h. Sijoitukseeni en ole kauhean tyytyväinen, mutta pelkän ajon keskinopeus on kyllä ensikertalaiselle hyvä. Ei uskoisi, että vietimme tosiaan joukkueen kanssa tauoilla reilut puoli tuntia, eli keskiarvona yli 8 minuuttia/per tauko. Tästä ajasta kun nipistää yli puolet pois, ja vähentää tankkauspisteillä käynnit vain kahteen, niin ensi vuonna aika on paljon parempi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syy huonoon joukkue- ja yksilöaikaan oli myös massalähdön ruuhka. Lähdimme 26 km/h nopeusryhmän mukana letkan häntäpäästä, joten edessä oleva ruuhka hidasti meitä erittäin pahasti ja samassa tohinassa osa tiimistämme hajosi. Saimme tiimimme kokoon vasta ensimmäisellä tankkauspisteellä ja jouduinkin itse ajamaan koko 40 kilometrin alkumatkan erittäin rikkinäistä ja tempoilevaa ajoa sekalaisten ajajien peesissä. Lähdössä olisikin kannattanut mennä heti nopeimman kärkiporukan joukkoon ja jättäytyä niistä vasta pikkuhiljaa hyödyntäen oman tiimin vetoapua. Väitän, että hukkasimme tähän massalähtöön ja ensimmäisellä tankkauspisteellä tapahtuneeseen ryhmän kokoamiseen vähintään 15 minuuttia hyvää ajoaikaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyöräilytapahtumaan valmistautuminen meni myös itselläni vähän penkin alle. Kunnon treenejä ei oikein ollut takana. Pisin oli reilut 80 km ja muutama 60 km lenkki tuli tehtyä, mutta pääosa ajostani oli jokapäiväisiä työmatkoja (n. 16 km yhteen suuntaan). Myös vaatetus oli säähän nähden alimitoitettu, sillä lähdin vain lyhythihaisessa ajopaidassa ja pyöräilyshortseissa. Onneksi sain lainattua takkia ensimmäiselle tankkauspisteelle asti. Oikeat varusteet olisivat olleet pitkähihainen ajopaita ja pitkäthousut. Ensi kerralla olen onneksi paljon viisaampi tapahtuman, pyöräilykokemuksen ja kertyneiden treenikilometrien suhteen, joten tavoitteena on jo viiden tunnin alitus kokonaisajassa. Toivottavasti sää on myös silloin suosiollinen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
--[[Käyttäjä:Bianchi|Bianchi]] 9. syyskuuta 2008 kello 09.50 (UTC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoden 2008 Tour de Helsinki oli itselleni ensimmäinen isommassa ryhmässä pyöräilty matka - ja itse asiassa elämäni ensimmäinen yhteen menoon yli 100 km lenkki pyöräillen. Valmistautumiseni kisaan alkoi kyllä hieman liian myöhään - tosin päätös kisaan osallistumisestakaan ei tapahtunut kuin vasta muutama viikko ennen kisapäivää. Kesän aikana poljin kyllä pari kertaa viikossa 25 km työmatkan (yhteen suuntaan) päivässä, mutta yli 50 km pidempiä lenkkejä tuli tehtyä vain muutama n. viikkoa ennen kisapäivää, joista pisin oli 80 km. Pitempiä 100 km lenkkejä olisikin voinut polkea säännöllisesti koko kesän ajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alun perin ajatuksena oli mennä 26 km/h keskinopeusryhmän mukana, jonka perässä pysyimmekin aluksi hyvin - itse asiassa alussa ajoimme jopa 28 km/h ryhmän mukana, mutta kadotimme heidät sitten ensimmäisen huoltopisteen jälkeen. Loppuaikani oli maalissa 5:29:25 ja sijoitus 641. Pyörän nopeusmittari näytti kokonaismatkaksi n. 142 km ja ajoajaksi 4:53:30 keskinopeuden ollessa 29 km/h. Liian pitkät tauot jokaisella neljällä huoltopisteellä kuitenkin tiputtivat varsinaisen kokonaiskeskinopeuden sinne 26 km/h nurkille. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nälkä ei kisan aikana ehtinyt tulla: aamulla söin pari leipää ja lihapiirakan, huoltopisteillä sai rusinoita, suolakurkkua, banaania sekä mehua, ja kolmannella huoltopisteellä söin ilmoittautumisen yhteydessä saadun energiapatukan. Näillä pärjäsi hyvin ja energiaa tuntui olevan vielä kisan lopussakin jäljellä. Juomaa mukana oli yksi 0,5 litran juomapullo sekä yksi 0,8 litran juomapullo, jotka riittivät hyvin huoltopisteiden välillä (ehkä jopa liikaakin). Kusella ei tarvinnut käydä kuin kerran 3. huoltopisteellä. Vaatetukseksi valitsin pitkät pyöräilyhousut (oikeastaan lenkkeilyhousut) sekä pitkähihaisen pyöräilypaidan, jotka olivatkin juuri sopivat vaatteet tälle säälle. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mitä sitten tekisin toisin ensi vuotta ajatellen? Ensinnäkin pitää jättää yksi tai kaksi huoltopistettä väliin. Parempi on vaikka polkea hieman rauhallisemmin hetken ja samalla syödä jokin energiapatukka. Huoltopisteillä voisi vain pysähtyä muutamaksi minuutiksi täyttämään juomapullot ja tyhjentää rakon. Loppukirin olisi voinut aloittaa myös hieman aikaisemmin, ehkä jo viimeiseltä huoltopisteeltä. Nyt maalissa tuntui, että olisi vielä ollut energiaa vetää hieman kovempaakin. Myös kisan jälkeinen venyttely pitää hoitaa paremmin. Nyt venyttelin vain hiukan, jolloin jalat olivat erittäin kipeät seuraavana päivänä. Kokonaisuutena kisa oli kuitenkin hieno elämys ja varmasti ensi vuonna tulen ajamaan sen myös uudestaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
--[[Käyttäjä:Admin|Admin]] 9. syyskuuta 2008 kello 16.27 (UTC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
----&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paljon lisää kommentteja, vinkkejä ja tunnelmia löytyy myös Fillari-lehden forumin ketjusta [http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=29835 Tour de Helsinki 2008].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tapahtuman huomiointi mediassa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Tour+de+Helsinki+kiersi+Uudellamaalla/1135239247429?ref=rss Helsingin Sanomat: Tour de Helsinki kiersi Uudellamaalla]&lt;br /&gt;
* [http://www.vartti.fi/artikkeli/622fd1cd-3355-42c0-80d2-21e2e8e1c515 Vartti.fi: Pyöräilytapahtuma hidastaa liikennettä sunnuntaina]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lisätietoa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.tourdehelsinki.fi/index.html Tour de Helsinki-tapahtuman viralliset sivut]&lt;br /&gt;
* [http://www.prologi.fi/tdh/ Helsingin yliopiston pyöräilyseura Prologi ry - Tour de Helsinki 2006]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;references/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Kisat ja tapahtumat]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tour_de_Helsinki_2008&amp;diff=1051</id>
		<title>Tour de Helsinki 2008</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tour_de_Helsinki_2008&amp;diff=1051"/>
		<updated>2008-09-09T09:50:40Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Lisätty omia kokemuksia&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Tältä sivulta löytyy tietoa vuoden 2008 Tour de Helsinki -pyöräilytapahtumasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähtö ja reitti ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;div style=&amp;quot;float: right; margin-left: 1em;&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;googlemap version=&amp;quot;0.9&amp;quot; lat=&amp;quot;60.37586&amp;quot; lon=&amp;quot;24.933472&amp;quot; type=&amp;quot;map&amp;quot; zoom=&amp;quot;9&amp;quot; width=&amp;quot;300&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
http://www.polkupyoraily.net/files/maps/tour_de_helsinki_reitti_2008.xml&lt;br /&gt;
60.20281, 24.942913&lt;br /&gt;
Käpylän olympiavelodromi&lt;br /&gt;
&amp;lt;/googlemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/div&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki 2008 -kuntoajo järjestettiin jälleen &#039;&#039;&#039;sunnuntaina 7.9.2008&#039;&#039;&#039;. Startti tapahtui klo 11:00 yhteislähtönä Käpylän olympiavelodromin parkkipaikalta ja reitti päättyi tietenkin monen kilometrin ja mäen jälkeen hivenen mutkitellen Käpylän hienolle olympiavelodromille. Johdetussa yhteissaattueessa ajettiin rauhallista vauhtia Pitäjänmäen läpi Espoon Karakallioon, josta alkoi lopulta vapaa vauhti. Suuren ihmismassan takia ajonopeus ennen vapaan vauhdin alkua oli välillä alle kävelyvauhtia ja hitaissa ja kapeissa kohdissa jouduttiin jopa pysähtymään. Koko pääkaupunkiseudun kiertävä [http://www.tourdehelsinki.fi/reitti.html reitti] kulki Helsingin ja Espoon lisäksi  Nurmijärven, Tuusulan, Hyvinkään, Mäntsälän, Sipoon ja Vantaan kautta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reitin kokonaispituus oli vähän reilu 140 kilometriä ja kokonaisnousua oli noin 1000 metriä. Reitillä oli neljä selkeästi ja hyvin sijoitettua huoltopistettä tien oikeassa laidassa, noin 30 kilometrin välein. Nopeimmille oli luvassa rahapalkintoja ja osallistujien kesken arvottiin myös palkintoja, joista hienoin oli kunnon kilpapyörä. Kovakuntoisimpien odotettiin kirittävän maalisuoralle vajaan neljän tunnin polkemisen jälkeen ja voittajan aika olikin 3:35:03 (keskinopeus 42,8 km/h).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tour de Helsinki aikaisemmin ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki on järjestetty pienimuotoisempana myös vuosina 2005 ja 2006. Vuodeksi 2007 Tour de Helsinki uudistui. Viiden pääkaupunkiseutulaisen pyöräilyseuran yhteistyönä Tour de Helsinki järjestettiin kuntoajona ajanottoineen, liikenteenohjauksineen ja huoltopisteineen. Osallistujia tapahtumassa oli jo huimat noin 400 ja nelihenkisiä joukkueita 14 kappaletta. Tällöin miesten pyöräilykuninkuuden voitti aikaan 3:51:07 (keskinopeus 39,2 km/h saattoajon jälkeen). Naisten ykkönen oli ajalla 4:18:48. Paras neljän hengen joukkue ajoi aikaan 15:35:37.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Järjestelyt ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki 2008 -ajo järjestettiin ja vietiin loppuun erittäin onnistuneesti viiden pääkaupunkiseutulaisen pyöräilyseuran yhteistyönä (Helsingin yliopiston pyöräilyseura Prologi ry, Cycle Club Helsinki ry, Idrottsklubben-32 ry, Vantaan pyöräilijät ry sekä Helsingin polkupyöräilijät ry). Aikaisempien uudistusten lisäksi mukaan saatiin myös seitsemän merkkiajajaa, jotka vetivät eri keskinopeuteen pyrkiviä ryhmiä. Ryhmät olivat 20 km/h aina 32 km/h asti 2 km/h välein. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reitillä oli liikenteenohjaajia ohjaamassa osallistujia ja muuta liikennettä sekä kylttiohjaus, myös liikennevalot olivat keltaisella vilkulla lähes koko reitin läpi. Poliisimoottoripyörän ja johtoauton lisäksi joukon mukana joukon häntäpäässä kulki ylitsepääsemättömien välinerikkojen tai uupumuksen takia ensiapu- ja jälkiauto, joka poimi osallistujat välineineen kyytiin ja kuljetti takaisin velodromille. Viime vuonna paljon kehuja ajajilta saaneisiin järjestelyihin kuului tietenkin myös ravinnehuolto: menuna vesi, urheilujuoma, suolakurkut, rusinat ja banaanit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaiken kaikkiaan järjestelyt toimivat taas esimerkillisen hyvin ja tapahtuma ylitti jälleen kerran kaikki odotukset, ollen menestys. Onneksi sää suosi tapahtumaa jälleen kerran, vaikka edeltävänä yönä oli ollut rankkasade. Lämpötilan oli noin 16 astetta ja tuulta ei ollut nimeksikään. Juuri parempaa säätä ei olisi voinut toivoakaan. Tapahtumaan osallistui 950 enemmän ja vähemmän kilpailuhenkistä kuntoilijaa ja 890 heistä ajoi maaliin täydet 140 km. Edellisen vuoden aikoihin verrattuna mukana oli erittäin hyväkuntoista porukkaa ja erinomaisen sään ansiosta myös voittajan aikakin parani selkeästi. Katso [http://www.tourdehelsinki.fi/tulokset.html tulokset].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valitettavasti onnettomuuksilta ei myöskään kokonaan vältytty. Epäviralliseten tietojen mukaan matkalla sattui noin viitisen kappaletta pahempaa tapaturmaa. Suurin osa tapauksista johtui siitä, että takana oleva ajoi edessä olevan renkaaseen joko keskittymisen herpaantuessa tai edessä olevan ajajan hidastaessa tai muuttaessa ajolinjaansa yllättäen. Onneksi mitään erittäin vakavaa ei sattunut, vaan kaatumisista ja tärmäyksistä selvittiin tikeillä, ruhjeilla ja murtuneilla kylkiluilla. Jopa kärkikuljettaja kaatui mutkassa olleen hiekan takia. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Osallistuminen ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki 2008:n osallistumismaksu oli 25 euroa osallistujaa kohden ja 80 euroa neljän hengen joukkueelle kesäkuusta elokuun loppuun asti. 31.8. jälkeen tai tapahtumapaikalla ilmoittauduttaessa hinta oli 35 euroa osallistujaa kohden tai 120 euroa joukkuetta kohden. &lt;br /&gt;
Jos tapahtumaan olisi ilmoittautunut yli puoli vuotta etuajassa, olisi osallistuminen maksanut vain noin 60 euroa neljän hengen joukkueelta. Vuoden 2009 kisoihin kannattaa siis ilmoittautua ajoissa. Tarkempia tietoja tulevasta ilmoittautumisesta löytynee tapahtuman virallisilta nettisivuilta kohdasta [http://www.tourdehelsinki.fi/ilmoittautuminen.html ilmoittautuminen]. Olet sitten kilpapyöräilijä tai pyöräilyyn rennommin suhtautuva harrastelija, tätä elämystä ei kannata jättää seuraavana vuonnakaan väliin. Koe tapahtuma ajamalla maaliin suomalaisen ratapyöräilyn pyhätöllä Olympiavelodromilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kuvia tapahtumasta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;gallery widths=&amp;quot;180px&amp;quot; heights=&amp;quot;135px&amp;quot; perrow=&amp;quot;3&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 1.jpg|Poliisisaattue Bembölessä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 2.jpg|Kärkijoukko polkemassa karkuun muilta Bembölessä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 3.jpg|Muutamat innokkaat osallistuivat kisaan myös nojapyörillä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 4.jpg|Todennäköisesti 30 km/h keskinopeusryhmän letkan alkupäätä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 5.jpg|Todennäköisesti n. 25 km/h keskinopeusryhmää.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 6.jpg|Liikkeellä oltiin myös tandemilla. &lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 7.jpg|Letkan loppupään ryhmiä. Paljon oli pyöräilijöitä liikkeellä myös hybrideillä ja jopa maastopyörillä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 8.jpg|Liikkeellä oltiin jopa kickbikellä eli potkupyörällä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh maali.jpg|Maalialue velodromilla.&lt;br /&gt;
&amp;lt;/gallery&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisää kuvia vuoden 2008 Tour de Helsingistä löytyy mm. seuraavista kuvagallerioista:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* http://picasaweb.google.fi/pekka99/ThD_2008&lt;br /&gt;
* http://picasaweb.google.com/surakka.aimo/TdH79200802&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tunnelmia ja kommentteja tapahtumasta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Team Polkupyöräwiki===&lt;br /&gt;
Myös Polkupyöräwikin porukka oli ottamassa osaa hienoon tapahtumaan ensimmäistä kertaa nelihenkisen tiimin voimin. Tiimi koostui kahdesta Helsingin Yliopiston biotekniikan ja kahdesta TKK:n tiototekniikan opiskelijasta. Kaikilla oli takana noin alle vuoden verran kokemusta ja ajokilometrejä maantiepyörällä. Tavoitteena oli tietenkin päästä nautiskellen ja vielä hyvissä voimin maaliin ja kokea, miltä joukkueessa ajaminen ja kisaaminen oikeasti maantiepyörällä tuntuu. Keskinopeudeksi ajattelimme noin 26 km/tunnissa taukojen kanssa ja ajonopeudeksi hivenen alle 28 km/h. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuten [http://www.tourdehelsinki.fi/tulokset.html tuloksista] voi huomata, saapui tiimimme hengissä maaliin ajalla 22:05:05. Joukkueita mukana oli 32 ja Team Polkupyöräwiki oli vasta sijalla 28. Sijoittuminen loppupäähän on pienoinen pettymys, mutta kun katsoo muiden joukkueiden ajoaikoja, niin paljon olisi pitänyt vielä vauhtia kiristää, että sijoitus olisi noussut edes muutaman sijan. Ihme teräsmiehiä/naisia kaikkissa tiimeissä. No onpahan ainakin jotain, mitä parantaa ensi vuonna. Alun sekasortoa ja lopun kirivaihdetta lukuun ottamatta ajoimme koko kisan loppuun joukkueena. Peesaaminen toimi hyvin ja vetoavun ansiosta suorilla pääsimme helposti 32 km/h keskinopeutta ja jopa ylikin. Joukkueajoa pitäisi tosin vielä hioa, sillä kuopista yms. ilmoittavat käsimerkit olivat usein myöhässä ja ajolinjat heiluivat. Letkan vetäjääkin pitäisi vaihtaa nopeampaa tahtia, jotta vauhti säilyisi, eikä vetäjä simahtaisi. Onneksi tiimillämme oli kuitenkin hauskaa, kiitos siitä kaikille.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajajan mietteitä===&lt;br /&gt;
Oma aikani oli tauot (kaikki 4 kpl.) mukaan laskettuna 5:29:50 ja sijoitus 652. Keskinopeudeksi tästä saadaan vähän reilut 26 km/h. Oma ajotietokoneeni näytti ajakseni ilman taukoja alle viittä tuntia, jolloin keskinopeus nousee jo reippaasti yli 28 km/h. Sijoitukseeni en ole kauhean tyytyväinen, mutta pelkän ajon keskinopeus on kyllä ensikertalaiselle hyvä. Ei uskoisi, että vietimme tosiaan joukkueen kanssa tauoilla reilut puoli tuntia, eli keskiarvona yli 8 minuuttia/per tauko. Tästä ajasta kun nipistää yli puolet pois, ja vähentää tankkauspisteillä käynnit vain kahteen, niin ensi vuonna aika on paljon parempi.&lt;br /&gt;
Syy huonoon joukkue- ja yksilöaikaan oli myös massalähdön ruuhka. Lähdimme 26 km/h nopeusryhmän mukana letkan häntäpäästä, joten edessä oleva ruuhka hidasti meitä erittäin pahasti ja samassa tohinassa osa tiimistämme hajosi. Saimme tiimimme kokoon vasta ensimmäisellä tankkauspisteellä ja jouduinkin itse ajamaan koko 40 kilometrin alkumatkan erittäin rikkinäistä ja tempoilevaa ajoa sekalaisten ajajien peesissä. Lähdössä olisikin kannattanut mennä heti nopeimman kärkiporukan joukkoon ja jättäytyä niistä vasta pikkuhiljaa hyödyntäen oman tiimin vetoapua. Väitän, että hukkasimme tähän massalähtöön ja ekalla tankkauspisteellä tapahtuneeseen ryhmän kokoamiseen vähintään 15 minuuttia hyvää ajoaikaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyöräilytapahtumaan valmistautuminen meni myös itselläni vähän penkin alle. Kunnon treenejä ei oikein ollut takana. Pisin oli reilut 80 km ja muutama 60 km lenkki tuli tehtyä, mutta pääosa ajostani oli jokapäiväisiä työmatkoja (n. 16 km yhteen suuntaan). Myös vaatetus oli säähän nähden alimitoitettu, sillä lähdin vain lyhythihaisessa ajopaidassa ja pyöräilyshortseissa. Onneksi sain lainattua takkia ensimmäiselle tankkauspisteelle asti. Oikeat varusteet olisivat olleet pitkähihainen ajopaita ja pitkäthousut. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensikerralla olen onneksi paljon viisaampi tapahtuman, pyöräilykokemuksen ja kertyneiden treenikilometrien suhteen, joten tavoitteena on jo viiden tunnin alitus kokonaisajassa. Toivottavasti sää on myös silloin suosiollinen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
--[[Käyttäjä:Bianchi|Bianchi]] 9. syyskuuta 2008 kello 09.50 (UTC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paljon kommentteja, vinkkejä ja tunnelmia löytyy myös Fillari-lehden forumin ketjusta [http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=29835 Tour de Helsinki 2008].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tapahtuman huomiointi mediassa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Tour+de+Helsinki+kiersi+Uudellamaalla/1135239247429?ref=rss Helsingin Sanomat: Tour de Helsinki kiersi Uudellamaalla]&lt;br /&gt;
* [http://www.vartti.fi/artikkeli/622fd1cd-3355-42c0-80d2-21e2e8e1c515 Vartti.fi: Pyöräilytapahtuma hidastaa liikennettä sunnuntaina]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lisätietoa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.tourdehelsinki.fi/index.html Tour de Helsinki-tapahtuman viralliset sivut]&lt;br /&gt;
* [http://www.prologi.fi/tdh/ Helsingin yliopiston pyöräilyseura Prologi ry - Tour de Helsinki 2006]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Kisat ja tapahtumat]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tour_de_Helsinki_2008&amp;diff=1050</id>
		<title>Tour de Helsinki 2008</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tour_de_Helsinki_2008&amp;diff=1050"/>
		<updated>2008-09-09T09:33:32Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: muutettu aikamuodot menneeseen aikaan ja lisätty omia kokemuksia&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Tältä sivulta löytyy tietoa vuoden 2008 Tour de Helsinki -pyöräilytapahtumasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähtö ja reitti ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;div style=&amp;quot;float: right; margin-left: 1em;&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;googlemap version=&amp;quot;0.9&amp;quot; lat=&amp;quot;60.37586&amp;quot; lon=&amp;quot;24.933472&amp;quot; type=&amp;quot;map&amp;quot; zoom=&amp;quot;9&amp;quot; width=&amp;quot;300&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
http://www.polkupyoraily.net/files/maps/tour_de_helsinki_reitti_2008.xml&lt;br /&gt;
60.20281, 24.942913&lt;br /&gt;
Käpylän olympiavelodromi&lt;br /&gt;
&amp;lt;/googlemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/div&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki 2008 -kuntoajo järjestettiin jälleen &#039;&#039;&#039;sunnuntaina 7.9.2008&#039;&#039;&#039;. Startti tapahtui klo 11:00 yhteislähtönä Käpylän olympiavelodromin parkkipaikalta ja reitti päättyi tietenkin monen kilometrin ja mäen jälkeen hivenen mutkitellen Käpylän hienolle olympiavelodromille. Johdetussa yhteissaattueessa ajettiin rauhallista vauhtia Pitäjänmäen läpi Espoon Karakallioon, josta alkoi lopulta vapaa vauhti. Suuren ihmismassan takia ajonopeus ennen vapaan vauhdin alkua oli välillä alle kävelyvauhtia ja hitaissa ja kapeissa kohdissa jouduttiin jopa pysähtymään. Koko pääkaupunkiseudun kiertävä [http://www.tourdehelsinki.fi/reitti.html reitti] kulki Helsingin ja Espoon lisäksi  Nurmijärven, Tuusulan, Hyvinkään, Mäntsälän, Sipoon ja Vantaan kautta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reitin kokonaispituus oli vähän reilu 140 kilometriä ja kokonaisnousua oli noin 1000 metriä. Reitillä oli neljä selkeästi ja hyvin sijoitettua huoltopistettä tien oikeassa laidassa, noin 30 kilometrin välein. Nopeimmille oli luvassa rahapalkintoja ja osallistujien kesken arvottiin myös palkintoja, joista hienoin oli kunnon kilpapyörä. Kovakuntoisimpien odotettiin kirittävän maalisuoralle vajaan neljän tunnin polkemisen jälkeen ja voittajan aika olikin 3:35:03 (keskinopeus 42,8 km/h).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tour de Helsinki aikaisemmin ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki on järjestetty pienimuotoisempana myös vuosina 2005 ja 2006. Vuodeksi 2007 Tour de Helsinki uudistui. Viiden pääkaupunkiseutulaisen pyöräilyseuran yhteistyönä Tour de Helsinki järjestettiin kuntoajona ajanottoineen, liikenteenohjauksineen ja huoltopisteineen. Osallistujia tapahtumassa oli jo huimat noin 400 ja nelihenkisiä joukkueita 14 kappaletta. Tällöin miesten pyöräilykuninkuuden voitti aikaan 3:51:07 (keskinopeus 39,2 km/h saattoajon jälkeen). Naisten ykkönen oli ajalla 4:18:48. Paras neljän hengen joukkue ajoi aikaan 15:35:37.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Järjestelyt ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki 2008 -ajo järjestettiin ja vietiin loppuun erittäin onnistuneesti viiden pääkaupunkiseutulaisen pyöräilyseuran yhteistyönä (Helsingin yliopiston pyöräilyseura Prologi ry, Cycle Club Helsinki ry, Idrottsklubben-32 ry, Vantaan pyöräilijät ry sekä Helsingin polkupyöräilijät ry). Aikaisempien uudistusten lisäksi mukaan saatiin myös seitsemän merkkiajajaa, jotka vetivät eri keskinopeuteen pyrkiviä ryhmiä. Ryhmät olivat 20 km/h aina 32 km/h asti 2 km/h välein. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reitillä oli liikenteenohjaajia ohjaamassa osallistujia ja muuta liikennettä sekä kylttiohjaus, myös liikennevalot olivat keltaisella vilkulla lähes koko reitin läpi. Poliisimoottoripyörän ja johtoauton lisäksi joukon mukana joukon häntäpäässä kulki ylitsepääsemättömien välinerikkojen tai uupumuksen takia ensiapu- ja jälkiauto, joka poimi osallistujat välineineen kyytiin ja kuljetti takaisin velodromille. Viime vuonna paljon kehuja ajajilta saaneisiin järjestelyihin kuului tietenkin myös ravinnehuolto: menuna vesi, urheilujuoma, suolakurkut, rusinat ja banaanit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaiken kaikkiaan järjestelyt toimivat taas esimerkillisen hyvin ja tapahtuma ylitti jälleen kerran kaikki odotukset, ollen menestys. Onneksi sää suosi tapahtumaa jälleen kerran, vaikka edeltävänä yönä oli ollut rankkasade. Lämpötilan oli noin 16 astetta ja tuulta ei ollut nimeksikään. Juuri parempaa säätä ei olisi voinut toivoakaan. Tapahtumaan osallistui 950 enemmän ja vähemmän kilpailuhenkistä kuntoilijaa ja 890 heistä ajoi maaliin täydet 140 km. Edellisen vuoden aikoihin verrattuna mukana oli erittäin hyväkuntoista porukkaa ja erinomaisen sään ansiosta myös voittajan aikakin parani selkeästi. Katso [http://www.tourdehelsinki.fi/tulokset.html tulokset].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valitettavasti onnettomuuksilta ei myöskään kokonaan vältytty. Epäviralliseten tietojen mukaan matkalla sattui noin viitisen kappaletta pahempaa tapaturmaa. Suurin osa tapauksista johtui siitä, että takana oleva ajoi edessä olevan renkaaseen joko keskittymisen herpaantuessa tai edessä olevan ajajan hidastaessa tai muuttaessa ajolinjaansa yllättäen. Onneksi mitään erittäin vakavaa ei sattunut, vaan kaatumisista ja tärmäyksistä selvittiin tikeillä, ruhjeilla ja murtuneilla kylkiluilla. Jopa kärkikuljettaja kaatui mutkassa olleen hiekan takia. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Osallistuminen ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tour de Helsinki 2008:n osallistumismaksu oli 25 euroa osallistujaa kohden ja 80 euroa neljän hengen joukkueelle kesäkuusta elokuun loppuun asti. 31.8. jälkeen tai tapahtumapaikalla ilmoittauduttaessa hinta oli 35 euroa osallistujaa kohden tai 120 euroa joukkuetta kohden. &lt;br /&gt;
Jos tapahtumaan olisi ilmoittautunut yli puoli vuotta etuajassa, olisi osallistuminen maksanut vain noin 60 euroa neljän hengen joukkueelta. Vuoden 2009 kisoihin kannattaa siis ilmoittautua ajoissa. Tarkempia tietoja tulevasta ilmoittautumisesta löytynee tapahtuman virallisilta nettisivuilta kohdasta [http://www.tourdehelsinki.fi/ilmoittautuminen.html ilmoittautuminen]. Olet sitten kilpapyöräilijä tai pyöräilyyn rennommin suhtautuva harrastelija, tätä elämystä ei kannata jättää seuraavana vuonnakaan väliin. Koe tapahtuma ajamalla maaliin suomalaisen ratapyöräilyn pyhätöllä Olympiavelodromilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kuvia tapahtumasta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;gallery widths=&amp;quot;180px&amp;quot; heights=&amp;quot;135px&amp;quot; perrow=&amp;quot;3&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 1.jpg|Poliisisaattue Bembölessä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 2.jpg|Kärkijoukko polkemassa karkuun muilta Bembölessä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 3.jpg|Muutamat innokkaat osallistuivat kisaan myös nojapyörillä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 4.jpg|Todennäköisesti 30 km/h keskinopeusryhmän letkan alkupäätä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 5.jpg|Todennäköisesti n. 25 km/h keskinopeusryhmää.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 6.jpg|Liikkeellä oltiin myös tandemilla. &lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 7.jpg|Letkan loppupään ryhmiä. Paljon oli pyöräilijöitä liikkeellä myös hybrideillä ja jopa maastopyörillä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh bembole 8.jpg|Liikkeellä oltiin jopa kickbikellä eli potkupyörällä.&lt;br /&gt;
Kuva:Tdh maali.jpg|Maalialue velodromilla.&lt;br /&gt;
&amp;lt;/gallery&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisää kuvia vuoden 2008 Tour de Helsingistä löytyy mm. seuraavista kuvagallerioista:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* http://picasaweb.google.fi/pekka99/ThD_2008&lt;br /&gt;
* http://picasaweb.google.com/surakka.aimo/TdH79200802&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tunnelmia ja kommentteja tapahtumasta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Team Polkupyöräwiki===&lt;br /&gt;
Myös Polkupyöräwikin porukka oli ottamassa osaa hienoon tapahtumaan ensimmäistä kertaa nelihenkisen tiimin voimin. Tiimi koostui kahdesta Helsingin Yliopiston biotekniikan ja kahdesta TKK:n tiototekniikan opiskelijasta. Kaikilla oli takana noin alle vuoden verran kokemusta ja ajokilometrejä maantiepyörällä. Tavoitteena oli tietenkin päästä nautiskellen ja vielä hyvissä voimin maaliin ja kokea, miltä joukkueessa ajaminen ja kisaaminen oikeasti maantiepyörällä tuntuu. Keskinopeudeksi ajattelimme noin 26 km/tunnissa taukojen kanssa ja ajonopeudeksi hivenen alle 28 km/h. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuten [http://www.tourdehelsinki.fi/tulokset.html tuloksista] voi huomata, saapui tiimimme hengissä maaliin ajalla 22:05:05. Joukkueita mukana oli 32 ja Team Polkupyöräwiki oli vasta sijalla 28. Sijoittuminen loppupäähän on pienoinen pettymys, mutta kun katsoo muiden joukkueiden ajoaikoja, niin paljon olisi pitänyt vielä vauhtia kiristää, että sijoitus olisi noussut edes muutaman sijan. Ihme teräsmiehiä/naisia kaikkissa tiimeissä. No onpahan ainakin jotain, mitä parantaa ensi vuonna. Alun sekasortoa jo lopun hyytymistä lukuun ottamatta ajoimme koko kisan loppuun joukkueena. Peesaaminen toimi hyvin ja vetoavun ansiosta suorilla pääsimme helposti 32 km/h keskinopeutta. Joukkueajoa pitäisi tosin vielä hioa, sillä kuopista yms. ilmoittavat käsimerkit olivat usein myöhässä ja ajolinjat heiluivat. Letkan vetäjääkin pitäisi vaihtaa nopeampaa tahtia. Onneksi kaikilla oli kuitenkin hauskaa, kiitos siitä kaikille.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ajajan mietteitä===&lt;br /&gt;
Oma aikani oli tauot (kaikki 4 kpl.) mukaan laskettuna 5:29:50 ja sijoitus 652. Keskinopeudeksi tästä saadaan vähän reilut 26 km/h. Oma ajotietokoneeni näytti ajakseni ilman taukoja alle viittä tuntia, jolloin keskinopeus nousee jo reippaasti yli 28 km/h. Sijoitukseeni en ole kauhean tyytyväinen, mutta pelkän ajon keskinopeus on kyllä ensikertalaiselle hyvä. Ei uskoisi, että vietimme tosiaan joukkueen kanssa tauoilla reilut puoli tuntia, eli keskiarvona yli 8 minuuttia/per tauko. Tästä ajasta kun nipistää yli puolet pois, ja vähentää tankkauspisteillä käynnit vain kahteen, niin ensi vuonna aika on paljon parempi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syy huonoon joukkue- ja yksilöaikaan oli myös massalähdön ruuhka. Lähdimme 26 km/h nopeusryhmän mukana letkan häntäpäästä, joten edessä oleva ruuhka hidasti meitä erittäin pahasti ja samassa tohinassa osa tiimistämme hajosi. Saimme tiimimme kokoon vasta ensimmäisellä tankkauspisteellä ja jouduinkin itse ajamaan koko 40 kilometrin alkumatkan erittäin rikkinäistä ja tempoilevaa ajoa sekalaisten ajajien peesissä. Lähdössä olisikin kannattanut mennä heti nopeimman kärkiporukan joukkoon ja jättäytyä niistä vasta pikkuhiljaa hyödyntäen oman tiimin vetoapua. Väitän, että hukkasimme tähän massalähtöön ja ekalla tankkauspisteellä tapahtuneeseen ryhmän kokoamiseen vähintään 15 minuuttia hyvää ajoaikaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paljon kommentteja, vinkkejä ja tunnelmia löytyy myös Fillari-lehden forumin ketjusta [http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=29835 Tour de Helsinki 2008].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Tapahtuman huomiointi mediassa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Tour+de+Helsinki+kiersi+Uudellamaalla/1135239247429?ref=rss Helsingin Sanomat: Tour de Helsinki kiersi Uudellamaalla]&lt;br /&gt;
* [http://www.vartti.fi/artikkeli/622fd1cd-3355-42c0-80d2-21e2e8e1c515 Vartti.fi: Pyöräilytapahtuma hidastaa liikennettä sunnuntaina]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lisätietoa ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [http://www.tourdehelsinki.fi/index.html Tour de Helsinki-tapahtuman viralliset sivut]&lt;br /&gt;
* [http://www.prologi.fi/tdh/ Helsingin yliopiston pyöräilyseura Prologi ry - Tour de Helsinki 2006]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Kisat ja tapahtumat]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajolasit&amp;diff=1016</id>
		<title>Ajolasit</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajolasit&amp;diff=1016"/>
		<updated>2008-09-02T18:57:51Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Linssien vaihto:&lt;br /&gt;
http://www.wiggle.co.uk/images/dhb%20instructions%20new.jpg&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* Poistaaksesi linssin: Pidä laseja itseesi päin hangat alaspäin. Poistaaksesi vasemman linssin, ota ensin oikean käden etusormella ja peukalolla kiinni kehikon keskeltä (nenän kohdalta). Ota sitten vasemman käden etusormella ote kehikon yläosasta (silmäluomen kohdalta) ja peukalolla ote vasemman linssin alaosasta. Taita sitten vasemman etusormen avulla kehikkoa hellästi hieman ylöspäin suunnilleen silmäluomien kohdalta ja vedä samalla vasenta linssiä peukalolla alaspäin. (tästä kuva). Poistaaksesi oikeanpuoleisen linssin, toista sama kuin vasemmalle linssille, mutta vaihda vasen oikeaksi.&lt;br /&gt;
* Sijoittaaksesi linssin takaisin: Pidä laseja edelleenkin itseesi päin hangat alaspäin. Laittaaksesi vasemman linssin takaisin, ota taas oikealla etusormella ja peukalolla ote lasin keskeltä nenän kohdalta. Sijoita sitten vasemman linssin vasen kolo ensin paikalleen kehikkoon. Liuta linssin oikeaa reunaa kehikon uraa pitkin paikalleen vasemman peukalon avulla ja taivuta kehikkoa tarvittessa vasemmalla etusormalla alaspäin, jolloin linssin pitäisi napsahtaa paikoilleen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Kesken}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajolasit&amp;diff=1015</id>
		<title>Ajolasit</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajolasit&amp;diff=1015"/>
		<updated>2008-09-02T18:23:03Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Ak: Uusi sivu: Linssien vaihto: http://www.wiggle.co.uk/images/dhb%20instructions%20new.jpg  {{Kesken}}&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Linssien vaihto:&lt;br /&gt;
http://www.wiggle.co.uk/images/dhb%20instructions%20new.jpg&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Kesken}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Linkit&amp;diff=1009</id>
		<title>Linkit</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Linkit&amp;diff=1009"/>
		<updated>2008-08-31T09:35:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: /* Kartta- ja reittipalvelut */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Tälle sivulle on pyritty kokoamaan vain hyödyllisimpiä polkupyöräilyyn liittyviä linkkejä. Nettikaupat, karttapalvelut, reittihaut yms. nettipalvelujen linkin on pyritty jakamaan selkeisiin kategorioihin, joihin vain parhaat palvelut kelpuutetaan. Jokaisesta linkistä on lyhyt kuvaus, mitä linkin takana on odotettavissa. Tässä tapauksessa laatu korvaa määrän. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ulkomaiset verkkokaupat  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Chainreactioncycles.png|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.chainreactioncycles.com/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.chainreactioncycles.com/ Chain Reaction Cycles (CRC)]: Mainostaa itseään Euroopan suurimmaksi polkupyörätarvikkeita myyväksi nettikaupaksi. CRC myy pyöräilytarvikkeita suomalaisia pyöräliikkeitä halvemmalla. Esimerkiksi renkaita ja muita tarvikkeita saa jopa puolet halvemmalla kuin Suomesta ja valikoima on melko laaja. Toimitus Suomeen on ilmaista, mikäli ostoskorin yhteissumma ylittää 150 puntaa (n. 200 euroa). Maksutapoina toimivat luottokortit ja PayPal. Myös ainakin Sampo-pankin Visa Electron käy. Koska yritys sijaitsee Euroopassa (Pohjois-Irlannissa), ei muita toimituskuluja tule (esim. tulli ja verot). Toimitusajoiksi luvataan 3-4 arkipäivää. Lue lisää sivulla [[Chain Reaction Cycles]].&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kartta- ja reittipalvelut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:ytv kevyen liikenteen reittiopas.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://kevytliikenne.ytv.fi/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://kevytliikenne.ytv.fi/ YTV:n kevyen liikenteen reittiopas]: Pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen reittiopas, joka osaa näyttää parhaan pyöräreitin määränpäähän. Syötettäessä lähtöpistettä tai määränpäätä, palvelu osaa ehdottaa järkeviä osoitteita jo muutaman alkukirjaimen perusteella, jolloin säästytään paljolta kirjoittamiselta. Reititystavaksi voi valita esimerkiksi suorimman reitin tai asfalttipäällysteisiä reittejä suosivan. Etsitty reitti näytetään yleiskuvana kartalta, josta voi tarkentaa halutessaan usean tason verran. Reitin lisäksi näytetään matkan pituus ja aika, riippuen keskinopeudesta. Lisäksi palvelusta on mahdollista katsoa päivän sää ja tuulen suunta. Koko reittistä on mahdollista myös tulostaa erittäin selkeä, mutta tarkka ohje paperille kadun nimineen ja välimatkoineen. Vielä kun liikennevalot ja jyrkät mäet saisi oikeasti näkyviin vain valittuun reittiin, niin palvelu olisi täydellinen&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:pääkaupunkiseudun ulkoilukartta.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://ptp.hel.fi/ulkoilukartta/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://ptp.hel.fi/ulkoilukartta// Pääkaupunkiseudun pyöräily- ja ulkoilukartta]: Pääkaupunkiseudun pyöräilykartta on YTV:n kevyen liikenteen reittioppaaseen verrattuna erittäin suppea ja vaatimaton. kaikki hienoudet puuttuvat kokonaan ja palvelu on lisäksi hidas ja tökkivä. Kahden pisteen välinen reittihakukin loistaa poissaolollaan. Vain katuhaku löytyy. Yhdessä asiassa palvelu on kuitenkin parempi kuin YTV. &#039;&#039;&#039;Pyöräilykarttaa kannattaa käyttää vain, jos on kiinnostunut siitä, kulkeeko jonkin tien vieressä oikeasti pyörätie&#039;&#039;&#039;. YTV:n palvelun avulla on esimerkiksi lähes mahdoton sanoa visuaalisen kartan avulla, kulkeeko vaikkapa Kehä III:sen varrella pyörätietä. Ulkoilukartta näyttää taas tämän selvästi. Harmi vain, että karttaa liikaa tarkentaessa tämä tieto hukkuu sitten johonkin. &lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sääpalvelut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Paikallissää.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.iltasanomat.fi/saa/paikallis.asp]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.iltasanomat.fi/saa/paikallis.asp Paikallissää (Ilmatieteen laitos)]: Ilta-Sanomien tarjoamasta ja Ilmatieteen laitoksen laatimasta Paikallissää-palvelusta voi hakea 1 ja 5 vuorokauden sääennusteen 10000 paikkakunnalle Suomessa kirjoittamalla vain paikan nimen hakukenttään.&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Foreca.png|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3 Paikallissää (Foreca)]: Foreca tarjoaa vaihtoehtoisen sääennusteen Ilmatieteen laitoksen ennusteiden lisäksi. Forecan nettisivuilta voi hakea 1-6 vuorokauden ajalta koko Suomen sääennusteet sekä paikallisääennusteet useimmalle Suomen paikkakunnalle. Paikallissääennusteista näkee ennustetun lämpötilan, sademäärän sekä tuulen nopeuden ja suunnan muutaman tunnun välein viideksi päiväksi eteenpäin. Palvelun ennuisteita on hyvä verrata Ilmatieteen laitoksen ennuisteisiin.&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Sadetutka.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.iltasanomat.fi/saa/sadetutka.asp]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.iltasanomat.fi/saa/sadetutka.asp Sadetutka]: Ilta-Sanomien tarjoama ja Ilmatieteen laitoksen laatima Sadetutka näyttää sateiden sijainnin, liikkeen ja määrän viimeisen 8 tunnin ajalta ja sade-ennusteen 8 tuntia tästä eteenpäin visuaalisesti suoraan kartalla. Erinomainen palvelu kaikille ulkona liikkuville ja pitempää tai vähän lyhyempääkin pyörämatkaa suunnitteleville. Jos lähdet lenkille, niin muista aina ensin katsoa sää.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Pyöräily-aiheiset nettisivut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Suomalaiset nettisivut  ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Fillari-lehden nettisivut.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.fillari-lehti.fi]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.fillari-lehti.fi Fillaristin nettisivut]: Suomenkielisen Fillari-lehden nettisivut, joista etenkin keskustelupalsta on hyvinkin aktiivinen ja tutustumisen arvoinen. Sivuston Tori-osiosta löytyy myös osto- ja myynti-ilmoituksia ja Jutut-osiosta lehden vanhemmissa numeroissa julkaistuja artikkeleita ja oppaita. Sivustosta löytyisi paljonkin potentiaalia, mutta jostain syystä sitä ei kehitetä eteenpäin. Liiallinen kaupallisuus paistaa myös läpi koko sivuston ja kaikenlaiset mainokset täyttävätkin ruudusta suuren osan.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Timo Salmis bicycling page.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://lipas.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://lipas.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html Timo Salmi&#039;s bicycling page]: Vanhahtavan ulkoasun ei kannata antaa hämätä, sillä professori Timo Salmen sivuilta löytyy paljon koottuja vastauksia aloittelevien pyöräilijöiden kysymyksiin.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ulkomaalaiset nettisivut  ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Sheldon Browns Bicycle Technical Info.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.sheldonbrown.com/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.sheldonbrown.com/ Sheldon Brown&#039;s Bicycle Technical Info]: Ei uskoisi, kuinka paljon hyödyllistä tietoa kaikesta pyöräilyyn liittyvästä voikaan löytää näinkin vanhan ja epäselvän näköisiltä sivuilta. Suositellaan kaikille pyöräilystä kiinnostuville. Sivuston tekijänä toimii Amerikassa asuva matematiikan ja tietotekniikan tiedemies, joka harrastaa myös valokuvausta ja kirjoittamista. Tämä parrakas kaveri on viettänyt koko elämänsä pyöräilyn parissa.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Blogit  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Pyörällä Välimerelle.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://blogit.hs.fi/soininvaara/page/4/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://blogit.hs.fi/soininvaara/page/4/ Pyörällä Välimerelle]: Osmo Soininvaara pyöräilee Euroopan halki kuukaudessa. Helsingin Sanomien blogissa hän kertoo 3000 kilometrin pyörämatkastaan Tallinnasta kohti Nitzaa. Mitä Soininvaara olisi kenties tehnyt toisin ja mitä vinkkejä hän antaa itse matkantekoon ja mukaan pakattavista tavaroista. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Muut tutustumisen arvoinen  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Huuto.net Polkupyörät.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.huuto.net/fi/cats/ajopolku.php3]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.huuto.net/fi/cats/ajopolku.php3 Huuto.net - Polkupyörät]: Jos etsit käytettyä polkupyörää sikahalvalla tai halpoja varaosia pyörääsi, niin Fillari-lehden Toriakin parempi vaihtoehto on tietenkin suunnata Huuto.netin pyöräpalstalle, josta löytyy lähes 1000 eri kohdetta. Hakua kannattaa käyttää, jos etsii juuri tietyn tyyppistä tai mallista pyörää. Ennen ostoa kannattaa tutustua [http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Internet&amp;amp;sivu=Huutokauppaa_netiss%E4 ohjeisiin ja vinkkeihin Huuto.netin käytössä].&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Palvelut]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Linkit&amp;diff=1008</id>
		<title>Linkit</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Linkit&amp;diff=1008"/>
		<updated>2008-08-31T08:37:34Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Opera meinaa kaatua, joten pakko tallentaa keskeneräisenä&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Tälle sivulle on pyritty kokoamaan vain hyödyllisimpiä polkupyöräilyyn liittyviä linkkejä. Nettikaupat, karttapalvelut, reittihaut yms. nettipalvelujen linkin on pyritty jakamaan selkeisiin kategorioihin, joihin vain parhaat palvelut kelpuutetaan. Jokaisesta linkistä on lyhyt kuvaus, mitä linkin takana on odotettavissa. Tässä tapauksessa laatu korvaa määrän. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Ulkomaiset verkkokaupat  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Chainreactioncycles.png|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.chainreactioncycles.com/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.chainreactioncycles.com/ Chain Reaction Cycles (CRC)]: Mainostaa itseään Euroopan suurimmaksi polkupyörätarvikkeita myyväksi nettikaupaksi. CRC myy pyöräilytarvikkeita suomalaisia pyöräliikkeitä halvemmalla. Esimerkiksi renkaita ja muita tarvikkeita saa jopa puolet halvemmalla kuin Suomesta ja valikoima on melko laaja. Toimitus Suomeen on ilmaista, mikäli ostoskorin yhteissumma ylittää 150 puntaa (n. 200 euroa). Maksutapoina toimivat luottokortit ja PayPal. Myös ainakin Sampo-pankin Visa Electron käy. Koska yritys sijaitsee Euroopassa (Pohjois-Irlannissa), ei muita toimituskuluja tule (esim. tulli ja verot). Toimitusajoiksi luvataan 3-4 arkipäivää. Lue lisää sivulla [[Chain Reaction Cycles]].&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kartta- ja reittipalvelut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:ytv kevyen liikenteen reittiopas.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://kevytliikenne.ytv.fi/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://kevytliikenne.ytv.fi/ YTV:n kevyen liikenteen reittiopas]: Pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen reittiopas, joka osaa näyttää parhaan pyöräreitin määränpäähän. Syötettäessä lähtöpistettä tai määränpäätä, palvelu osaa ehdottaa nimiä jo katuosoitteen alkukirjaimien perusteella, jolloin säästytään kirjoittamiselta. Reititystavaksi voi valita esimerkiksi Etsitty reitti näytetään yleiskuvana kartalta, josta voi tarkentaa halutessaan usean tason verran... &lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:pääkaupunkiseudun ulkoilukartta.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://ptp.hel.fi/ulkoilukartta/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://ptp.hel.fi/ulkoilukartta// Pääkaupunkiseudun pyöräily- ja ulkoilukartta]: Pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen reittiopas, joka osaa näyttää parhaan pyöräreitin määränpäähän...&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Sääpalvelut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Paikallissää.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.iltasanomat.fi/saa/paikallis.asp]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.iltasanomat.fi/saa/paikallis.asp Paikallissää (Ilmatieteen laitos)]: Ilta-Sanomien tarjoamasta ja Ilmatieteen laitoksen laatimasta Paikallissää-palvelusta voi hakea 1 ja 5 vuorokauden sääennusteen 10000 paikkakunnalle Suomessa kirjoittamalla vain paikan nimen hakukenttään.&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Foreca.png|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.foreca.fi/Suomi/ennuste/1-3 Paikallissää (Foreca)]: Foreca tarjoaa vaihtoehtoisen sääennusteen Ilmatieteen laitoksen ennusteiden lisäksi. Forecan nettisivuilta voi hakea 1-6 vuorokauden ajalta koko Suomen sääennusteet sekä paikallisääennusteet useimmalle Suomen paikkakunnalle. Paikallissääennusteista näkee ennustetun lämpötilan, sademäärän sekä tuulen nopeuden ja suunnan muutaman tunnun välein viideksi päiväksi eteenpäin. Palvelun ennuisteita on hyvä verrata Ilmatieteen laitoksen ennuisteisiin.&lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Sadetutka.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.iltasanomat.fi/saa/sadetutka.asp]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.iltasanomat.fi/saa/sadetutka.asp Sadetutka]: Ilta-Sanomien tarjoama ja Ilmatieteen laitoksen laatima Sadetutka näyttää sateiden sijainnin, liikkeen ja määrän viimeisen 8 tunnin ajalta ja sade-ennusteen 8 tuntia tästä eteenpäin visuaalisesti suoraan kartalla. Erinomainen palvelu kaikille ulkona liikkuville ja pitempää tai vähän lyhyempääkin pyörämatkaa suunnitteleville. Jos lähdet lenkille, niin muista aina ensin katsoa sää.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Pyöräily-aiheiset nettisivut  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Suomalaiset nettisivut  ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Fillari-lehden nettisivut.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.fillari-lehti.fi]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.fillari-lehti.fi Fillaristin nettisivut]: Suomenkielisen Fillari-lehden nettisivut, joista etenkin keskustelupalsta on hyvinkin aktiivinen ja tutustumisen arvoinen. Sivuston Tori-osiosta löytyy myös osto- ja myynti-ilmoituksia ja Jutut-osiosta lehden vanhemmissa numeroissa julkaistuja artikkeleita ja oppaita. Sivustosta löytyisi paljonkin potentiaalia, mutta jostain syystä sitä ei kehitetä eteenpäin. Liiallinen kaupallisuus paistaa myös läpi koko sivuston ja kaikenlaiset mainokset täyttävätkin ruudusta suuren osan.&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Timo Salmis bicycling page.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://lipas.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://lipas.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html Timo Salmi&#039;s bicycling page]: Vanhahtavan ulkoasun ei kannata antaa hämätä, sillä professori Timo Salmen sivuilta löytyy paljon koottuja vastauksia aloittelevien pyöräilijöiden kysymyksiin.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== Ulkomaalaiset nettisivut  ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Sheldon Browns Bicycle Technical Info.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.sheldonbrown.com/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.sheldonbrown.com/ Sheldon Brown&#039;s Bicycle Technical Info]: Ei uskoisi, kuinka paljon hyödyllistä tietoa kaikesta pyöräilyyn liittyvästä voikaan löytää näinkin vanhan ja epäselvän näköisiltä sivuilta. Suositellaan kaikille pyöräilystä kiinnostuville. Sivuston tekijänä toimii Amerikassa asuva matematiikan ja tietotekniikan tiedemies, joka harrastaa myös valokuvausta ja kirjoittamista. Tämä parrakas kaveri on viettänyt koko elämänsä pyöräilyn parissa.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Blogit  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Pyörällä Välimerelle.jpg|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://blogit.hs.fi/soininvaara/page/4/]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://blogit.hs.fi/soininvaara/page/4/ Pyörällä Välimerelle]: Osmo Soininvaara pyöräilee Euroopan halki kuukaudessa. Helsingin Sanomien blogissa hän kertoo 3000 kilometrin pyörämatkastaan Tallinnasta kohti Nitzaa. Mitä Soininvaara olisi kenties tehnyt toisin ja mitä vinkkejä hän antaa itse matkantekoon ja mukaan pakattavista tavaroista. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen.&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Muut tutustumisen arvoinen  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| &lt;br /&gt;
|- &lt;br /&gt;
| &amp;lt;imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
Kuva:Huuto.net Polkupyörät.gif|thumb|left&lt;br /&gt;
default [http://www.huuto.net/fi/cats/ajopolku.php3]&lt;br /&gt;
&amp;lt;/imagemap&amp;gt;&lt;br /&gt;
| [http://www.huuto.net/fi/cats/ajopolku.php3 Huuto.net - Polkupyörät]: Jos etsit käytettyä polkupyörää sikahalvalla tai halpoja varaosia pyörääsi, niin Fillari-lehden Toriakin parempi vaihtoehto on tietenkin suunnata Huuto.netin pyöräpalstalle, josta löytyy lähes 1000 eri kohdetta. Hakua kannattaa käyttää, jos etsii juuri tietyn tyyppistä tai mallista pyörää. Ennen ostoa kannattaa tutustua [http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Internet&amp;amp;sivu=Huutokauppaa_netiss%E4 ohjeisiin ja vinkkeihin Huuto.netin käytössä].&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Palvelut]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Ulkoilukartan_py%C3%B6r%C3%A4reitit.jpg&amp;diff=1006</id>
		<title>Tiedosto:Ulkoilukartan pyöräreitit.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Ulkoilukartan_py%C3%B6r%C3%A4reitit.jpg&amp;diff=1006"/>
		<updated>2008-08-31T07:58:25Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Pääkaupunkiseudun pyöräily- ja ulkoilukartan pyöräreitit on merkattu selkeästi. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Pääkaupunkiseudun pyöräily- ja ulkoilukartan pyöräreitit on merkattu selkeästi. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Ulkoilukartan_ladut.jpg&amp;diff=1005</id>
		<title>Tiedosto:Ulkoilukartan ladut.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Ulkoilukartan_ladut.jpg&amp;diff=1005"/>
		<updated>2008-08-31T07:53:09Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Pääkaupunkiseudeun ulkoilukartta 2008 hiihtoladut on merkattu karttaan punaisella.  Nähtävästi Nuuksiosta olisi melkein mahdollista hiihtää jopa Viikkiin asti. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Pääkaupunkiseudeun ulkoilukartta 2008 hiihtoladut on merkattu karttaan punaisella.  Nähtävästi Nuuksiosta olisi melkein mahdollista hiihtää jopa Viikkiin asti. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudun_ulkoilukartta_2008.jpg&amp;diff=1004</id>
		<title>Tiedosto:Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta 2008.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudun_ulkoilukartta_2008.jpg&amp;diff=1004"/>
		<updated>2008-08-31T07:27:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Pääkaupunkiseudun pyöräily- ja ulkoilukartta 2008 taiteltuna. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Pääkaupunkiseudun pyöräily- ja ulkoilukartta 2008 taiteltuna. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=996</id>
		<title>Ajotietokoneet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=996"/>
		<updated>2008-08-29T13:49:11Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Lisätty kommentit käyttämistäni mittareista&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Polkupyörän ajotietokone/mittari ei periaatteessa ole pakollinen varuste pyöräilyyn, mutta ilman sitä on tylsä ajaa, koska omia tavoitteitaan ja etenemistään on muuten vaikea arvioida. Kukapa ei olisi kiinnostunut siitä, paljonko on tullut vuodessa pyöräiltyä tai kuinka pitkä se kauppareissu outoon paikkaan nyt olikaan?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Toimintaperiaate==&lt;br /&gt;
Polkupyörän ajotietokone koostuu yleensä kolmesta osasta: magneetista, anturista ja keskusyksiköstä. Polkupyörän ajotietokone kiinnitetään pyörän ohjaustangon telineeseen, josta ajotietokone on mahdollista ottaa aina mukaan poistuttaessa pyörän luota. Mittauksen suorittava anturi sijoitetaan normaalisti etuhaarukkaan lähelle pinnoja nippusiteiden avulla. Magneetti, johon anturi reagoi, kiinnitetään yleensä ruuvisysteemillä pinnaan, samalle tasolle anturin kanssa. Anturin ja magneetin välinen etäisyys tulisi olla noin 3 mm. Anturi ja magneetti on joskus muistettava putsata kurasta, jotta kertyvä lika ei heikennä liiaksi magneettikenttää. Tällöin anturi ei pystyisi rekisteröimään kunnolla renkaan pyörimistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Topcomin magneetti ja anturi.jpg|thumb|right|300px|Langaton mittari helpottaa asennusta ja näyttää kauniilta]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eri suureiden mittaus tapahtuu siis pinnaan kiinnitetyn pienen magneetin ja etuhaarukassa olevan anturin avulla. Anturi koostuu reed-releestä, eli kytkimestä, joka sulkeutuu ja alkaa johtaa sähköä jouduttuaan riittävän voimakkaaseen magneettikenttään. Jokaisella renkaan kierroksella pinnaan kiinnitetty magneetti ohittaa haarukkaan kytketyn anturin ja aiheuttaa näin lyhyen sähköpulssin ajotietokoneelle. Ajotietokone on sulautetun järjestelmän sovellus, eli koostuu mikro-ohjaimesta, johon sähköpulssi ohjataan. Mikro-ohjaimeen ladattu ohjelma laskee kahden tai useamman reed-releeltä tulleen pulssin välisen ajan. Ennalta asetetun renkaan halkaisijan ja pulssien välisen ajan perusteella mikro-ohjain pystyy laskemaan halutut suureet ja näyttämään ne nestekidenäytössä.On olemassa myös ajotietokoneita, joissa tieto anturilta välittyy ajotietokoneelle langattomasti. Lisäksi joidenkin ajotietokoneiden nopeus- ja matkatieto saadaan GPS-järjestelmän satelliiteista.&amp;lt;ref&amp;gt;http://fi.wikipedia.org/wiki/Polkupyörän_ajotietokone&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oikean mittarin valinta==&lt;br /&gt;
Yhtä ja ainoaa polkupyöräilyyn parasta ajotietokonetta on mahdoton antaa, koska kaikki riippuu käyttötarpeesta ja käyttötarkoituksesta. Tavallinen harrastelija tyytyy jo Bilteman halvimpaan mittariin, kun taas aktiiviharrastaja haluaa mittarin, jolla näkee sykkeen ja kadenssin. Joku toivoo mittarilta suurta ja selkeää näyttöä, josta lukemat erottuvat selkeästi kirkkaallakin päivänvalolla. Toinen taas arvostaa enemmän helppokäyttöisyyttä, toimintoja pitää olla vähän ja näppäimien pitää toimia hyvin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Topcom ajotietokoneen näyttö.jpg|thumb|right|250px|Suureen näyttöön mahtuu paljon tietoa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittari pitää siis valita sen perusteella, mitä toimintoja ja ominaisuuksia kaipaa. Oikeastaan pitää vain valita, haluaako langallisen vai langattoman mittarin ja käyttääkö sitä myös huonossa säässä. Jotkut mittarit eivät nimittäin kestä kosteutta eivätkä talvikäyttöä. Langattomissa mittareissa on välillä se ongelma, että ne ottavat välillä häiriöitä läheisistä sähkölaitteista, jolloin esim. maksiminopeus voi sähköjohdon alta pyöräillessä tai kännykkää lähellä käyttäessä näyttää 99,99 km/h. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä halvempi mittari, sitä mieluummin se pitää olla langallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myöskään pelkkiin ominaisuuksiin ei pidä liikaa tuijottaa, vaan kannattaa huomioida laatu ja laitteen köyttö. Suurin osa mittareista on ulkonäön perusteella muovisia leluja ja harvoissa on kiinnitetty huomiota mekaaniseen kestävyyteen ja kiinnitykseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Yleisimmät toiminnot lyhyesti==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
#Nopeus&lt;br /&gt;
#Maksiminopeus&lt;br /&gt;
#Matka &lt;br /&gt;
#Aika&lt;br /&gt;
#Keskinopeus&lt;br /&gt;
#Kello&lt;br /&gt;
#Kokonaismatka&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliimmat mittarit===&lt;br /&gt;
Kalliimpiin mittareihin kuuluu yleensä yllä olevien toimintojen lisäksi seuraavia toimintoja. &lt;br /&gt;
#Erillinen trippimittari&lt;br /&gt;
#Rasvan poltto ja kalorinkulutus&lt;br /&gt;
#Lämpötila&lt;br /&gt;
#Korkeusmittari&lt;br /&gt;
#Kadenssi&lt;br /&gt;
#Syke&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Renkaan koon säätäminen matkamittariin==&lt;br /&gt;
Jotta polkupyörän matkamittari näyttäisi oikeaa nopeutta ja ajomatkaa, täytyy sille syöttää renkaan koko, joka yleensä syötetään joko renkaan halkaisijana, säteenä tai renkaan ympärysmittana millimetreissä. Jos haluaa erittäin tarkasti toimivan mittarin, [[Renkaan kokomerkinnät|renkaiden kokomerkintöihin]] tai mittareiden ohjeiden taulukoihin ei kannata yleensä luottaa, koska renkaat ja vanteet ovat aina yksilöitä, jolloin tarkimman lukeman saa vain itse mittaamalla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tavallisin tapa on kuljettaa pyörää suoraan eteenpäin yhden kierroksen verran tasaisella alustalla ja mitata pyörän kulkema matka (englanniksi &amp;quot;roll-out&amp;quot; test). Hyvä kiintopiste tähän on esim. renkaan venttiili. Tarkkaa mittausta varten renkaaseen on hyvä laittaa esim. pieni teipinpala ja vetää liidulla tiehen viivat aloitus- ja lopetuskohtaan. Kun viivojen välimatkan mittaa, saadaan tietoon renkaan ympärysmitta, joka yleensä mittariin syötetään. Tarvittaessa lukemasta saa laskettua renkaan ulkokumin tarkan halkaisija jakamalla lukema piillä (n. 3,1416), jota myös jotkin mittarit haluavat. Esimerkiksi 28&amp;quot; 32-622 renkaalla lukema on tyypillisesti noin 211 sentin paikkeilla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittaus edellä mainitulla tavalla kannattaa toistaa muutaman kerran ja halutessaan sitä voi myös tarkentaa mittaamalla yhden kierroksen sijasta muutaman kierroksen matkan ja jakaa saatu tulos lopuksi kierrosten lukumäärällä. Jos haluaa olla äärimmäisen tarkka, mittaus tulee tietysti suorittaa satulassa istuen, jolloin renkaan pieni painumakin tulee otettua huomioon. Renkaan painumaahan vaikuttavat itse renkaan koostumus, käytetty ilmanpaine ja ajajan massa. &amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-calibration.html#rollout&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Mittarin virhe==&lt;br /&gt;
Säätövirheen merkityksestä saa yleiskäsityksen seuraavista yksinkertaisista esimerkeistä ja laskelmista. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Mikä on esimerkiksi ero, jos 28&amp;quot; maantiepyörän renkaan (paine n. 7 bar.) kulkema matka mitataan ilman kuljettajaa ja kuljettajan painon kanssa, jolloin rengas hieman litistyy? Ilman kuljettajaa renkaan ympärysmitalle saadaan 2111 mm. Jos huomioidaan oikeaoppisesti, että rengas painuu kasaan kuljettajan painon alla, niin ympärysmitta on tällöin 2103 mm. Ero näiden välillä on vain 8 mm, joka on noin 0,4 % (8/2103*100). Sadan kilometrin matkalla tämä tekisi siis 400 metriä. Ei siis kovin merkittävä ero, jos puhutaan maantiepyöristä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entäpä jos kyseessä olisikin 26&amp;quot; maastopyörän rengas, jossa paine on pienempi (noin 4 bar) ja täten rengas painuu kasaan kuljettajan alla paljon enemmän kuin maantiepyörässä? Ilman kuljettajaa ympärysmitaksi saadaan 2029 mm, kun kuljettajan kanssa 1983 mm. Ero on jo 46 mm, joka on 2,3 % (46/1983*100). Hybridi ja maantiepyörissä pitää siis jo ottaa renkaan painuminen huomioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä ilman minkäänlaisia mittauksia? Jos 28&amp;quot; renkaan halkaisija muutetaan suoraan ympärysmitaksi, niin mikä on tällöin mittarin heitto? 28 tuumaa on 711 mm. Peruskoulun matematiikan mukaan ympyrän kehä on pii * halkaisija. Kehä on siis noin 711 mm * 3,1416 = 2234 mm. Kun oikea lukema litistymä huomioiden oli 2103 mm, niin ero on jo 131 mm ja virhe on jopa 6,2 % (131/2103*100). Sadalla kilometrillä tämä tekisi siis jo 6,2 kilometriä. Voi herra paratkoon!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä jos luotamme itse mittarin mukana tulleeseen ohjekirjaan. Hivenen kalliimman mittarin (TOPCOM Speedopulse 1000w) ohjeista löytyvä taulukko on jo saavutus sinällään, sen tekijä on sekoittanut renkaiden kokomerkinnät täysin. Ohje väittää 28&amp;quot; renkaan ympärysmitaksi 2237 mm. Kun oikea lukema on 2103 mm, niin ero on jo 134 mm ja virhe on jopa 6,4 % (134/2103*100). Ohjekirjaan ei siis todellakaan kannata turvautua. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillisellä kehänympäryksellä (vaikkapa 211 cm eli 28&amp;quot; renkaalla) 1 cm virhe on hieman alle 0.5 % (1/211x100) ja 2cm virhe säätölukemassa on karkeasti 1% = 1km / 100km. Onko se vähän vai paljon, riippuu tietenkin vastaajasta ja onkin siten mielipidekysymys. Omasta mielestäni (nimimerkki Bianchi) yli 1 % on kuitenkin tarpeettoman paljon. Laskelmia tutkiessa herää tietysti kysymys, mitä mittareiden mukana tulevilla manuaaleilla oikein tekee, eiväthän ne tiedä sinun ulkorenkaasi ympärysmitasta mitään? Ainoa oikea tapa antaa mittarille renkaan ympärysmitta on mitata se huomioiden kuljettajan painon aikaansaama renkaan litistyminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suurimmalle osalle taitaa kuitenkin riittää se tarkkuus (ero yleensä 2-4 %), minkä manuaalin keskiarvoilla saa, jolloin ei itse tarvitse mitata mitään. Ihmiset kun ovat niin laiskoja ja tietämättäömiä. Eikä kohtuuhintainen/edullinen pyörän mittari muutenkaan mikään tarkkuusinstrumentti ole, varsinkaan langattomat. Kilometrin matkalla rengas pyörähtää jo noin 470 kertaa (1000/2,111), joten tällä matkalla jo viisi rekisteröimättä jäänyttä pulssiakin tekee 10 metriä (2,111*5) ja virheeksi tulee tällöin 1 %. (Tässä kohtaa pitää huomauttaa, että todellinen tieto mittareiden rekisteröimättämistä pulsseista ei perustu mihinkään faktatietoon.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Mittaradan käyttäminen kalibroinnin tarkistamiseksi==&lt;br /&gt;
Polkupyörän mittarin säädön voi tarkistaa käyttämällä ns. mittarataa, eli esimerkiksi tarkkaan mitattua urheilukentän pätkää tai muuta vastaavaa. Jos ajat vaikkapa 400 metriä ja mittarisikin näyttää samaa, on kalibrointi kohdallaan. Jos mittarin lukema heittää paljonkin, pitää se säätää kohdalleen: Jaa kulkemasi matka mittarin ilmoittamalla matkalla ja jaa saatu tulos käyttämälläsi vanhalla kalibrointiarvolla. Tuloksena saat siis mittariisi uuden kalibrointiarvon.&amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-calibration.html#measuredmile&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Jos saamasi tulos ei vastaa mitattua matkaa, syötä mittariin uusi kalibrointiarvo:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;(Oikea matka/mittarin näyttämä matka) * käyttämäsi kalibrointiarvo = uusi kalibrointiarvo&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asennuksessa muistettavaa==&lt;br /&gt;
[[Kuva:Johdon huono veto.jpg|thumb|right|200px|Johto vedetty huonosti]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Magneetti kannattaa pääsääntöisesti asentaa mahdollisimman lähelle keskiötä. Mitä hitaammin magneetti ohittaa anturin/sensorin, sitä enemmän aikaa releellä on aikaa reagoida. Liian kaukana oleva magneetti voi antaa epävarmoja tuloksia suurissa nopeuksissa. &amp;lt;ref name=&amp;quot;sheldon&amp;quot;&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-installation.html&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
*Noudata ohjekirjan ohjeita magneetin kiinnittämisessä. Magneetti ei saa olla kovin vinosti sensoriin nähden, muuten hitaissa nopeuksissa sensori voi rekisteröidä renkaan pyörähdyksen kahteen kertaan, johtuen magneettien kaksinapaisuudesta ja magneettikentästä. &amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-magnet.html&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
*Langallisen mittarin johtoa vetäessäsi älä kiinnitä sitä emäputkeen. Kääntyvän ohjaustangon takia kaapelin tuloa ja poistumista varten tarvittaisiin paljon turhaa ja löysää kaapelia. Johdata ajotietokoneen kaapeli mieluummin etuhaarukasta etujarruvaijeria pitkin ajotietokoneesee. Koska etuhaarukka, jarru ja tanko kääntyvät yhtä aikaa, voidaan kaapeli kiinnittää kunnolla.&amp;lt;ref name=&amp;quot;sheldon&amp;quot;/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Esimerkkejä erilaisista mittareista==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Bilteman halpa mittari.jpg|thumb|left|px|Minimaalinen määrä tietoa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vaikka halpoja mittareita (esim. Bilteman) paljon haukutaankin, yllättävän moni niitä kuitenkin käyttää. Esimerkiksi itse (nimimerkki Bianchi) käytän huonossa maastopyörässäni Bilteman noin 10 euron langallista mittaria, joka on kestänyt moitteetta jo pari vuotta (käytetty lumi- ja vesisateessa, möyrinyt hiekkaisen repun pohjalla jne.). Aikaisemmat Bilteman mittarini eivät ole tosin kestäneet yhtä hyvin. Koska en jaksa irrottaa aina mittaria, enkä kaipaa perusominaisuuksien lisäksi mitään muuta, on Bilteman mittari hyvä valinta tähän pyörään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Topcom ajotietokoneen näyttö.jpg|thumb|left|px|Suureen näyttöön mahtuu paljon tietoa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kauniissa maantiepyörässäni mittarin yhtenä valintakriteerinä oli kauneus, joten käyttämäni mittarin pitää tietenkin olla langaton. Koska maantiepyöräily on välineurheilua, kaikki oleellinen tieto ajosuorituksesta pitää olla heti saatavilla. Tästä syystä mittarissa pitää olla iso näyttö, jotta ainakin nopeus, syke, kulunut aika, matka ja keskinopeus nakyisivät samaan aikaan ilman valikoissa kahlaamista. Kadenssia olisin vielä kaivannut, mutta alle 30 euron ajotietokoneelta ei voi kaikkea vaatia. Topcom Speedopulse 1000w ajotietokoneen kestävyydestä en osaa vielä sanoa mitään, koska mittari on ollut vasta kesäkauden käytössä. Koska näyttö osaa sammuttaa itsensä käyttämättämänä, niin luulen, ettei pattereiden kulutuskaan kovin suuri ole. &lt;br /&gt;
--[[Käyttäjä:Bianchi|Bianchi]] 29. elokuuta 2008 kello 13.49 (UTC)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
&amp;lt;references/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{kesken}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=995</id>
		<title>Ajotietokoneet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=995"/>
		<updated>2008-08-29T13:28:45Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Lisätty kuvia&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Polkupyörän ajotietokone/mittari ei periaatteessa ole pakollinen varuste pyöräilyyn, mutta ilman sitä on tylsä ajaa, koska omia tavoitteitaan ja etenemistään on muuten vaikea arvioida. Kukapa ei olisi kiinnostunut siitä, paljonko on tullut vuodessa pyöräiltyä tai kuinka pitkä se kauppareissu outoon paikkaan nyt olikaan?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Toimintaperiaate==&lt;br /&gt;
Polkupyörän ajotietokone koostuu yleensä kolmesta osasta: magneetista, anturista ja keskusyksiköstä. Polkupyörän ajotietokone kiinnitetään pyörän ohjaustangon telineeseen, josta ajotietokone on mahdollista ottaa aina mukaan poistuttaessa pyörän luota. Mittauksen suorittava anturi sijoitetaan normaalisti etuhaarukkaan lähelle pinnoja nippusiteiden avulla. Magneetti, johon anturi reagoi, kiinnitetään yleensä ruuvisysteemillä pinnaan, samalle tasolle anturin kanssa. Anturin ja magneetin välinen etäisyys tulisi olla noin 3 mm. Anturi ja magneetti on joskus muistettava putsata kurasta, jotta kertyvä lika ei heikennä liiaksi magneettikenttää. Tällöin anturi ei pystyisi rekisteröimään kunnolla renkaan pyörimistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Topcomin magneetti ja anturi.jpg|thumb|right|300px|Langaton mittari helpottaa asennusta ja näyttää kauniilta]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eri suureiden mittaus tapahtuu siis pinnaan kiinnitetyn pienen magneetin ja etuhaarukassa olevan anturin avulla. Anturi koostuu reed-releestä, eli kytkimestä, joka sulkeutuu ja alkaa johtaa sähköä jouduttuaan riittävän voimakkaaseen magneettikenttään. Jokaisella renkaan kierroksella pinnaan kiinnitetty magneetti ohittaa haarukkaan kytketyn anturin ja aiheuttaa näin lyhyen sähköpulssin ajotietokoneelle. Ajotietokone on sulautetun järjestelmän sovellus, eli koostuu mikro-ohjaimesta, johon sähköpulssi ohjataan. Mikro-ohjaimeen ladattu ohjelma laskee kahden tai useamman reed-releeltä tulleen pulssin välisen ajan. Ennalta asetetun renkaan halkaisijan ja pulssien välisen ajan perusteella mikro-ohjain pystyy laskemaan halutut suureet ja näyttämään ne nestekidenäytössä.On olemassa myös ajotietokoneita, joissa tieto anturilta välittyy ajotietokoneelle langattomasti. Lisäksi joidenkin ajotietokoneiden nopeus- ja matkatieto saadaan GPS-järjestelmän satelliiteista.&amp;lt;ref&amp;gt;http://fi.wikipedia.org/wiki/Polkupyörän_ajotietokone&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oikean mittarin valinta==&lt;br /&gt;
Yhtä ja ainoaa polkupyöräilyyn parasta ajotietokonetta on mahdoton antaa, koska kaikki riippuu käyttötarpeesta ja käyttötarkoituksesta. Tavallinen harrastelija tyytyy jo Bilteman halvimpaan mittariin, kun taas aktiiviharrastaja haluaa mittarin, jolla näkee sykkeen ja kadenssin. Joku toivoo mittarilta suurta ja selkeää näyttöä, josta lukemat erottuvat selkeästi kirkkaallakin päivänvalolla. Toinen taas arvostaa enemmän helppokäyttöisyyttä, toimintoja pitää olla vähän ja näppäimien pitää toimia hyvin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Topcom ajotietokoneen näyttö.jpg|thumb|right|250px|Suureen näyttöön mahtuu paljon tietoa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittari pitää siis valita sen perusteella, mitä toimintoja ja ominaisuuksia kaipaa. Oikeastaan pitää vain valita, haluaako langallisen vai langattoman mittarin ja käyttääkö sitä myös huonossa säässä. Jotkut mittarit eivät nimittäin kestä kosteutta eivätkä talvikäyttöä. Langattomissa mittareissa on välillä se ongelma, että ne ottavat välillä häiriöitä läheisistä sähkölaitteista, jolloin esim. maksiminopeus voi sähköjohdon alta pyöräillessä tai kännykkää lähellä käyttäessä näyttää 99,99 km/h. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä halvempi mittari, sitä mieluummin se pitää olla langallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myöskään pelkkiin ominaisuuksiin ei pidä liikaa tuijottaa, vaan kannattaa huomioida laatu ja laitteen köyttö. Suurin osa mittareista on ulkonäön perusteella muovisia leluja ja harvoissa on kiinnitetty huomiota mekaaniseen kestävyyteen ja kiinnitykseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Yleisimmät toiminnot lyhyesti==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
#Nopeus&lt;br /&gt;
#Maksiminopeus&lt;br /&gt;
#Matka &lt;br /&gt;
#Aika&lt;br /&gt;
#Keskinopeus&lt;br /&gt;
#Kello&lt;br /&gt;
#Kokonaismatka&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliimmat mittarit===&lt;br /&gt;
Kalliimpiin mittareihin kuuluu yleensä yllä olevien toimintojen lisäksi seuraavia toimintoja. &lt;br /&gt;
#Erillinen trippimittari&lt;br /&gt;
#Rasvan poltto ja kalorinkulutus&lt;br /&gt;
#Lämpötila&lt;br /&gt;
#Korkeusmittari&lt;br /&gt;
#Kadenssi&lt;br /&gt;
#Syke&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Renkaan koon säätäminen matkamittariin==&lt;br /&gt;
Jotta polkupyörän matkamittari näyttäisi oikeaa nopeutta ja ajomatkaa, täytyy sille syöttää renkaan koko, joka yleensä syötetään joko renkaan halkaisijana, säteenä tai renkaan ympärysmittana millimetreissä. Jos haluaa erittäin tarkasti toimivan mittarin, [[Renkaan kokomerkinnät|renkaiden kokomerkintöihin]] tai mittareiden ohjeiden taulukoihin ei kannata yleensä luottaa, koska renkaat ja vanteet ovat aina yksilöitä, jolloin tarkimman lukeman saa vain itse mittaamalla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tavallisin tapa on kuljettaa pyörää suoraan eteenpäin yhden kierroksen verran tasaisella alustalla ja mitata pyörän kulkema matka (englanniksi &amp;quot;roll-out&amp;quot; test). Hyvä kiintopiste tähän on esim. renkaan venttiili. Tarkkaa mittausta varten renkaaseen on hyvä laittaa esim. pieni teipinpala ja vetää liidulla tiehen viivat aloitus- ja lopetuskohtaan. Kun viivojen välimatkan mittaa, saadaan tietoon renkaan ympärysmitta, joka yleensä mittariin syötetään. Tarvittaessa lukemasta saa laskettua renkaan ulkokumin tarkan halkaisija jakamalla lukema piillä (n. 3,1416), jota myös jotkin mittarit haluavat. Esimerkiksi 28&amp;quot; 32-622 renkaalla lukema on tyypillisesti noin 211 sentin paikkeilla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittaus edellä mainitulla tavalla kannattaa toistaa muutaman kerran ja halutessaan sitä voi myös tarkentaa mittaamalla yhden kierroksen sijasta muutaman kierroksen matkan ja jakaa saatu tulos lopuksi kierrosten lukumäärällä. Jos haluaa olla äärimmäisen tarkka, mittaus tulee tietysti suorittaa satulassa istuen, jolloin renkaan pieni painumakin tulee otettua huomioon. Renkaan painumaahan vaikuttavat itse renkaan koostumus, käytetty ilmanpaine ja ajajan massa. &amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-calibration.html#rollout&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Mittarin virhe==&lt;br /&gt;
Säätövirheen merkityksestä saa yleiskäsityksen seuraavista yksinkertaisista esimerkeistä ja laskelmista. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Mikä on esimerkiksi ero, jos 28&amp;quot; maantiepyörän renkaan (paine n. 7 bar.) kulkema matka mitataan ilman kuljettajaa ja kuljettajan painon kanssa, jolloin rengas hieman litistyy? Ilman kuljettajaa renkaan ympärysmitalle saadaan 2111 mm. Jos huomioidaan oikeaoppisesti, että rengas painuu kasaan kuljettajan painon alla, niin ympärysmitta on tällöin 2103 mm. Ero näiden välillä on vain 8 mm, joka on noin 0,4 % (8/2103*100). Sadan kilometrin matkalla tämä tekisi siis 400 metriä. Ei siis kovin merkittävä ero, jos puhutaan maantiepyöristä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entäpä jos kyseessä olisikin 26&amp;quot; maastopyörän rengas, jossa paine on pienempi (noin 4 bar) ja täten rengas painuu kasaan kuljettajan alla paljon enemmän kuin maantiepyörässä? Ilman kuljettajaa ympärysmitaksi saadaan 2029 mm, kun kuljettajan kanssa 1983 mm. Ero on jo 46 mm, joka on 2,3 % (46/1983*100). Hybridi ja maantiepyörissä pitää siis jo ottaa renkaan painuminen huomioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä ilman minkäänlaisia mittauksia? Jos 28&amp;quot; renkaan halkaisija muutetaan suoraan ympärysmitaksi, niin mikä on tällöin mittarin heitto? 28 tuumaa on 711 mm. Peruskoulun matematiikan mukaan ympyrän kehä on pii * halkaisija. Kehä on siis noin 711 mm * 3,1416 = 2234 mm. Kun oikea lukema litistymä huomioiden oli 2103 mm, niin ero on jo 131 mm ja virhe on jopa 6,2 % (131/2103*100). Sadalla kilometrillä tämä tekisi siis jo 6,2 kilometriä. Voi herra paratkoon!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä jos luotamme itse mittarin mukana tulleeseen ohjekirjaan. Hivenen kalliimman mittarin (TOPCOM Speedopulse 1000w) ohjeista löytyvä taulukko on jo saavutus sinällään, sen tekijä on sekoittanut renkaiden kokomerkinnät täysin. Ohje väittää 28&amp;quot; renkaan ympärysmitaksi 2237 mm. Kun oikea lukema on 2103 mm, niin ero on jo 134 mm ja virhe on jopa 6,4 % (134/2103*100). Ohjekirjaan ei siis todellakaan kannata turvautua. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillisellä kehänympäryksellä (vaikkapa 211 cm eli 28&amp;quot; renkaalla) 1 cm virhe on hieman alle 0.5 % (1/211x100) ja 2cm virhe säätölukemassa on karkeasti 1% = 1km / 100km. Onko se vähän vai paljon, riippuu tietenkin vastaajasta ja onkin siten mielipidekysymys. Omasta mielestäni (nimimerkki Bianchi) yli 1 % on kuitenkin tarpeettoman paljon. Laskelmia tutkiessa herää tietysti kysymys, mitä mittareiden mukana tulevilla manuaaleilla oikein tekee, eiväthän ne tiedä sinun ulkorenkaasi ympärysmitasta mitään? Ainoa oikea tapa antaa mittarille renkaan ympärysmitta on mitata se huomioiden kuljettajan painon aikaansaama renkaan litistyminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suurimmalle osalle taitaa kuitenkin riittää se tarkkuus (ero yleensä 2-4 %), minkä manuaalin keskiarvoilla saa, jolloin ei itse tarvitse mitata mitään. Ihmiset kun ovat niin laiskoja ja tietämättäömiä. Eikä kohtuuhintainen/edullinen pyörän mittari muutenkaan mikään tarkkuusinstrumentti ole, varsinkaan langattomat. Kilometrin matkalla rengas pyörähtää jo noin 470 kertaa (1000/2,111), joten tällä matkalla jo viisi rekisteröimättä jäänyttä pulssiakin tekee 10 metriä (2,111*5) ja virheeksi tulee tällöin 1 %. (Tässä kohtaa pitää huomauttaa, että todellinen tieto mittareiden rekisteröimättämistä pulsseista ei perustu mihinkään faktatietoon.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Mittaradan käyttäminen kalibroinnin tarkistamiseksi==&lt;br /&gt;
Polkupyörän mittarin säädön voi tarkistaa käyttämällä ns. mittarataa, eli esimerkiksi tarkkaan mitattua urheilukentän pätkää tai muuta vastaavaa. Jos ajat vaikkapa 400 metriä ja mittarisikin näyttää samaa, on kalibrointi kohdallaan. Jos mittarin lukema heittää paljonkin, pitää se säätää kohdalleen: Jaa kulkemasi matka mittarin ilmoittamalla matkalla ja jaa saatu tulos käyttämälläsi vanhalla kalibrointiarvolla. Tuloksena saat siis mittariisi uuden kalibrointiarvon.&amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-calibration.html#measuredmile&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Jos saamasi tulos ei vastaa mitattua matkaa, syötä mittariin uusi kalibrointiarvo:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;(Oikea matka/mittarin näyttämä matka) * käyttämäsi kalibrointiarvo = uusi kalibrointiarvo&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asennuksessa muistettavaa==&lt;br /&gt;
[[Kuva:Johdon huono veto.jpg|thumb|right|200px|Johto vedetty huonosti]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Magneetti kannattaa pääsääntöisesti asentaa mahdollisimman lähelle keskiötä. Mitä hitaammin magneetti ohittaa anturin/sensorin, sitä enemmän aikaa releellä on aikaa reagoida. Liian kaukana oleva magneetti voi antaa epävarmoja tuloksia suurissa nopeuksissa. &amp;lt;ref name=&amp;quot;sheldon&amp;quot;&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-installation.html&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
*Noudata ohjekirjan ohjeita magneetin kiinnittämisessä. Magneetti ei saa olla kovin vinosti sensoriin nähden, muuten hitaissa nopeuksissa sensori voi rekisteröidä renkaan pyörähdyksen kahteen kertaan, johtuen magneettien kaksinapaisuudesta ja magneettikentästä. &amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-magnet.html&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
*Langallisen mittarin johtoa vetäessäsi älä kiinnitä sitä emäputkeen. Kääntyvän ohjaustangon takia kaapelin tuloa ja poistumista varten tarvittaisiin paljon turhaa ja löysää kaapelia. Johdata ajotietokoneen kaapeli mieluummin etuhaarukasta etujarruvaijeria pitkin ajotietokoneesee. Koska etuhaarukka, jarru ja tanko kääntyvät yhtä aikaa, voidaan kaapeli kiinnittää kunnolla.&amp;lt;ref name=&amp;quot;sheldon&amp;quot;/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Esimerkkejä erilaisista mittareista==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
[[Kuva:Bilteman halpa mittari.jpg|thumb|right|px|Minimaalinen määrä tietoa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Itelläni on juuri tuo 9euron bilteman matkamittari, kestänyt moitteetta yli vuoden (käytetty sateessa,saanu paljon kolhuja) elikkä kestäny kaiken tarpeellisen ja Bilteman matkamittarit ovat mittareita siinä missä muutkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliit mittarit===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
&amp;lt;references/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{kesken}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Johdon_huono_veto.jpg&amp;diff=994</id>
		<title>Tiedosto:Johdon huono veto.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Johdon_huono_veto.jpg&amp;diff=994"/>
		<updated>2008-08-29T13:20:05Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Langallisen mittarin johto kannattaisi vetää etujarrun kautta. Nyt ylimääräiset silmukat rumentavat näkymää. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Langallisen mittarin johto kannattaisi vetää etujarrun kautta. Nyt ylimääräiset silmukat rumentavat näkymää. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Bilteman_halpa_mittari.jpg&amp;diff=993</id>
		<title>Tiedosto:Bilteman halpa mittari.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Bilteman_halpa_mittari.jpg&amp;diff=993"/>
		<updated>2008-08-29T13:16:18Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Bilteman halpa langallinen mittari näyttää pienellä ruudulla nopeuden lisäksi vain yhden halutun suureen. Tässä tapauksessa kuljetun matkan. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Bilteman halpa langallinen mittari näyttää pienellä ruudulla nopeuden lisäksi vain yhden halutun suureen. Tässä tapauksessa kuljetun matkan. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Topcom_ajotietokoneen_n%C3%A4ytt%C3%B6.jpg&amp;diff=992</id>
		<title>Tiedosto:Topcom ajotietokoneen näyttö.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Topcom_ajotietokoneen_n%C3%A4ytt%C3%B6.jpg&amp;diff=992"/>
		<updated>2008-08-29T13:13:23Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Langattoman Topcom Speedopulse 1000w ajotietokoneen näyttö. Selkeään ja isoon näyttöön mahtuu kerralla vaikkapa nopeus, kulunut aika ja matka, syke sekä tieto siitä, onko nykyinen nopeus yli vai ali keskinopeuden (kerrotaan + tai - merkillä). Ku&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Langattoman Topcom Speedopulse 1000w ajotietokoneen näyttö. Selkeään ja isoon näyttöön mahtuu kerralla vaikkapa nopeus, kulunut aika ja matka, syke sekä tieto siitä, onko nykyinen nopeus yli vai ali keskinopeuden (kerrotaan + tai - merkillä). Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Topcomin_magneetti_ja_anturi.jpg&amp;diff=991</id>
		<title>Tiedosto:Topcomin magneetti ja anturi.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Topcomin_magneetti_ja_anturi.jpg&amp;diff=991"/>
		<updated>2008-08-29T13:09:04Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Langattoman Topcom Speedopulse 1000w ajotietokoneen magneetin ja anturin kaunis asennus hienoon maantiepyörään. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Langattoman Topcom Speedopulse 1000w ajotietokoneen magneetin ja anturin kaunis asennus hienoon maantiepyörään. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=990</id>
		<title>Ajotietokoneet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=990"/>
		<updated>2008-08-29T11:50:38Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Polkupyörän ajotietokone/mittari ei periaatteessa ole pakollinen varuste pyöräilyyn, mutta ilman sitä on tylsä ajaa, koska omia tavoitteitaan ja etenemistään on muuten vaikea arvioida. Kukapa ei olisi kiinnostunut siitä, paljonko on tullut vuodessa pyöräiltyä tai kuinka pitkä se kauppareissu outoon paikkaan nyt olikaan?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Toimintaperiaate==&lt;br /&gt;
Polkupyörän ajotietokone koostuu yleensä kolmesta osasta: magneetista, anturista ja keskusyksiköstä. Polkupyörän ajotietokone kiinnitetään pyörän ohjaustangon telineeseen, josta ajotietokone on mahdollista ottaa aina mukaan poistuttaessa pyörän luota. Mittauksen suorittava anturi sijoitetaan normaalisti etuhaarukkaan lähelle pinnoja nippusiteiden avulla. Magneetti, johon anturi reagoi, kiinnitetään yleensä ruuvisysteemillä pinnaan, samalle tasolle anturin kanssa. Anturin ja magneetin välinen etäisyys tulisi olla noin 3 mm. Anturi ja magneetti on joskus muistettava putsata kurasta, jotta kertyvä lika ei heikennä liiaksi magneettikenttää. Tällöin anturi ei pystyisi rekisteröimään kunnolla renkaan pyörimistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eri suureiden mittaus tapahtuu siis pinnaan kiinnitetyn pienen magneetin ja etuhaarukassa olevan anturin avulla. Anturi koostuu reed-releestä, eli kytkimestä, joka sulkeutuu ja alkaa johtaa sähköä jouduttuaan riittävän voimakkaaseen magneettikenttään. Jokaisella renkaan kierroksella pinnaan kiinnitetty magneetti ohittaa haarukkaan kytketyn anturin ja aiheuttaa näin lyhyen sähköpulssin ajotietokoneelle. Ajotietokone on sulautetun järjestelmän sovellus, eli koostuu mikro-ohjaimesta, johon sähköpulssi ohjataan. Mikro-ohjaimeen ladattu ohjelma laskee kahden tai useamman reed-releeltä tulleen pulssin välisen ajan. Ennalta asetetun renkaan halkaisijan ja pulssien välisen ajan perusteella mikro-ohjain pystyy laskemaan halutut suureet ja näyttämään ne nestekidenäytössä.On olemassa myös ajotietokoneita, joissa tieto anturilta välittyy ajotietokoneelle langattomasti. Lisäksi joidenkin ajotietokoneiden nopeus- ja matkatieto saadaan GPS-järjestelmän satelliiteista.&amp;lt;ref&amp;gt;http://fi.wikipedia.org/wiki/Polkupyörän_ajotietokone&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oikean mittarin valinta==&lt;br /&gt;
Yhtä ja ainoaa polkupyöräilyyn parasta ajotietokonetta on mahdoton antaa, koska kaikki riippuu käyttötarpeesta ja käyttötarkoituksesta. Tavallinen harrastelija tyytyy jo Bilteman halvimpaan mittariin, kun taas aktiiviharrastaja haluaa mittarin, jolla näkee sykkeen ja kadenssin. Joku toivoo mittarilta suurta ja selkeää näyttöä, josta lukemat erottuvat selkeästi kirkkaallakin päivänvalolla. Toinen taas arvostaa enemmän helppokäyttöisyyttä, toimintoja pitää olla vähän ja näppäimien pitää toimia hyvin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittari pitää siis valita sen perusteella, mitä toimintoja ja ominaisuuksia kaipaa. Oikeastaan pitää vain valita, haluaako langallisen vai langattoman mittarin ja käyttääkö sitä myös huonossa säässä. Jotkut mittarit eivät nimittäin kestä kosteutta eivätkä talvikäyttöä. Langattomissa mittareissa on välillä se ongelma, että ne ottavat välillä häiriöitä läheisistä sähkölaitteista, jolloin esim. maksiminopeus voi sähköjohdon alta pyöräillessä tai kännykkää lähellä käyttäessä näyttää 99,99 km/h. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä halvempi mittari, sitä mieluummin se pitää olla langallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myöskään pelkkiin ominaisuuksiin ei pidä liikaa tuijottaa, vaan kannattaa huomioida laatu ja laitteen köyttö. Suurin osa mittareista on ulkonäön perusteella muovisia leluja ja harvoissa on kiinnitetty huomiota mekaaniseen kestävyyteen ja kiinnitykseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Yleisimmät toiminnot lyhyesti==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
#Nopeus&lt;br /&gt;
#Maksiminopeus&lt;br /&gt;
#Matka &lt;br /&gt;
#Aika&lt;br /&gt;
#Keskinopeus&lt;br /&gt;
#Kello&lt;br /&gt;
#Kokonaismatka&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliimmat mittarit===&lt;br /&gt;
Kalliimpiin mittareihin kuuluu yleensä yllä olevien toimintojen lisäksi seuraavia toimintoja. &lt;br /&gt;
#Erillinen trippimittari&lt;br /&gt;
#Rasvan poltto ja kalorinkulutus&lt;br /&gt;
#Lämpötila&lt;br /&gt;
#Korkeusmittari&lt;br /&gt;
#Kadenssi&lt;br /&gt;
#Syke&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Renkaan koon säätäminen matkamittariin==&lt;br /&gt;
Jotta polkupyörän matkamittari näyttäisi oikeaa nopeutta ja ajomatkaa, täytyy sille syöttää renkaan koko, joka yleensä syötetään joko renkaan halkaisijana, säteenä tai renkaan ympärysmittana millimetreissä. Jos haluaa erittäin tarkasti toimivan mittarin, [[Renkaan kokomerkinnät|renkaiden kokomerkintöihin]] tai mittareiden ohjeiden taulukoihin ei kannata yleensä luottaa, koska renkaat ja vanteet ovat aina yksilöitä, jolloin tarkimman lukeman saa vain itse mittaamalla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tavallisin tapa on kuljettaa pyörää suoraan eteenpäin yhden kierroksen verran tasaisella alustalla ja mitata pyörän kulkema matka (englanniksi &amp;quot;roll-out&amp;quot; test). Hyvä kiintopiste tähän on esim. renkaan venttiili. Tarkkaa mittausta varten renkaaseen on hyvä laittaa esim. pieni teipinpala ja vetää liidulla tiehen viivat aloitus- ja lopetuskohtaan. Kun viivojen välimatkan mittaa, saadaan tietoon renkaan ympärysmitta, joka yleensä mittariin syötetään. Tarvittaessa lukemasta saa laskettua renkaan ulkokumin tarkan halkaisija jakamalla lukema piillä (n. 3,1416), jota myös jotkin mittarit haluavat. Esimerkiksi 28&amp;quot; 32-622 renkaalla lukema on tyypillisesti noin 211 sentin paikkeilla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittaus edellä mainitulla tavalla kannattaa toistaa muutaman kerran ja halutessaan sitä voi myös tarkentaa mittaamalla yhden kierroksen sijasta muutaman kierroksen matkan ja jakaa saatu tulos lopuksi kierrosten lukumäärällä. Jos haluaa olla äärimmäisen tarkka, mittaus tulee tietysti suorittaa satulassa istuen, jolloin renkaan pieni painumakin tulee otettua huomioon. Renkaan painumaahan vaikuttavat itse renkaan koostumus, käytetty ilmanpaine ja ajajan massa. &amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-calibration.html#rollout&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Mittarin virhe==&lt;br /&gt;
Säätövirheen merkityksestä saa yleiskäsityksen seuraavista yksinkertaisista esimerkeistä ja laskelmista. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Mikä on esimerkiksi ero, jos 28&amp;quot; maantiepyörän renkaan (paine n. 7 bar.) kulkema matka mitataan ilman kuljettajaa ja kuljettajan painon kanssa, jolloin rengas hieman litistyy? Ilman kuljettajaa renkaan ympärysmitalle saadaan 2111 mm. Jos huomioidaan oikeaoppisesti, että rengas painuu kasaan kuljettajan painon alla, niin ympärysmitta on tällöin 2103 mm. Ero näiden välillä on vain 8 mm, joka on noin 0,4 % (8/2103*100). Sadan kilometrin matkalla tämä tekisi siis 400 metriä. Ei siis kovin merkittävä ero, jos puhutaan maantiepyöristä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entäpä jos kyseessä olisikin 26&amp;quot; maastopyörän rengas, jossa paine on pienempi (noin 4 bar) ja täten rengas painuu kasaan kuljettajan alla paljon enemmän kuin maantiepyörässä? Ilman kuljettajaa ympärysmitaksi saadaan 2029 mm, kun kuljettajan kanssa 1983 mm. Ero on jo 46 mm, joka on 2,3 % (46/1983*100). Hybridi ja maantiepyörissä pitää siis jo ottaa renkaan painuminen huomioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä ilman minkäänlaisia mittauksia? Jos 28&amp;quot; renkaan halkaisija muutetaan suoraan ympärysmitaksi, niin mikä on tällöin mittarin heitto? 28 tuumaa on 711 mm. Peruskoulun matematiikan mukaan ympyrän kehä on pii * halkaisija. Kehä on siis noin 711 mm * 3,1416 = 2234 mm. Kun oikea lukema litistymä huomioiden oli 2103 mm, niin ero on jo 131 mm ja virhe on jopa 6,2 % (131/2103*100). Sadalla kilometrillä tämä tekisi siis jo 6,2 kilometriä. Voi herra paratkoon!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä jos luotamme itse mittarin mukana tulleeseen ohjekirjaan. Hivenen kalliimman mittarin (TOPCOM Speedopulse 1000w) ohjeista löytyvä taulukko on jo saavutus sinällään, sen tekijä on sekoittanut renkaiden kokomerkinnät täysin. Ohje väittää 28&amp;quot; renkaan ympärysmitaksi 2237 mm. Kun oikea lukema on 2103 mm, niin ero on jo 134 mm ja virhe on jopa 6,4 % (134/2103*100). Ohjekirjaan ei siis todellakaan kannata turvautua. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillisellä kehänympäryksellä (vaikkapa 211 cm eli 28&amp;quot; renkaalla) 1 cm virhe on hieman alle 0.5 % (1/211x100) ja 2cm virhe säätölukemassa on karkeasti 1% = 1km / 100km. Onko se vähän vai paljon, riippuu tietenkin vastaajasta ja onkin siten mielipidekysymys. Omasta mielestäni (nimimerkki Bianchi) yli 1 % on kuitenkin tarpeettoman paljon. Laskelmia tutkiessa herää tietysti kysymys, mitä mittareiden mukana tulevilla manuaaleilla oikein tekee, eiväthän ne tiedä sinun ulkorenkaasi ympärysmitasta mitään? Ainoa oikea tapa antaa mittarille renkaan ympärysmitta on mitata se huomioiden kuljettajan painon aikaansaama renkaan litistyminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suurimmalle osalle taitaa kuitenkin riittää se tarkkuus (ero yleensä 2-4 %), minkä manuaalin keskiarvoilla saa, jolloin ei itse tarvitse mitata mitään. Ihmiset kun ovat niin laiskoja ja tietämättäömiä. Eikä kohtuuhintainen/edullinen pyörän mittari muutenkaan mikään tarkkuusinstrumentti ole, varsinkaan langattomat. Kilometrin matkalla rengas pyörähtää jo noin 470 kertaa (1000/2,111), joten tällä matkalla jo viisi rekisteröimättä jäänyttä pulssiakin tekee 10 metriä (2,111*5) ja virheeksi tulee tällöin 1 %. (Tässä kohtaa pitää huomauttaa, että todellinen tieto mittareiden rekisteröimättämistä pulsseista ei perustu mihinkään faktatietoon.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Mittaradan käyttäminen kalibroinnin tarkistamiseksi==&lt;br /&gt;
Polkupyörän mittarin säädön voi tarkistaa käyttämällä ns. mittarataa, eli esimerkiksi tarkkaan mitattua urheilukentän pätkää tai muuta vastaavaa. Jos ajat vaikkapa 400 metriä ja mittarisikin näyttää samaa, on kalibrointi kohdallaan. Jos mittarin lukema heittää paljonkin, pitää se säätää kohdalleen: Jaa kulkemasi matka mittarin ilmoittamalla matkalla ja jaa saatu tulos käyttämälläsi vanhalla kalibrointiarvolla. Tuloksena saat siis mittariisi uuden kalibrointiarvon.&amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-calibration.html#measuredmile&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Jos saamasi tulos ei vastaa mitattua matkaa, syötä mittariin uusi kalibrointiarvo:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;(Oikea matka/mittarin näyttämä matka) * käyttämäsi kalibrointiarvo = uusi kalibrointiarvo&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asennuksessa muistettavaa==&lt;br /&gt;
*Magneetti kannattaa pääsääntöisesti asentaa mahdollisimman lähelle keskiötä. Mitä hitaammin magneetti ohittaa anturin/sensorin, sitä enemmän aikaa releellä on aikaa reagoida. Liian kaukana oleva magneetti voi antaa epävarmoja tuloksia suurissa nopeuksissa. &amp;lt;ref name=&amp;quot;sheldon&amp;quot;&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-installation.html&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
*Noudata ohjekirjan ohjeita magneetin kiinnittämisessä. Magneetti ei saa olla kovin vinosti sensoriin nähden, muuten hitaissa nopeuksissa sensori voi rekisteröidä renkaan pyörähdyksen kahteen kertaan, johtuen magneettien kaksinapaisuudesta ja magneettikentästä. &amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-magnet.html&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
*Langallisen mittarin johtoa vetäessäsi älä kiinnitä sitä emäputkeen. Kääntyvän ohjaustangon takia kaapelin tuloa ja poistumista varten tarvittaisiin paljon turhaa ja löysää kaapelia. Johdata ajotietokoneen kaapeli mieluummin etuhaarukasta etujarruvaijeria pitkin ajotietokoneesee. Koska etuhaarukka, jarru ja tanko kääntyvät yhtä aikaa, voidaan kaapeli kiinnittää kunnolla.&amp;lt;ref name=&amp;quot;sheldon&amp;quot;/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Esimerkkejä erilaisista mittareista==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
Itelläni on juuri tuo 9euron bilteman matkamittari, kestänyt moitteetta yli vuoden (käytetty sateessa,saanu paljon kolhuja) elikkä kestäny kaiken tarpeellisen ja Bilteman matkamittarit ovat mittareita siinä missä muutkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliit mittarit===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
&amp;lt;references/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{kesken}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=989</id>
		<title>Ajotietokoneet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=989"/>
		<updated>2008-08-29T11:44:50Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: korjattu tekstiä ja lähteitä&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Polkupyörän ajotietokone/mittari ei periaatteessa ole pakollinen varuste pyöräilyyn, mutta ilman sitä on tylsä ajaa, koska omia tavoitteitaan ja etenemistään on muuten vaikea arvioida. Kukapa ei olisi kiinnostunut siitä, paljonko on tullut vuodessa pyöräiltyä tai kuinka pitkä se kauppareissu outoon paikkaan nyt olikaan?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Toimintaperiaate==&lt;br /&gt;
Polkupyörän ajotietokone koostuu yleensä kolmesta osasta: magneetista, anturista ja keskusyksiköstä. Polkupyörän ajotietokone kiinnitetään pyörän ohjaustangon telineeseen, josta ajotietokone on mahdollista ottaa aina mukaan poistuttaessa pyörän luota. Mittauksen suorittava anturi sijoitetaan normaalisti etuhaarukkaan lähelle pinnoja nippusiteiden avulla. Magneetti, johon anturi reagoi, kiinnitetään yleensä ruuvisysteemillä pinnaan, samalle tasolle anturin kanssa. Anturin ja magneetin välinen etäisyys tulisi olla noin 3 mm. Anturi ja magneetti on joskus muistettava putsata kurasta, jotta kertyvä lika ei heikennä liiaksi magneettikenttää. Tällöin anturi ei pystyisi rekisteröimään kunnolla renkaan pyörimistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eri suureiden mittaus tapahtuu siis pinnaan kiinnitetyn pienen magneetin ja etuhaarukassa olevan anturin avulla. Anturi koostuu reed-releestä, eli kytkimestä, joka sulkeutuu ja alkaa johtaa sähköä jouduttuaan riittävän voimakkaaseen magneettikenttään. Jokaisella renkaan kierroksella pinnaan kiinnitetty magneetti ohittaa haarukkaan kytketyn anturin ja aiheuttaa näin lyhyen sähköpulssin ajotietokoneelle. Ajotietokone on sulautetun järjestelmän sovellus, eli koostuu mikro-ohjaimesta, johon sähköpulssi ohjataan. Mikro-ohjaimeen ladattu ohjelma laskee kahden tai useamman reed-releeltä tulleen pulssin välisen ajan. Ennalta asetetun renkaan halkaisijan ja pulssien välisen ajan perusteella mikro-ohjain pystyy laskemaan halutut suureet ja näyttämään ne nestekidenäytössä.On olemassa myös ajotietokoneita, joissa tieto anturilta välittyy ajotietokoneelle langattomasti. Lisäksi joidenkin ajotietokoneiden nopeus- ja matkatieto saadaan GPS-järjestelmän satelliiteista.&amp;lt;ref&amp;gt;http://fi.wikipedia.org/wiki/Polkupyörän_ajotietokone&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oikean mittarin valinta==&lt;br /&gt;
Yhtä ja ainoaa polkupyöräilyyn parasta ajotietokonetta on mahdoton antaa, koska kaikki riippuu käyttötarpeesta ja käyttötarkoituksesta. Tavallinen harrastelija tyytyy jo Bilteman halvimpaan mittariin, kun taas aktiiviharrastaja haluaa mittarin, jolla näkee sykkeen ja kadenssin. Joku toivoo mittarilta suurta ja selkeää näyttöä, josta lukemat erottuvat selkeästi kirkkaallakin päivänvalolla. Toinen taas arvostaa enemmän helppokäyttöisyyttä, toimintoja pitää olla vähän ja näppäimien pitää toimia hyvin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittari pitää siis valita sen perusteella, mitä toimintoja ja ominaisuuksia kaipaa. Oikeastaan pitää vain valita, haluaako langallisen vai langattoman mittarin ja käyttääkö sitä myös huonossa säässä. Jotkut mittarit eivät nimittäin kestä kosteutta eivätkä talvikäyttöä. Langattomissa mittareissa on välillä se ongelma, että ne ottavat välillä häiriöitä läheisistä sähkölaitteista, jolloin esim. maksiminopeus voi sähköjohdon alta pyöräillessä tai kännykkää lähellä käyttäessä näyttää 99,99 km/h. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä halvempi mittari, sitä mieluummin se pitää olla langallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myöskään pelkkiin ominaisuuksiin ei pidä liikaa tuijottaa, vaan kannattaa huomioida laatu ja laitteen köyttö. Suurin osa mittareista on ulkonäön perusteella muovisia leluja ja harvoissa on kiinnitetty huomiota mekaaniseen kestävyyteen ja kiinnitykseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Yleisimmät toiminnot lyhyesti==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
#Nopeus&lt;br /&gt;
#Maksiminopeus&lt;br /&gt;
#Matka &lt;br /&gt;
#Aika&lt;br /&gt;
#Keskinopeus&lt;br /&gt;
#Kello&lt;br /&gt;
#Kokonaismatka&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliimmat mittarit===&lt;br /&gt;
Kalliimpiin mittareihin kuuluu yleensä yllä olevien toimintojen lisäksi seuraavia toimintoja. &lt;br /&gt;
#Erillinen trippimittari&lt;br /&gt;
#Rasvan poltto ja kalorinkulutus&lt;br /&gt;
#Lämpötila&lt;br /&gt;
#Korkeusmittari&lt;br /&gt;
#Kadenssi&lt;br /&gt;
#Syke&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Renkaan koon säätäminen matkamittariin==&lt;br /&gt;
Jotta polkupyörän matkamittari näyttäisi oikeaa nopeutta ja ajomatkaa, täytyy sille syöttää renkaan koko, joka yleensä syötetään joko renkaan halkaisijana, säteenä tai renkaan ympärysmittana millimetreissä. Jos haluaa erittäin tarkasti toimivan mittarin, [[Renkaan kokomerkinnät|renkaiden kokomerkintöihin]] tai mittareiden ohjeiden taulukoihin ei kannata yleensä luottaa, koska renkaat ja vanteet ovat aina yksilöitä, jolloin tarkimman lukeman saa vain itse mittaamalla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tavallisin tapa on kuljettaa pyörää suoraan eteenpäin yhden kierroksen verran tasaisella alustalla ja mitata pyörän kulkema matka (englanniksi &amp;quot;roll-out&amp;quot; test). Hyvä kiintopiste tähän on esim. renkaan venttiili. Tarkkaa mittausta varten renkaaseen on hyvä laittaa esim. pieni teipinpala ja vetää liidulla tiehen viivat aloitus- ja lopetuskohtaan. Kun viivojen välimatkan mittaa, saadaan tietoon renkaan ympärysmitta, joka yleensä mittariin syötetään. Tarvittaessa lukemasta saa laskettua renkaan ulkokumin tarkan halkaisija jakamalla lukema piillä (n. 3,1416), jota myös jotkin mittarit haluavat. Esimerkiksi 28&amp;quot; 32-622 renkaalla lukema on tyypillisesti noin 211 sentin paikkeilla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittaus edellä mainitulla tavalla kannattaa toistaa muutaman kerran ja halutessaan sitä voi myös tarkentaa mittaamalla yhden kierroksen sijasta muutaman kierroksen matkan ja jakaa saatu tulos lopuksi kierrosten lukumäärällä. Jos haluaa olla äärimmäisen tarkka, mittaus tulee tietysti suorittaa satulassa istuen, jolloin renkaan pieni painumakin tulee otettua huomioon. Renkaan painumaahan vaikuttavat itse renkaan koostumus, käytetty ilmanpaine ja ajajan massa. &amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-calibration.html#rollout&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Mittarin virhe==&lt;br /&gt;
Säätövirheen merkityksestä saa yleiskäsityksen seuraavista yksinkertaisista esimerkeistä ja laskelmista. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Mikä on esimerkiksi ero, jos 28&amp;quot; maantiepyörän renkaan (paine n. 7 bar.) kulkema matka mitataan ilman kuljettajaa ja kuljettajan painon kanssa, jolloin rengas hieman litistyy? Ilman kuljettajaa renkaan ympärysmitalle saadaan 2111 mm. Jos huomioidaan oikeaoppisesti, että rengas painuu kasaan kuljettajan painon alla, niin ympärysmitta on tällöin 2103 mm. Ero näiden välillä on vain 8 mm, joka on noin 0,4 % (8/2103*100). Sadan kilometrin matkalla tämä tekisi siis 400 metriä. Ei siis kovin merkittävä ero, jos puhutaan maantiepyöristä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entäpä jos kyseessä olisikin 26&amp;quot; maastopyörän rengas, jossa paine on pienempi (noin 4 bar) ja täten rengas painuu kasaan kuljettajan alla paljon enemmän kuin maantiepyörässä? Ilman kuljettajaa ympärysmitaksi saadaan 2029 mm, kun kuljettajan kanssa 1983 mm. Ero on jo 46 mm, joka on 2,3 % (46/1983*100). Hybridi ja maantiepyörissä pitää siis jo ottaa renkaan painuminen huomioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä ilman minkäänlaisia mittauksia? Jos 28&amp;quot; renkaan halkaisija muutetaan suoraan ympärysmitaksi, niin mikä on tällöin mittarin heitto? 28 tuumaa on 711 mm. Peruskoulun matematiikan mukaan ympyrän kehä on pii * halkaisija. Kehä on siis noin 711 mm * 3,1416 = 2234 mm. Kun oikea lukema litistymä huomioiden oli 2103 mm, niin ero on jo 131 mm ja virhe on jopa 6,2 % (131/2103*100). Sadalla kilometrillä tämä tekisi siis jo 6,2 kilometriä. Voi herra paratkoon!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä jos luotamme itse mittarin mukana tulleeseen ohjekirjaan. Hivenen kalliimman mittarin (TOPCOM Speedopulse 1000w) ohjeista löytyvä taulukko on jo saavutus sinällään, sen tekijä on sekoittanut renkaiden kokomerkinnät täysin. Ohje väittää 28&amp;quot; renkaan ympärysmitaksi 2237 mm. Kun oikea lukema on 2103 mm, niin ero on jo 134 mm ja virhe on jopa 6,4 % (134/2103*100). Ohjekirjaan ei siis todellakaan kannata turvautua. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillisellä kehänympäryksellä (vaikkapa 211 cm eli 28&amp;quot; renkaalla) 1 cm virhe on hieman alle 0.5 % (1/211x100) ja 2cm virhe säätölukemassa on karkeasti 1% = 1km / 100km. Onko se vähän vai paljon, riippuu tietenkin vastaajasta ja onkin siten mielipidekysymys. Omasta mielestäni (nimimerkki Bianchi) yli 1 % on kuitenkin tarpeettoman paljon. Laskelmia tutkiessa herää tietysti kysymys, mitä mittareiden mukana tulevilla manuaaleilla oikein tekee, eiväthän ne tiedä sinun ulkorenkaasi ympärysmitasta mitään? Ainoa oikea tapa antaa mittarille renkaan ympärysmitta on mitata se huomioiden kuljettajan painon aikaansaama renkaan litistyminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suurimmalle osalle taitaa kuitenkin riittää se tarkkuus (ero yleensä 2-4 %), minkä manuaalin keskiarvoilla saa, jolloin ei itse tarvitse mitata mitään. Ihmiset kun ovat niin laiskoja ja tietämättäömiä. Eikä kohtuuhintainen/edullinen pyörän mittari muutenkaan mikään tarkkuusinstrumentti ole, varsinkaan langattomat. Kilometrin matkalla rengas pyörähtää jo noin 470 kertaa (1000/2,111), joten tällä matkalla jo viisi rekisteröimättä jäänyttä pulssiakin tekee 10 metriä (2,111*5) ja virheeksi tulee tällöin 1 %. (Tässä kohtaa pitää huomauttaa, että todellinen tieto mittareiden rekisteröimättämistä pulsseista ei perustu mihinkään faktatietoon.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Mittaradan käyttäminen kalibroinnin tarkistamiseksi==&lt;br /&gt;
Polkupyörän mittarin säädön voi tarkistaa käyttämällä ns. mittarataa, eli esimerkiksi tarkkaan mitattua urheilukentän pätkää tai muuta vastaavaa. Jos ajat vaikkapa 400 metriä ja mittarisikin näyttää samaa, on kalibrointi kohdallaan. Jos mittarin lukema heittää paljonkin, pitää se säätää kohdalleen: Jaa kulkemasi matka mittarin ilmoittamalla matkalla ja jaa saatu tulos käyttämälläsi vanhalla kalibrointiarvolla. Tuloksena saat siis mittariisi uuden kalibrointiarvon.&amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-calibration.html#measuredmile&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Jos saamasi tulos ei vastaa mitattua matkaa, syötä mittariin uusi kalibrointiarvo:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;(Oikea matka/mittarin näyttämä matka) * käyttämäsi kalibrointiarvo = uusi kalibrointiarvo&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asennuksessa muistettavaa==&lt;br /&gt;
*Magneetti kannattaa pääsääntöisesti asentaa mahdollisimman lähelle keskiötä. Mitä hitaammin magneetti ohittaa anturin/sensorin, sitä enemmän aikaa releellä on aikaa reagoida. Liian kaukana oleva magneetti voi antaa epävarmoja tuloksia suurissa nopeuksissa. &amp;lt;ref name=&amp;quot;sheldon&amp;quot;&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-installation.html&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
*Noudata ohjekirjan ohjeita magneetin kiinnittämisessä. Magneetti ei saa olla kovin vinosti sensoriin nähden, muuten hitaissa nopeuksissa sensori voi rekisteröidä renkaan pyörähdyksen kahteen kertaan, johtuen magneettien kaksinapaisuudesta ja magneettikentästä. &amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-magnet.html&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
*Langallisen mittarin johtoa vetäessäsi älä kiinnitä sitä emäputkeen. Kääntyvän ohjaustangon takia kaapelin tuloa ja poistumista varten tarvittaisiin paljon turhaa ja löysää kaapelia. Johdata ajotietokoneen kaapeli mieluummin etuhaarukasta etujarruvaijeria pitkin ajotietokoneesee. Koska etuhaarukka, jarru ja tanko kääntyvät yhtä aikaa, voidaan kaapeli kiinnittää kunnolla.&amp;lt;ref name=&amp;quot;sheldon&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Esimerkkejä erilaisista mittareista==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
Itelläni on juuri tuo 9euron bilteman matkamittari, kestänyt moitteetta yli vuoden (käytetty sateessa,saanu paljon kolhuja) elikkä kestäny kaiken tarpeellisen ja Bilteman matkamittarit ovat mittareita siinä missä muutkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliit mittarit===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
&amp;lt;references/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{kesken}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=988</id>
		<title>Ajotietokoneet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=988"/>
		<updated>2008-08-29T11:01:39Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Lisätty vähän tieteellisä perusteluja&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Polkupyörän ajotietokone/mittari ei periaatteessa ole pakollinen varuste pyöräilyyn, mutta ilman sitä on tylsä ajaa, koska omia tavoitteitaan ja etenemistään on muuten vaikea arvioida. Kukapa ei olisi kiinnostunut siitä, paljonko on tullut vuodessa pyöräiltyä tai kuinka pitkä se kauppareissu outoon paikkaan nyt olikaan?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Toimintaperiaate==&lt;br /&gt;
Polkupyörän ajotietokone koostuu yleensä kolmesta osasta: magneetista, anturista ja keskusyksiköstä. Polkupyörän ajotietokone kiinnitetään pyörän ohjaustangon telineeseen, josta ajotietokone on mahdollista ottaa aina mukaan poistuttaessa pyörän luota. Mittauksen suorittava anturi sijoitetaan normaalisti etuhaarukkaan lähelle pinnoja nippusiteiden avulla. Magneetti, johon anturi reagoi, kiinnitetään yleensä ruuvisysteemillä pinnaan, samalle tasolle anturin kanssa. Anturin ja magneetin välinen etäisyys tulisi olla noin 3 mm. Anturi ja magneetti on joskus muistettava putsata kurasta, jotta kertyvä lika ei heikennä liiaksi magneettikenttää. Tällöin anturi ei pystyisi rekisteröimään kunnolla renkaan pyörimistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eri suureiden mittaus tapahtuu siis pinnaan kiinnitetyn pienen magneetin ja etuhaarukassa olevan anturin avulla. Anturi koostuu reed-releestä, eli kytkimestä, joka sulkeutuu ja alkaa johtaa sähköä jouduttuaan riittävän voimakkaaseen magneettikenttään. Jokaisella renkaan kierroksella pinnaan kiinnitetty magneetti ohittaa haarukkaan kytketyn anturin ja aiheuttaa näin lyhyen sähköpulssin ajotietokoneelle. Ajotietokone on sulautetun järjestelmän sovellus, eli koostuu mikro-ohjaimesta, johon sähköpulssi ohjataan. Mikro-ohjaimeen ladattu ohjelma laskee kahden tai useamman reed-releeltä tulleen pulssin välisen ajan. Ennalta asetetun renkaan halkaisijan ja pulssien välisen ajan perusteella mikro-ohjain pystyy laskemaan halutut suureet ja näyttämään ne nestekidenäytössä.On olemassa myös ajotietokoneita, joissa tieto anturilta välittyy ajotietokoneelle langattomasti. Lisäksi joidenkin ajotietokoneiden nopeus- ja matkatieto saadaan GPS-järjestelmän satelliiteista.&amp;lt;ref&amp;gt;http://fi.wikipedia.org/wiki/Polkupyörän_ajotietokone&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oikean mittarin valinta==&lt;br /&gt;
Yhtä ja ainoaa polkupyöräilyyn parasta ajotietokonetta on mahdoton antaa, koska kaikki riippuu käyttötarpeesta ja käyttötarkoituksesta. Tavallinen harrastelija tyytyy jo Bilteman halvimpaan mittariin, kun taas aktiiviharrastaja haluaa mittarin, jolla näkee sykkeen ja kadenssin. Joku toivoo mittarilta suurta ja selkeää näyttöä, josta lukemat erottuvat selkeästi kirkkaallakin päivänvalolla. Toinen taas arvostaa enemmän helppokäyttöisyyttä, toimintoja pitää olla vähän ja näppäimien pitää toimia hyvin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittari pitää siis valita sen perusteella, mitä toimintoja ja ominaisuuksia kaipaa. Oikeastaan pitää vain valita, haluaako langallisen vai langattoman mittarin ja käyttääkö sitä myös huonossa säässä. Jotkut mittarit eivät nimittäin kestä kosteutta eivätkä talvikäyttöä. Langattomissa mittareissa on välillä se ongelma, että ne ottavat välillä häiriöitä läheisistä sähkölaitteista, jolloin esim. maksiminopeus voi sähköjohdon alta pyöräillessä tai kännykkää lähellä käyttäessä näyttää 99,99 km/h. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä halvempi mittari, sitä mieluummin se pitää olla langallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myöskään pelkkiin ominaisuuksiin ei pidä liikaa tuijottaa, vaan kannattaa huomioida laatu ja laitteen köyttö. Suurin osa mittareista on ulkonäön perusteella muovisia leluja ja harvoissa on kiinnitetty huomiota mekaaniseen kestävyyteen ja kiinnitykseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Yleisimmät toiminnot lyhyesti==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
#Nopeus&lt;br /&gt;
#Maksiminopeus&lt;br /&gt;
#Matka &lt;br /&gt;
#Aika&lt;br /&gt;
#Keskinopeus&lt;br /&gt;
#Kello&lt;br /&gt;
#Kokonaismatka&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliimmat mittarit===&lt;br /&gt;
Kalliimpiin mittareihin kuuluu yleensä yllä olevien toimintojen lisäksi seuraavia toimintoja. &lt;br /&gt;
#Erillinen trippimittari&lt;br /&gt;
#Rasvan poltto ja kalorinkulutus&lt;br /&gt;
#Lämpötila&lt;br /&gt;
#Korkeusmittari&lt;br /&gt;
#Kadenssi&lt;br /&gt;
#Syke&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Renkaan koon säätäminen matkamittariin==&lt;br /&gt;
Jotta polkupyörän matkamittari näyttäisi oikeaa nopeutta ja ajomatkaa, täytyy sille syöttää renkaan koko, joka yleensä syötetään joko renkaan halkaisijana, säteenä tai renkaan ympärysmittana millimetreissä. Jos haluaa erittäin tarkasti toimivan mittarin, [[Renkaan kokomerkinnät|renkaiden kokomerkintöihin]] tai mittareiden ohjeiden taulukoihin ei kannata yleensä luottaa, koska renkaat ja vanteet ovat aina yksilöitä, jolloin tarkimman lukeman saa vain itse mittaamalla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tavallisin tapa on kuljettaa pyörää suoraan eteenpäin yhden kierroksen verran tasaisella alustalla ja mitata pyörän kulkema matka (englanniksi &amp;quot;roll-out&amp;quot; test). Hyvä kiintopiste tähän on esim. renkaan venttiili. Tarkkaa mittausta varten renkaaseen on hyvä laittaa esim. pieni teipinpala ja vetää liidulla tiehen viivat aloitus- ja lopetuskohtaan. Kun viivojen välimatkan mittaa, saadaan tietoon renkaan ympärysmitta, joka yleensä mittariin syötetään. Tarvittaessa lukemasta saa laskettua renkaan ulkokumin tarkan halkaisija jakamalla lukema piillä (n. 3,1416), jota myös jotkin mittarit haluavat. Esimerkiksi 28&amp;quot; 32-622 renkaalla lukema on tyypillisesti noin 211 sentin paikkeilla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittaus edellä mainitulla tavalla kannattaa toistaa muutaman kerran ja halutessaan sitä voi myös tarkentaa mittaamalla yhden kierroksen sijasta muutaman kierroksen matkan ja jakaa saatu tulos lopuksi kierrosten lukumäärällä. Jos haluaa olla äärimmäisen tarkka, mittaus tulee tietysti suorittaa satulassa istuen, jolloin renkaan pieni painumakin tulee otettua huomioon. Renkaan painumaahan vaikuttavat itse renkaan koostumus, käytetty ilmanpaine ja ajajan massa. &amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-calibration.html#rollout&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Mittarin virhe==&lt;br /&gt;
Säätövirheen merkityksestä saa yleiskäsityksen seuraavista yksinkertaisista esimerkeistä ja laskelmista. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Mikä on esimerkiksi ero, jos 28&amp;quot; maantiepyörän renkaan (paine n. 7 bar.) kulkema matka mitataan ilman kuljettajaa ja kuljettajan painon kanssa, jolloin rengas hieman litistyy? Ilman kuljettajaa renkaan ympärysmitalle saadaan 2111 mm. Jos huomioidaan oikeaoppisesti, että rengas painuu kasaan kuljettajan painon alla, niin ympärysmitta on tällöin 2103 mm. Ero näiden välillä on vain 8 mm, joka on noin 0,4 % (8/2103*100). Sadan kilometrin matkalla tämä tekisi siis 400 metriä. Ei siis kovin merkittävä ero, jos puhutaan maantiepyöristä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entäpä jos kyseessä olisikin 26&amp;quot; maastopyörän rengas, jossa paine on pienempi (noin 4 bar) ja täten rengas painuu kasaan kuljettajan alla paljon enemmän kuin maantiepyörässä? Ilman kuljettajaa ympärysmitaksi saadaan 2029 mm, kun kuljettajan kanssa 1983 mm. Ero on jo 46 mm, joka on 2,3 % (46/1983*100). Hybridi ja maantiepyörissä pitää siis jo ottaa renkaan painuminen huomioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä ilman minkäänlaisia mittauksia? Jos 28&amp;quot; renkaan halkaisija muutetaan suoraan ympärysmitaksi, niin mikä on tällöin mittarin heitto? 28 tuumaa on 711 mm. Peruskoulun matematiikan mukaan ympyrän kehä on pii * halkaisija. Kehä on siis noin 711 mm * 3,1416 = 2234 mm. Kun oikea lukema litistymä huomioiden oli 2103 mm, niin ero on jo 131 mm ja virhe on jopa 6,2 % (131/2103*100). Sadalla kilometrillä tämä tekisi siis jo 6,2 kilometriä. Voi herra paratkoon!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä jos luotamme itse mittarin mukana tulleeseen ohjekirjaan. Hivenen kalliimman mittarin (TOPCOM Speedopulse 1000w) ohjeista löytyvä taulukko on jo saavutus sinällään, sen tekijä on sekoittanut renkaiden kokomerkinnät täysin. Ohje väittää 28&amp;quot; renkaan ympärysmitaksi 2237 mm. Kun oikea lukema on 2103 mm, niin ero on jo 134 mm ja virhe on jopa 6,4 % (134/2103*100). Ohjekirjaan ei siis todellakaan kannata turvautua. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillisellä kehänympäryksellä (vaikkapa 211 cm eli 28&amp;quot; renkaalla) 1 cm virhe on hieman alle 0.5 % (1/211x100) ja 2cm virhe säätölukemassa on karkeasti 1% = 1km / 100km. Onko se vähän vai paljon, riippuu tietenkin vastaajasta ja onkin siten mielipidekysymys. Omasta mielestäni (nimimerkki Bianchi) yli 1 % on kuitenkin tarpeettoman paljon. Laskelmia tutkiessa herää tietysti kysymys, mitä mittareiden mukana tulevilla manuaaleilla oikein tekee, eiväthän ne tiedä sinun ulkorenkaasi ympärysmitasta mitään? Ainoa oikea tapa antaa mittarille renkaan ympärysmitta on mitata se huomioiden kuljettajan painon aikaansaama renkaan litistyminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suurimmalle osalle taitaa kuitenkin riittää se tarkkuus (ero yleensä 2-4 %), minkä manuaalin keskiarvoilla saa, jolloin ei itse tarvitse mitata mitään. Ihmiset kun ovat niin laiskoja ja tietämättäömiä. Eikä kohtuuhintainen/edullinen pyörän mittari muutenkaan mikään tarkkuusinstrumentti ole, varsinkaan langattomat. Kilometrin matkalla rengas pyörähtää jo noin 470 kertaa (1000/2,111), joten tällä matkalla jo viisi rekisteröimättä jäänyttä pulssiakin tekee 10 metriä (2,111*5) ja virheeksi tulee tällöin 1 %. (Tässä kohtaa pitää huomauttaa, että todellinen tieto mittareiden rekisteröimättämistä pulsseista ei perustu mihinkään faktatietoon.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Mittaradan käyttäminen kalibroinnin tarkistamiseksi==&lt;br /&gt;
Polkupyörän mittarin säädön voi tarkistaa käyttämällä ns. mittarataa, eli esimerkiksi tarkkaan mitattua urheilukentän pätkää tai muuta vastaavaa. Jos ajat vaikkapa 400 metriä ja mittarisikin näyttää samaa, on kalibrointi kohdallaan. Jos mittarin lukema heittää paljonkin, pitää se säätää kohdalleen: Jaa kulkemasi matka mittarin ilmoittamalla matkalla ja jaa saatu tulos käyttämälläsi vanhalla kalibrointiarvolla. Tuloksena saat siis mittariisi uuden kalibrointiarvon.&amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-calibration.html#measuredmile&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Jos saamasi tulos ei vastaa mitattua matkaa, syötä mittariin uusi kalibrointiarvo:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;(Oikea matka/mittarin näyttämä matka) * käyttämäsi kalibrointiarvo = uusi kalibrointiarvo&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asennuksessa muistettavaa==&lt;br /&gt;
*Magneetti kannattaa pääsääntöisesti asentaa mahdollisimman lähelle keskiötä. Mitä hitaammin magneetti ohittaa anturin/sensorin, sitä enemmän aikaa releellä on aikaa reagoida. Liian kaukana oleva magneetti voi antaa epävarmoja tuloksia suurissa nopeuksissa. &lt;br /&gt;
*Noudata ohjekirjan ohjeita magneetin kiinnittämisessä. Magneetti ei saa olla kovin vinosti sensoriin nähden, muuten hitaissa nopeuksissa sensori voi rekisteröidä renkaan pyörähdyksen kahteen kertaan, johtuen magneettien kaksinapaisuudesta ja magneettikentästä. &amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-magnet.html&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;ref&amp;gt;http://sheldonbrown.com/cyclecomputer-installation.html&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Esimerkkejä erilaisista mittareista==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
Itelläni on juuri tuo 9euron bilteman matkamittari, kestänyt moitteetta yli vuoden (käytetty sateessa,saanu paljon kolhuja) elikkä kestäny kaiken tarpeellisen ja Bilteman matkamittarit ovat mittareita siinä missä muutkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliit mittarit===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
&amp;lt;references/&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{kesken}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=978</id>
		<title>Ajotietokoneet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=978"/>
		<updated>2008-08-27T18:24:13Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: kopioitu toimintaperiaate wikipediasta&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Polkupyörän ajotietokone/mittari ei periaatteessa ole pakollinen varuste pyöräilyyn, mutta ilman sitä on tylsä ajaa, koska omia tavoitteitaan ja etenemistään on muuten vaikea arvioida. Kukapa ei olisi kiinnostunut siitä, paljonko on tullut vuodessa pyöräiltyä tai kuinka pitkä se kauppareissu outoon paikkaan nyt olikaan?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Toimintaperiaate==&lt;br /&gt;
Polkupyörän ajotietokone koostuu yleensä kolmesta osasta: magneetista, anturista ja keskusyksiköstä. Polkupyörän ajotietokone kiinnitetään pyörän ohjaustangon telineeseen, josta ajotietokone on mahdollista ottaa aina mukaan poistuttaessa pyörän luota. Mittauksen suorittava anturi sijoitetaan normaalisti etuhaarukkaan lähelle pinnoja nippusiteiden avulla. Magneetti, johon anturi reagoi, kiinnitetään yleensä ruuvisysteemillä pinnaan, samalle tasolle anturin kanssa. Anturin ja magneetin välinen etäisyys tulisi olla noin 3 mm. Anturi ja magneetti on joskus muistettava putsata kurasta, jotta kertyvä lika ei heikennä liiaksi magneettikenttää. Tällöin anturi ei pystyisi rekisteröimään kunnolla renkaan pyörimistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eri suureiden mittaus tapahtuu siis pinnaan kiinnitetyn pienen magneetin ja etuhaarukassa olevan anturin avulla. Anturi koostuu reed-releestä, eli kytkimestä, joka sulkeutuu ja alkaa johtaa sähköä jouduttuaan riittävän voimakkaaseen magneettikenttään. Jokaisella renkaan kierroksella pinnaan kiinnitetty magneetti ohittaa haarukkaan kytketyn anturin ja aiheuttaa näin lyhyen sähköpulssin ajotietokoneelle. Ajotietokone on sulautetun järjestelmän sovellus, eli koostuu mikro-ohjaimesta, johon sähköpulssi ohjataan. Mikro-ohjaimeen ladattu ohjelma laskee kahden tai useamman reed-releeltä tulleen pulssin välisen ajan. Ennalta asetetun renkaan halkaisijan ja pulssien välisen ajan perusteella mikro-ohjain pystyy laskemaan halutut suureet ja näyttämään ne nestekidenäytössä.On olemassa myös ajotietokoneita, joissa tieto anturilta välittyy ajotietokoneelle langattomasti. Lisäksi joidenkin ajotietokoneiden nopeus- ja matkatieto saadaan GPS-järjestelmän satelliiteista.&amp;lt;ref&amp;gt;http://fi.wikipedia.org/wiki/Polkupyörän_ajotietokone&amp;lt;/ref&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oikean mittarin valinta==&lt;br /&gt;
Yhtä ja ainoaa polkupyöräilyyn parasta ajotietokonetta on mahdoton antaa, koska kaikki riippuu käyttötarpeesta ja käyttötarkoituksesta. Tavallinen harrastelija tyytyy jo Bilteman halvimpaan mittariin, kun taas aktiiviharrastaja haluaa mittarin, jolla näkee sykkeen ja kadenssin. Joku toivoo mittarilta suurta ja selkeää näyttöä, josta lukemat erottuvat selkeästi kirkkaallakin päivänvalolla. Toinen taas arvostaa enemmän helppokäyttöisyyttä, toimintoja pitää olla vähän ja näppäimien pitää toimia hyvin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittari pitää siis valita sen perusteella, mitä toimintoja ja ominaisuuksia kaipaa. Oikeastaan pitää vain valita, haluaako langallisen vai langattoman mittarin ja käyttääkö sitä myös huonossa säässä. Jotkut mittarit eivät nimittäin kestä kosteutta eivätkä talvikäyttöä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Langattomissa mittareissa on välillä se ongelma, että ne ottavat joskus häiriöitä läheisistä sähkölaitteista, jolloin esim. maksiminopeus voi sähköjohdon alta pyöräillessä tai kännykkää lähellä käyttäessä näyttää 99,99 km/h. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä halvempi mittari, sitä mieluummin se pitää olla langallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onhan noi mittarit jo ulkonäönkin perusteella kaikki muovisia leluja. Eipä taida olla ainuttakaan mittaria, jossa olisi kiinnitetty huomiota mekaaniseen kestävyyteen ja kiinnitykseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Yleisimmät toiminnot lyhyesti==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
#Nopeus&lt;br /&gt;
#Maksiminopeus&lt;br /&gt;
#Matka &lt;br /&gt;
#Aika&lt;br /&gt;
#Keskinopeus&lt;br /&gt;
#Kello&lt;br /&gt;
#Kokonaismatka&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliimmat mittarit===&lt;br /&gt;
Kalliimpiin mittareihin kuuluvat yllä olevien toimintojen lisäksi seuraavat ominaisuudet. &lt;br /&gt;
#Erillinen trippimittari&lt;br /&gt;
#Rasvan poltto ja kalorinkulutus&lt;br /&gt;
#Lämpötila&lt;br /&gt;
#Korkeusmittari&lt;br /&gt;
#Kadenssi&lt;br /&gt;
#Syke&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Renkaan koon säätäminen matkamittariin==&lt;br /&gt;
Jotta polkupyörän matkamittari näyttäisi oikeaa nopeutta ja ajomatkaa, täytyy sille syöttää renkaan koko, joka yleensä syötetään joko renkaan halkaisijana tai renkaan ympärysmittana millimetreissä. Jos haluaa erittäin tarkasti toimivan mittarin, renkaiden kokomerkintöihin tai mittareiden ohjeiden taulukoihin ei kannata yleensä luottaa, koska renkaat ja vanteet ovat aina yksilöitä, jolloin tarkimman lukeman saa vain itse mittaamalla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tavallisin tapa on kuljettaa pyörää eteenpäin yhden kierroksen verran tasaisella alustalla ja mitata pyörän kulkema matka. Hyvä kiintopiste tähän on esim. renkaan venttiili. Tarkkaa mittausta varten renkaaseen on hyvä laittaa esim. pieni teipinpala ja vetää liidulla tiehen viivat aloitus- ja lopetuskohtaan. Kun viivojen välimatkan mittaa, saadaan tietoon renkaan ympärysmitta, joka yleensä mittariin syötetään. Tarvittaessa lukemasta saa laskettua renkaan ulkokumin tarkan halkaisija jakamalla lukema piillä (n. 3,1416), jota myös jotkin mittarit haluavat. Esimerkiksi 28&amp;quot; 32-622 renkaalla lukema on tyypillisesti noin 211 sentin paikkeilla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittaus edellä mainitulla tavalla kannattaa toistaa muutaman kerran ja halutessaan sitä voi myös tarkentaa mittaamalla yhden kierroksen sijasta muutaman kierroksen matkan ja jakaa saatu tulos lopuksi kierrosten lukumäärällä. Jos haluaa olla äärimmäisen tarkka, mittaus tulee tietysti suorittaa satulassa istuen, jolloin renkaan pieni painumakin tulee otettua huomioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Mittarin virhe==&lt;br /&gt;
Säätövirheen merkityksestä saa yleiskäsityksen seuraavista yksinkertaisista esimerkeistä ja laskelmista. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Mikä on esimerkiksi ero, jos 28&amp;quot; maantiepyörän renkaan (paine n. 7 bar.) kulkema matka mitataan ilman kuljettajaa ja kuljettajan painon kanssa, jolloin rengas hieman litistyy? Ilman kuljettajaa renkaan ympärysmitalle saadaan 2111 mm. Jos huomioidaan oikeaoppisesti, että rengas painuu kasaan kuljettajan painon alla, niin ympärysmitta on tällöin 2103 mm. Ero näiden välillä on vain 8 mm, joka on noin 0,4 % (8/2103*100). Sadan kilometrin matkalla tämä tekisi siis 400 metriä. Ei siis kovin merkittävä ero, jos puhutaan maantiepyöristä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entäpä jos kyseessä olisikin 26&amp;quot; maastopyörän rengas, jossa paine on pienempi (noin 4 bar) ja täten rengas painuu kasaan kuljettajan alla paljon enemmän kuin maantiepyörässä? Ilman kuljettajaa ympärysmitaksi saadaan 2029 mm, kun kuljettajan kanssa 1983 mm. Ero on jo 46 mm, joka on 2,3 % (46/1983*100). Hybridi ja maantiepyörissä pitää siis jo ottaa renkaan painuminen huomioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä ilman minkäänlaisia mittauksia? Jos 28&amp;quot; renkaan halkaisija muutetaan suoraan ympärysmitaksi, niin mikä on tällöin mittarin heitto? 28 tuumaa on 711 mm. Peruskoulun matematiikan mukaan ympyrän kehä on pii * halkaisija. Kehä on siis noin 711 mm * 3,1416 = 2234 mm. Kun oikea lukema litistymä huomioiden oli 2103 mm, niin ero on jo 131 mm ja virhe on jopa 6,2 % (131/2103*100). Sadalla kilometrillä tämä tekisi siis jo 6,2 kilometriä. Voi herra paratkoon!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä jos luotamme itse mittarin mukana tulleeseen ohjekirjaan. Hivenen kalliimman mittarin (TOPCOM Speedopulse 1000w) ohjeista löytyvä taulukko on jo saavutus sinällään, sen tekijä on sekoittanut renkaiden kokomerkinnät täysin. Ohje väittää 28&amp;quot; renkaan ympärysmitaksi 2237 mm. Kun oikea lukema on 2103 mm, niin ero on jo 134 mm ja virhe on jopa 6,4 % (134/2103*100). Ohjekirjaan ei siis todellakaan kannata turvautua. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillisellä kehänympäryksellä (vaikkapa 211 cm eli 28&amp;quot; renkaalla) 1 cm virhe on hieman alle 0.5 % (1/211x100) ja 2cm virhe säätölukemassa on karkeasti 1% = 1km / 100km. Onko se vähän vai paljon, riippuu tietenkin vastaajasta ja onkin siten mielipidekysymys. Omasta mielestäni (nimimerkki Bianchi) yli 1 % on kuitenkin tarpeettoman paljon. Laskelmia tutkiessa herää tietysti kysymys, mitä mittareiden mukana tulevilla manuaaleilla oikein tekee, eiväthän ne tiedä sinun ulkorenkaasi ympärysmitasta mitään? Ainoa oikea tapa antaa mittarille renkaan ympärysmitta on mitata se huomioiden kuljettajan painon aikaansaama renkaan litistyminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suurimmalle osalle taitaa kuitenkin riittää se tarkkuus (ero yleensä 2-4 %), minkä manuaalin keskiarvoilla saa, jolloin ei itse tarvitse mitata mitään. Ihmiset kun ovat niin laiskoja ja tietämättäömiä. Eikä kohtuuhintainen/edullinen pyörän mittari muutenkaan mikään tarkkuusinstrumentti ole, varsinkaan langattomat. Kilometrin matkalla rengas pyörähtää jo noin 470 kertaa (1000/2,111), joten tällä matkalla jo viisi rekisteröimättä jäänyttä pulssiakin tekee 10 metriä (2,111*5) ja virheeksi tulee tällöin 1 %. (Tässä kohtaa pitää huomauttaa, että todellinen tieto mittareiden rekisteröimättämistä pulsseista ei perustu mihinkään faktatietoon.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Esimerkkejä erilaisista mittareista==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
Itelläni on juuri tuo 9euron bilteman matkamittari, kestänyt moitteetta yli vuoden (käytetty sateessa,saanu paljon kolhuja) elikkä kestäny kaiken tarpeellisen ja Bilteman matkamittarit ovat mittareita siinä missä muutkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliit mittarit===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polkupyörän_ajotietokone&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{kesken}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=977</id>
		<title>Ajotietokoneet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=977"/>
		<updated>2008-08-27T17:59:08Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: sisältää tylsiä laskelmia&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Polkupyörän ajotietokone/mittari ei periaatteessa ole pakollinen varuste pyöräilyyn, mutta.. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Toimintaperiaate==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oikean mittarin valinta==&lt;br /&gt;
Yhtä ja ainoaa polkupyöräilyyn parasta ajotietokonetta on mahdoton antaa, koska kaikki riippuu käyttötarpeesta ja käyttötarkoituksesta. Tavallinen harrastelija tyytyy jo Bilteman halvimpaan mittariin, kun taas aktiiviharrastaja haluaa mittarin, jolla näkee sykkeen ja kadenssin. Joku toivoo mittarilta suurta ja selkeää näyttöä, josta lukemat erottuvat selkeästi kirkkaallakin päivänvalolla. Toinen taas arvostaa enemmän helppokäyttöisyyttä, toimintoja pitää olla vähän ja näppäimien pitää toimia hyvin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittari pitää siis valita sen perusteella, mitä toimintoja ja ominaisuuksia kaipaa. Oikeastaan pitää vain valita, haluaako langallisen vai langattoman mittarin ja käyttääkö sitä myös huonossa säässä. Jotkut mittarit eivät nimittäin kestä kosteutta eivätkä talvikäyttöä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Langattomissa mittareissa on välillä se ongelma, että ne ottavat joskus häiriöitä läheisistä sähkölaitteista, jolloin esim. maksiminopeus voi sähköjohdon alta pyöräillessä tai kännykkää lähellä käyttäessä näyttää 99,99 km/h. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä halvempi mittari, sitä mieluummin se pitää olla langallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onhan noi mittarit jo ulkonäönkin perusteella kaikki muovisia leluja. Eipä taida olla ainuttakaan mittaria, jossa olisi kiinnitetty huomiota mekaaniseen kestävyyteen ja kiinnitykseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Yleisimmät toiminnot lyhyesti==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
#Nopeus&lt;br /&gt;
#Maksiminopeus&lt;br /&gt;
#Matka &lt;br /&gt;
#Aika&lt;br /&gt;
#Keskinopeus&lt;br /&gt;
#Kello&lt;br /&gt;
#Kokonaismatka&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliimmat mittarit===&lt;br /&gt;
Kalliimpiin mittareihin kuuluvat yllä olevien toimintojen lisäksi seuraavat ominaisuudet. &lt;br /&gt;
#Erillinen trippimittari&lt;br /&gt;
#Rasvan poltto ja kalorinkulutus&lt;br /&gt;
#Lämpötila&lt;br /&gt;
#Korkeusmittari&lt;br /&gt;
#Kadenssi&lt;br /&gt;
#Syke&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Renkaan koon säätäminen matkamittariin==&lt;br /&gt;
Jotta polkupyörän matkamittari näyttäisi oikeaa nopeutta ja ajomatkaa, täytyy sille syöttää renkaan koko, joka yleensä syötetään joko renkaan halkaisijana tai renkaan ympärysmittana. Renkaiden kokomerkintöihin tai mittareiden ohjeiden taulukoihin ei kannata tässä tapauksessa yleensä luottaa, koska renkaat ja vanteet ovat aina yksilöitä, jolloin tarkimman lukeman saa itse mittaamalla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tavallisin tapa on kuljettaa pyörää eteenpäin yhden kierroksen verran tasaisella alustalla ja mitata pyörän kulkema matka (hyvä kiintopiste on esim. renkaan venttiili). Tarkkaa mittausta varten renkaaseen on hyvä laittaa esim. pieni teipinpala ja vetää liidulla tiehen viivat aloitus- ja lopetuskohtaan. Kun viivojen välimatkan mittaa, saadaan tietoon renkaan ympärysmitta, joka yleensä mittariin syötetään. Tarvittaessa lukemasta saa laskettua renkaan ulkokumin tarkan halkaisija jakamalla lukema piillä (n. 3,14), jota myös jotkin mittarit haluavat. Esimerkiksi 28&amp;quot; 32-622 renkaalla lukema on tyypillisesti noin 211 sentin paikkeilla. Mittaus edellä mainitulla tavalla kannattaa toistaa muutaman kerran ja halutessaan sitä voi myös tarkentaa mittaamalla yhden kierroksen sijasta muutaman kierroksen matkan. Ja jos haluaa olla äärimmäisen tarkka, mittaus tulee tietysti suorittaa satulassa istuen, jolloin renkaan pieni painumakin tulee otettua huomioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Mittarin virhe==&lt;br /&gt;
Säätövirheen merkityksestä saa yleiskäsityksen seuraavista yksinkertaisista esimerkeistä ja laskelmista. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Mikä on esimerkiksi ero, jos 28&amp;quot; maantiepyörän renkaan (paine n. 7 bar.) kulkema matka mitataan ilman kuljettajaa ja kuljettajan painon kanssa, jolloin rengas hieman litistyy? Ilman kuljettajaa renkaan ympärysmitalle saadaan 2111 mm. Jos huomioidaan oikeaoppisesti, että rengas painuu kasaan kuljettajan painon alla, niin ympärysmitta on tällöin 2103 mm. Ero näiden välillä on vain 8 mm, joka on noin 0,4 % (8/2103*100). Sadan kilometrin matkalla tämä tekisi siis 400 metriä. Ei siis kovin merkittävä ero, jos puhutaan maantiepyöristä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entäpä jos kyseessä olisikin 26&amp;quot; maastopyörän rengas, jossa paine on pienempi (noin 4 bar) ja täten rengas painuu kasaan kuljettajan alla paljon enemmän kuin maantiepyörässä? Ilman kuljettajaa ympärysmitaksi saadaan 2029 mm, kun kuljettajan kanssa 1983 mm. Ero on jo 46 mm, joka on 2,3 % (46/1983*100). Hybridi ja maantiepyörissä pitää siis jo ottaa renkaan painuminen huomioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä ilman minkäänlaisia mittauksia? Jos 28&amp;quot; renkaan halkaisija muutetaan suoraan ympärysmitaksi, niin mikä on tällöin mittarin heitto? 28 tuumaa on 711 mm. Peruskoulun matematiikan mukaan ympyrän kehä on pii * halkaisija. Kehä on siis noin 711 mm * 3,1416 = 2234 mm. Kun oikea lukema litistymä huomioiden oli 2103 mm, niin ero on jo 131 mm ja virhe on jopa 6,2 % (131/2103*100). Sadalla kilometrillä tämä tekisi siis jo 6,2 kilometriä. Voi herra paratkoon!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Entä jos luotamme itse mittarin mukana tulleeseen ohjekirjaan. Hivenen kalliimman mittarin (TOPCOM Speedopulse 1000w) ohjeista löytyvä taulukko on jo saavutus sinällään, sen tekijä on sekoittanut renkaiden kokomerkinnät täysin. Ohje väittää 28&amp;quot; renkaan ympärysmitaksi 2237 mm. Kun oikea lukema on 2103 mm, niin ero on jo 134 mm ja virhe on jopa 6,4 % (134/2103*100). Ohjekirjaan ei siis todellakaan kannata turvautua. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillisellä kehänympäryksellä (vaikkapa 211 cm eli 28&amp;quot; renkaalla) 1 cm virhe on hieman alle 0.5 % (1/211x100) ja 2cm virhe säätölukemassa on karkeasti 1% = 1km / 100km. Onko se vähän vai paljon, riippuu tietenkin vastaajasta ja onkin siten mielipidekysymys. Omasta mielestäni (nimimerkki Bianchi) yli 1 % on kuitenkin tarpeettoman paljon. Laskelmia tutkiessa herää tietysti kysymys, mitä mittareiden mukana tulevilla manuaaleilla oikein tekee, eiväthän ne tiedä sinun ulkorenkaasi ympärysmitasta mitään? Ainoa oikea tapa antaa mittarille renkaan ympärysmitta on mitata se huomioiden kuljettajan painon aikaansaama renkaan litistyminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suurimmalle osalle taitaa kuitenkin riittää se tarkkuus (ero yleensä 2-4 %), minkä manuaalin keskiarvoilla saa, jolloin ei itse tarvitse mitata mitään. Ihmiset kun ovat niin laiskoja ja tietämättäömiä. Eikä kohtuuhintainen/edullinen pyörän mittari muutenkaan mikään tarkkuusinstrumentti ole, varsinkaan langattomat. Kilometrin matkalla rengas pyörähtää jo noin 470 kertaa (1000/2,111), joten tällä matkalla jo viisi rekisteröimättä jäänyttä pulssiakin tekee 10 metriä (2,111*5) ja virheeksi tulee tällöin 1 %. (Tässä kohtaa pitää huomauttaa, että todellinen tieto mittareiden rekisteröimättämistä pulsseista ei perustu mihinkään faktatietoon.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Esimerkkejä erilaisista mittareista==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
Itelläni on juuri tuo 9euron bilteman matkamittari, kestänyt moitteetta yli vuoden (käytetty sateessa,saanu paljon kolhuja) elikkä kestäny kaiken tarpeellisen ja Bilteman matkamittarit ovat mittareita siinä missä muutkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliit mittarit===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{kesken}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=976</id>
		<title>Ajotietokoneet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Ajotietokoneet&amp;diff=976"/>
		<updated>2008-08-27T14:10:28Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Ak: Uusi sivu: Polkupyörän ajotietokone/mittari ei periaatteessa ole pakollinen varuste pyöräilyyn, mutta..   ==Toimintaperiaate==  ==Oikean mittarin valinta== Yhtä ja ainoaa polkupyöräilyyn ...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Polkupyörän ajotietokone/mittari ei periaatteessa ole pakollinen varuste pyöräilyyn, mutta.. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Toimintaperiaate==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Oikean mittarin valinta==&lt;br /&gt;
Yhtä ja ainoaa polkupyöräilyyn parasta ajotietokonetta on mahdoton antaa, koska kaikki riippuu käyttötarpeesta ja käyttötarkoituksesta. Tavallinen harrastelija tyytyy jo Bilteman halvimpaan mittariin, kun taas aktiiviharrastaja haluaa mittarin, jolla näkee sykkeen ja kadenssin. Joku toivoo mittarilta suurta ja selkeää näyttöä, josta lukemat erottuvat selkeästi kirkkaallakin päivänvalolla. Toinen taas arvostaa enemmän helppokäyttöisyyttä, toimintoja pitää olla vähän ja näppäimien pitää toimia hyvin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mittari pitää siis valita sen perusteella, mitä toimintoja ja ominaisuuksia kaipaa. Oikeastaan pitää vain valita, haluaako langallisen vai langattoman mittarin ja käyttääkö sitä myös huonossa säässä. Jotkut mittarit eivät nimittäin kestä kosteutta eivätkä talvikäyttöä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Langattomissa mittareissa on välillä se ongelma, että ne ottavat joskus häiriöitä läheisistä sähkölaitteista, jolloin esim. maksiminopeus voi sähköjohdon alta pyöräillessä tai kännykkää lähellä käyttäessä näyttää 99,99 km/h. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä halvempi mittari, sitä mieluummin se pitää olla langallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onhan noi mittarit jo ulkonäönkin perusteella kaikki muovisia leluja. Eipä taida olla ainuttakaan mittaria, jossa olisi kiinnitetty huomiota mekaaniseen kestävyyteen ja kiinnitykseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Yleisimmät toiminnot lyhyesti==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
#Nopeus&lt;br /&gt;
#Maksiminopeus&lt;br /&gt;
#Matka &lt;br /&gt;
#Aika&lt;br /&gt;
#Keskinopeus&lt;br /&gt;
#Kello&lt;br /&gt;
#Kokonaismatka&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliimmat mittarit===&lt;br /&gt;
Kalliimpiin mittareihin kuuluvat yllä olevien toimintojen lisäksi seuraavat ominaisuudet. &lt;br /&gt;
#Erillinen trippimittari&lt;br /&gt;
#Rasvan poltto ja kalorinkulutus&lt;br /&gt;
#Lämpötila&lt;br /&gt;
#Korkeusmittari&lt;br /&gt;
#Kadenssi&lt;br /&gt;
#Syke&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Renkaan koon säätäminen matkamittariin==&lt;br /&gt;
Jotta polkupyörän matkamittari näyttäisi oikeaa nopeutta ja ajomatkaa, täytyy sille syöttää renkaan koko, joka yleensä syötetään joko renkaan halkaisijana tai renkaan ympärysmittana. Renkaiden kokomerkintöihin tai mittareiden ohjeiden taulukoihin ei kannata tässä tapauksessa yleensä luottaa, koska renkaat ja vanteet ovat aina yksilöitä, jolloin tarkimman lukeman saa itse mittaamalla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tavallisin tapa on kuljettaa pyörää eteenpäin yhden kierroksen verran tasaisella alustalla ja mitata pyörän kulkema matka (hyvä kiintopiste on esim. renkaan venttiili). Tarkkaa mittausta varten renkaaseen on hyvä laittaa esim. pieni teipinpala ja vetää liidulla tiehen viivat aloitus- ja lopetuskohtaan. Kun viivojen välimatkan mittaa, saadaan tietoon renkaan ympärysmitta, joka yleensä mittariin syötetään. Tarvittaessa lukemasta saa laskettua renkaan ulkokumin tarkan halkaisija jakamalla lukema piillä (n. 3,14), jota myös jotkin mittarit haluavat. Esimerkiksi 28&amp;quot; 32-622 renkaalla lukema on tyypillisesti noin 211 sentin paikkeilla. Mittaus edellä mainitulla tavalla kannattaa toistaa muutaman kerran ja halutessaan sitä voi myös tarkentaa mittaamalla yhden kierroksen sijasta muutaman kierroksen matkan. Ja jos haluaa olla äärimmäisen tarkka, mittaus tulee tietysti suorittaa satulassa istuen, jolloin renkaan pieni painumakin tulee otettua huomioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Mittarin virhe==&lt;br /&gt;
Säätövirheen merkityksestä saa yleiskäsityksen seuraavasta yksinkertaisesta laskelmasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillisellä kehänympäryksellä (vaikkapa 211cm eli 28&amp;quot;) 1cm virhe on hieman alle 0.5% (1/211x100) eli 2cm virhe säätölukemassa on karkeasti 1% = 1km / 100km. Onko se vähän vai paljon, onkin sitten mielipidekysymys. (Minusta se on tarpeettoman paljon.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Esimerkkejä erilaisista mittareista==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Halvat mittarit===&lt;br /&gt;
Itelläni on juuri tuo 9euron bilteman matkamittari, kestänyt moitteetta yli vuoden (käytetty sateessa,saanu paljon kolhuja) elikkä kestäny kaiken tarpeellisen ja Bilteman matkamittarit ovat mittareita siinä missä muutkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kalliit mittarit===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{kesken}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Kumin_paikkaus&amp;diff=975</id>
		<title>Kumin paikkaus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Kumin_paikkaus&amp;diff=975"/>
		<updated>2008-08-27T09:05:01Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Kuva:renkaan paikkaus.jpg|thumb|right|250px|Jokaisen pitäisi hallita renkaan paikkaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jokaisen pyöräilijän perustaitoihin pitäisi kuulua renkaan paikkaus ja vaihto kohtuullisessa ajassa. Jos pyöräilee pitempiä matkoja hankalissa olosuhteissa, kumin vaihto ja paikkaus kuuluu jo pakollisiin taitoihin. Jopa lyhyitä kauppareissuja tekevillekin rengasrikko sattuu eteen ennemmin tai myöhemmin. Jos polkupyörän kumi tyhjenee erittäin nopeasti, kannattaa kuitenkin ennen renkaanvaihtoa tarkistaa, jos syy olisikin itse [[venttiili#Venttiilin_vuotamisen_tarkistus|venttiilissä, joka vuotaa]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kumin paikkaus ja vaihto on oikeasti yksinkertainen ja vaivaton operaatio, joka kuitenkin jostain syystä saa monelta sormen suuhun. Väärällä tekniikalla vaihto saattaakin kestää ikuisuuden tai paikkaus ei vain kestä. Kun oikean tekniikan on kerran opetellut ja vaihdon/paikkauksen tehnyt, osaa sen kuitenkin tehdä aina myöhemminkin. Renkaanvaihto operaationa on myös samanlainen pyörästä riippumatta. Mitä useammin sen teet, sitä nopeammin siitä suoriudut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Rengasrikkojen välttäminen==&lt;br /&gt;
Rengasrikkoja on polkupyörillä lähestulkoon mahdotonta kokonaan välttää, mutta pienellä panostuksella niiden määrä vähenee huomattavasti. Parhaiten renkaan paikkaukselta vältytään, ostamalla pistosuojatut renkaat, joiden materiaali on tavanomaista kestävämpää. Erityisesti talven ja kevään kivimurskassa ajaessa pistosuojatut renkaat ovat järkevä investointi. Välttämättä tällaisten renkaiden hinta ei ole edes tavallisia renkaita kalliimpi. Hyvät pistosuojatut renkaat maantiepyörään saa noin 30:llä eurolla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:tyhjä rengas.jpg|thumb|right|px|Rengasrikkoja voi hyvin estää pistosuojatuilla renkailla]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa myös olla liikenteessä sen verran hereillä, että kiertää kaikki lasinsirut ja louhikot. Jos törmäät juuri uutta asfalttia tekevän ryhmän, kierrä se tai kanna pyörä sen yli, ellet halua renkaitasi täyteen pikeä, joka kerää kaiken hiekan koko loppumatkaltasi. Järkevää olisi myös ainakin kerran kuussa tyhjentää koko rengas ilmasta ja tarkastella/kaivaa mahdolliset terävät kivet renkaan sisästä. Jos rengas näyttää jo hirmu kuluneelta kannattaa se tietenkin vaihtaa, ennen kuin on liian myöhäistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarvittavat työkalut==&lt;br /&gt;
* Paikkarasia, jossa paikkoja, liimaa ja karhennuspaperia&lt;br /&gt;
* Laadukas pumppu, joka sopii venttiiliin&lt;br /&gt;
* Renganraudat, 3 kpl (oikeasti muovia)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jotta renkaan vaihto ja pakkaus olisi aina tarvittaessa tai hädän hetkellä mahdollista, mukana pitää kuljettaa joka kerta pientä työkaluarsenaalia. Pakollisiin varusteisiin kuuluukin aina vähintään pieni polkupyörän käsipumppu ja paikkarasia tai varasisäkumi. Vaikeimpien tapausten varalle mukana on hyvä pitää myös rengasrautoja. Helpoiten pumppu kulkee aina runkoon kiinnitettynä ja varasisäkumi, rengasraudat ja paikkarasia satulalaukussa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:välineitä renkaanvaihtoon.jpg|thumb|right|300px|Kaikki tarvittavat välineet renkaan paikkaukseen kulkevat satulalaukussa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Renkaan vaihto lyhyesti==&lt;br /&gt;
# Paikattavan renkaan irrotus rungosta&lt;br /&gt;
# Sisäkumin tyhjennys ja renkaan irrotus vanteelta&lt;br /&gt;
# Reijän etsintä sisäkumista&lt;br /&gt;
# Ulkorenkaan tarkistus terävien esineiden poistamiseksi&lt;br /&gt;
# Kumin paikkaus ja laitto ulkorenkaan sisään&lt;br /&gt;
# Renkaan asennus paikoilleen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Riippuen renkaan kireydestä ja olosuhteista, tyypillinen renkaan vaihto ja paikkaus vie aikaa noin 15 minuuttia. Jos paikattava rengas on erittäin löysä eturengas, reikä löytyy jo pelkän äänen perusteella, omistaa &amp;quot;tarrapaikan&amp;quot; ja nopean pumpun, homma on mahdollista hoitaa jopa alle viidessä minuutissa. Vaikeissa olosuhteissa tehty kireän renkaan vaihto saattaa tosin viekä jopa puolikin tuntia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Renkaan irrotus===&lt;br /&gt;
Ensin puhjennut rengas kannattaa irrottaa pyörän haarukasta, jotta sisäkumin irrotus ja paikkaus olisivat helpompaa. Käännä pyörä ympäri siten, että se on maassa satulan ja ohjaustangon varassa. Näin rengas on näppärä irrottaa. Monesta pyörästä löytyy jonkinlainen jarrujen pikavapautin, jonka avulla saadaan jarrupalat riittävän etäälle toisistaan. Näin pyörä ja rengas mahtuvat paremmin pois haarukasta. Jos kyseessä on etupyörä, tarvitsee vain avata pikalinkku tai akselin päätymutterit, joilla pyörä on kiinni haarukassa ja poistaa rengas. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takarenkaan kohdalla irrotus on hieman hankalampaa. Jos kyseessä on napavaihde, täytyy ensin irroittaa vaijeri navasta. Tämän jälkeen avataan linkku/mutterit ja poistetaan pyörä haarukasta. Normaalivaihteisissä polkupyörissä takapyörän poisto on helpompaa, jos vaihtajan on siirtänyt ensiksi pienimmälle takarattaalleon. Ketjua voi siirtää rengasraudalla hieman takarattaiden ohi ja näin meillä on vapaa rengas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ulkokumin ja sisäkumin irrotus vanteelta===&lt;br /&gt;
Jotta sisäkumi olisi mahdollista irrottaa vanteelta, pitää sisäkumista poistaa aluksi ilma venttiilin kautta. Ilman poistaminen riippuu siitä, minkätyyppinen venttiili on kyseesä (katso tarkemmin artikkeli: [[Venttiili]]). Maantiepyörissä yleinen Presta-venttiili avataan ruuvaamalla nuppi löysemmälle ja painamalla sitä sisäänpäin. Jos pyörässä on autonventtiili, painetaan sen sisällä olevaa tappia alas. Perinteinen venttiili avataan ruuvaamalla kaulus irti ja vetämällä venttiilin sisus ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aloita ulkokumin vanteelta pois ottaminen vaikkapa venttiilin vastakkaiselta puolelta, tällöin rengasraudat saa helpoiten kumin alle. Raota ulkokumin ja vanteen väliä varovasti työntämällä muovinen rengasrauta niiden väliin. Kun rengasrauta on renkaan reunan alla, painamalla rengasrautaa osa ulkorenkaasta nousee pois vanteelta. Jos ulkorengas on löysä, koko renkaan saa tämän jälkeen irrotettua käsin tai liu&#039;uttamalla rengasrautaa pitkittäissuunnassa vanteen ja ulkorenkaan välissä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jotkin renkaat ovat niin tiukkoja, että operaatioon tarvitaan useampaa rengasrautaa. Kiinnitä käyttämäsi rengasraudan toinen pää pinnoihin ja sijoita 2 kappaletta rengasrautoja noin 10-15 cm päähän toisistaan ulkokumin reunan alle. Paina varovasti rengasrautoja alaspäin ja näin ulkokumin pitäisi tulla vihdoinkin kunnolla vanteen reunan yli. Tämän jälkeen kuljeta taas yhtä rengasrautaa rauhallisesti pitkin vanteen reunaa, jotta ulkokumi tulee vanteen reunan yli koko matkalta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nyt ulkokumi on toiselta puolelta vielä vanteella ja toisella puolella vanteen ulkopuolella. Seuraaksi kaiva sisäkumi ulkokumin sisältä. Poista sisäkumi viimeiseksi venttiilin kohdalta. Paina venttiilin kohdalla ulkokumi irti olevalta puolelta sisäkumin ja venttiilireijän yli, jolloin venttiili voidaan vetää ulos venttiilinreijästä. Halutessaan koko ulkorenkaan voi myös irrottaa kokonaan vanteelta, jolloin sisäkumin irrotus ja ulkorenkaan tarkistus on helpompi tehdä. Tällöin tosin ulkorenkaan takaisin laittaminen myöhemmässä vaiheessa on hitaampaa. Todella kireiden renkaiden kohdalla kannattaa siis mieluummin irrottaa ulkorengas vain vanteen toiselta puolelta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Reijän etsintä sisäkumista===&lt;br /&gt;
Pumppaa sisäkumiin ilmaa. Monesti reijän löytää jo sieltä vuotavan ilman äänen perusteella. Jos&lt;br /&gt;
reikä on melko pieni, kannattaa etsiä sitä laittamalla sisäkumi nenän/huulien eteen, jotka aistivat pienenkin ilmavirtauksen todella herkästi. Toinen konsti on upottaa sisäkumi vesiastiaan ja tarkailla ilmakuplia. Tämä on usein etenkin äärettömän pienten reikien kohdalla ainut tapa paikallistaa vuoto. Kun löydät reijän, merkkaa sen kohta vaikkapa tussilla tai valkoisella liidulla tai teipillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kumin Paikkaus===&lt;br /&gt;
Kun reikä on löytynyt, tyhjennä renkaasta vähän ilmaa paikkauksen helpottamiseksi. Putsaa ja karhenna reijän alue hiekkapaperilla, jotta liima tarttuis siihen mahdollisimman hyvin. Älä kuitenkaan hinkkaa niin, että hiot sisäkumiin uuden reijän. Tutustu käyttämäsi paikkarasian ohjeisiin ja selvitä tarvitseeko juuri niihin paikkoihin laittaa liimaa. Yleensä liiman laittaminen sisäkumin pinnalle riittää, kun paikan toisella puolella on folio tai ohut muovi. Levitä kumiliimaa tulevan paikan alueelle ja anna kuivua hetki (1-2 minuuttia), kunnes liima on mattapintaista, eikä kiillä. Aseta paikka reijän päälle ja paina paikkaa noin 5min, jonka jälkeen liiman pitäisi olla riittävän kuivaa. Monesti paikaan jää päälle muovinen tai paperinen kalvo joka tulee poistaa. Poistaessa tulee varoa ettei paikan reuna lähde irtoamaan kalvon mukana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:kuvasarja reijän paikkaamisesta.jpg|thump|left|700px|Karhennettuun pintaan lisätään liima ja annetaan kuivua. Lopuksi paikka päälle ja painellaan sitä hetkinen]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:park tool super patch paikkarasia.jpg|thumb|right|250px|Tarrapaikkoja on helppo kuljettaa ja käyttää]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nykyisin markkinoilta löytyy myös erinomaisesti toimivia, vain postimerkin kokoisia paikkarasioita, joiden käyttö on erittäin helppoa ja nopeaa. Mukana on yleensä pala karhennuspaperia ja muutama paikka, jotka toimivat tarran tapaan. Paikan toiselta puolelta irrotetaan kalvo ja paikka vain kiinnitetään sisärenkaaseen. Mitään liimauksia ja odottelua ei siis tarvita. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ulkorenkaan ja vannenauhan tarkistus===&lt;br /&gt;
Vielä on löytämättä rengasrikon varsinainen aiheuttaja. Käy sormien avulla läpi koko ulkokumin sisäpinta. Jos tunnet teräviä kohtia, katso kumin ulkopuolelta näkyykö kiviä/lasia yms. renkaan pinnassa. Voit puristella kumia, jolloin kumissa olevat reijät ja vauriot avautuvat paremmin ja näet onko siellä kiviä. Käy läpi loputkin ulkokumin pinnasta ja poista kivensirut yms. Jos löydät rengasrikon aiheuttajan, heitä se mielellään kauas pyöräreitistä, ettei kukaan muu aja saman esineen päältä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tätä vaihetta ei saa todallakaan unohtaa, sillä jos ulkorenkaan sisäpinnassa on esimerkiksi terävä kivi ja sitä ei ole muistettu poistaa, puhkeaa rengas nopeasti uudelleen paikkauksen jälkeen. Ulkorenkaasta ei välttämättä aina löydy mitään teräviä esineitä, vaan ne ovat voineet irrota siitä heti reiän tehtyään. Jos sisäkumissa on reikä on vanteen puolella, eikä ulkorenkaan puolella, tutki vannenauhan kunto. Tarkista, että vannenauha on paikallaan eikä vanteesta törrötä piikkiä tai pinnan päätä, joka mahdollisesti puhkaisee sisäkumin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Renkaan asennus===&lt;br /&gt;
Kun sisäkumi on vihdoin paikattu, puuttuu enää sen paikalleen asennus. Jos ulkorenkaan toinen reuna ei ole vielä vanteella, aseta ulkorengas vanteen sisäpuolelle. Aseta hivenen muotoonsa pumpattu sisäkumi ulkorenkaan sisälle kokonaisuudessaan, aloittaen venttiilistä. Paina ulkokumin toinenkin reuna vanteelle aloittaen venttiilin kohdasta. Katso, ettei venttiili jää vinoon. Kun ulkokumia on ulkopuolella alle 1/4 osa, ota rengasraudat avuksi tarvittaessa. Aseta toinen rauta paikalleen ja estä sillä ulkokumin uudelleen irtoaminen. Toisen käden raudalla taivuta pikkuhiljaa ulkokumia paikalleen. Varo ettei sisäkumi jää vanteen ja rengasraudan väliin. Kun ulkokumi on paikallaan, lisää renkaaseen hieman ilmaa ja puristele renkaan sivuja, jotta sisäkumi asettuisi kunnolla paikalleen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pumppaa rengas lopulta oikeaan käyttöpaineeseen ja kiinnitä takaisin pyörän haarukkaan. Takavaihtajan ketjua voi avittaa oikeaan paikkaan rengasraudan avulla. Kirista mutterit/linkut ja muista palauttaa jarrujen pikavapautin oikeaan asentoon. Tarkista jarrujen ja vaihteiden toiminta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Katso myös==&lt;br /&gt;
[[Videot#Uuden_sisäkumin_vaihto|Videoita siitä, miten rengas vaihdetaan oikeaoppisesti]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
http://www.fillari-lehti.fi/perus/jutut/2007/Renkaanvaihto.pdf&lt;br /&gt;
http://fi.wikibooks.org/wiki/Polkupyörän_huolto_ja_korjaus/Kumin_paikkaaminen&lt;br /&gt;
http://fi.wikibooks.org/wiki/Polkupyörän_huolto_ja_korjaus/Sisä-_ja_ulkokumin_vaihtaminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Kesken|Tässä voisi olla jotain havainnollistavia kuvia. Näitä löytyy esim. Wikikirjaston sivulta [http://fi.wikibooks.org/wiki/Polkupyörän_huolto_ja_korjaus/Kumin_paikkaaminen Kumin paikkaaminen], josta voisi myös katsoa, jos siitä kannattaa kopioida jotain tekstiä, kuin myös Wikikirjaston sivulta [http://fi.wikibooks.org/wiki/Polkupyörän_huolto_ja_korjaus/Sisä-_ja_ulkokumin_vaihtaminen Sisä- ja ulkokumin vaihtaminen].}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Kumin_paikkaus&amp;diff=974</id>
		<title>Kumin paikkaus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Kumin_paikkaus&amp;diff=974"/>
		<updated>2008-08-27T09:00:59Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: lisätty kuvia&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Kuva:renkaan paikkaus.jpg|thumb|right|250px|Jokaisen pitäisi hallita renkaan paikkaus]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jokaisen pyöräilijän perustaitoihin pitäisi kuulua renkaan paikkaus ja vaihto kohtuullisessa ajassa. Jos pyöräilee pitempiä matkoja hankalissa olosuhteissa, kumin vaihto ja paikkaus kuuluu jo pakollisiin taitoihin. Jopa lyhyitä kauppareissuja tekevillekin rengasrikko sattuu eteen ennemmin tai myöhemmin. Jos polkupyörän kumi tyhjenee erittäin nopeasti, kannattaa kuitenkin ennen renkaanvaihtoa tarkistaa, jos syy olisikin itse [[venttiili#Venttiilin_vuotamisen_tarkistus|venttiilissä, joka vuotaa]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kumin paikkaus ja vaihto on oikeasti yksinkertainen ja vaivaton operaatio, joka kuitenkin jostain syystä saa monelta sormen suuhun. Väärällä tekniikalla vaihto saattaakin kestää ikuisuuden tai paikkaus ei vain kestä. Kun oikean tekniikan on kerran opetellut ja vaihdon/paikkauksen tehnyt, osaa sen kuitenkin tehdä aina myöhemminkin. Renkaanvaihto operaationa on myös samanlainen pyörästä riippumatta. Mitä useammin sen teet, sitä nopeammin siitä suoriudut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Rengasrikkojen välttäminen==&lt;br /&gt;
Rengasrikkoja on polkupyörillä lähestulkoon mahdotonta kokonaan välttää, mutta pienellä panostuksella niiden määrä vähenee huomattavasti. Parhaiten renkaan paikkaukselta vältytään, ostamalla pistosuojatut renkaat, joiden materiaali on tavanomaista kestävämpää. Erityisesti talven ja kevään kivimurskassa ajaessa pistosuojatut renkaat ovat järkevä investointi. Välttämättä tällaisten renkaiden hinta ei ole edes tavallisia renkaita kalliimpi. Hyvät pistosuojatut renkaat maantiepyörään saa noin 30:llä eurolla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:tyhjä rengas.jpg|thumb|right|px|Rengasrikkoja voi hyvin estää pistosuojatuilla renkailla]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kannattaa myös olla liikenteessä sen verran hereillä, että kiertää kaikki lasinsirut ja louhikot. Jos törmäät juuri uutta asfalttia tekevän ryhmän, kierrä se tai kanna pyörä sen yli, ellet halua renkaitasi täyteen pikeä, joka kerää kaiken hiekan koko loppumatkaltasi. Järkevää olisi myös ainakin kerran kuussa tyhjentää koko rengas ilmasta ja tarkastella/kaivaa mahdolliset terävät kivet renkaan sisästä. Jos rengas näyttää jo hirmu kuluneelta kannattaa se tietenkin vaihtaa, ennen kuin on liian myöhäistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarvittavat työkalut==&lt;br /&gt;
* Paikkarasia, jossa paikkoja, liimaa ja karhennuspaperia&lt;br /&gt;
* Laadukas pumppu, joka sopii venttiiliin&lt;br /&gt;
* Renganraudat, 3 kpl (oikeasti muovia)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jotta renkaan vaihto ja pakkaus olisi aina tarvittaessa tai hädän hetkellä mahdollista, mukana pitää kuljettaa joka kerta pientä työkaluarsenaalia. Pakollisiin varusteisiin kuuluukin aina vähintään pieni polkupyörän käsipumppu ja paikkarasia tai varasisäkumi. Vaikeimpien tapausten varalle mukana on hyvä pitää myös rengasrautoja. Helpoiten pumppu kulkee aina runkoon kiinnitettynä ja varasisäkumi, rengasraudat ja paikkarasia satulalaukussa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:välineitä renkaanvaihtoon.jpg|thumb|right|300px|Kaikki tarvittavat välineet renkaan paikkaukseen kulkevat satulalaukussa]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Renkaan vaihto lyhyesti==&lt;br /&gt;
# Paikattavan renkaan irrotus rungosta&lt;br /&gt;
# Sisäkumin tyhjennys ja renkaan irrotus vanteelta&lt;br /&gt;
# Reijän etsintä sisäkumista&lt;br /&gt;
# Ulkorenkaan tarkistus terävien esineiden poistamiseksi&lt;br /&gt;
# Kumin paikkaus ja laitto ulkorenkaan sisään&lt;br /&gt;
# Renkaan asennus paikoilleen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Riippuen renkaan kireydestä ja olosuhteista, tyypillinen renkaan vaihto ja paikkaus vie aikaa noin 15 minuuttia. Jos paikattava rengas on erittäin löysä eturengas, reikä löytyy jo pelkän äänen perusteella, omistaa &amp;quot;tarrapaikan&amp;quot; ja nopean pumpun, homma on mahdollista hoitaa jopa alle viidessä minuutissa. Vaikeissa olosuhteissa tehty kireän renkaan vaihto saattaa tosin viekä jopa puolikin tuntia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Renkaan irrotus===&lt;br /&gt;
Ensin puhjennut rengas kannattaa irrottaa pyörän haarukasta, jotta sisäkumin irrotus ja paikkaus olisivat helpompaa. Käännä pyörä ympäri siten, että se on maassa satulan ja ohjaustangon varassa. Näin rengas on näppärä irrottaa. Monesta pyörästä löytyy jonkinlainen jarrujen pikavapautin, jonka avulla saadaan jarrupalat riittävän etäälle toisistaan. Näin pyörä ja rengas mahtuvat paremmin pois haarukasta. Jos kyseessä on etupyörä, tarvitsee vain avata pikalinkku tai akselin päätymutterit, joilla pyörä on kiinni haarukassa ja poistaa rengas. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Takarenkaan kohdalla irrotus on hieman hankalampaa. Jos kyseessä on napavaihde, täytyy ensin irroittaa vaijeri navasta. Tämän jälkeen avataan linkku/mutterit ja poistetaan pyörä haarukasta. Normaalivaihteisissä polkupyörissä takapyörän poisto on helpompaa, jos vaihtajan on siirtänyt ensiksi pienimmälle takarattaalleon. Ketjua voi siirtää rengasraudalla hieman takarattaiden ohi ja näin meillä on vapaa rengas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ulkokumin ja sisäkumin irrotus vanteelta===&lt;br /&gt;
Jotta sisäkumi olisi mahdollista irrottaa vanteelta, pitää sisäkumista poistaa aluksi ilma venttiilin kautta. Ilman poistaminen riippuu siitä, minkätyyppinen venttiili on kyseesä (katso tarkemmin artikkeli: [[Venttiili]]). Maantiepyörissä yleinen Presta-venttiili avataan ruuvaamalla nuppi löysemmälle ja painamalla sitä sisäänpäin. Jos pyörässä on autonventtiili, painetaan sen sisällä olevaa tappia alas. Perinteinen venttiili avataan ruuvaamalla kaulus irti ja vetämällä venttiilin sisus ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aloita ulkokumin vanteelta pois ottaminen vaikkapa venttiilin vastakkaiselta puolelta, tällöin rengasraudat saa helpoiten kumin alle. Raota ulkokumin ja vanteen väliä varovasti työntämällä muovinen rengasrauta niiden väliin. Kun rengasrauta on renkaan reunan alla, painamalla rengasrautaa osa ulkorenkaasta nousee pois vanteelta. Jos ulkorengas on löysä, koko renkaan saa tämän jälkeen irrotettua käsin tai liu&#039;uttamalla rengasrautaa pitkittäissuunnassa vanteen ja ulkorenkaan välissä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jotkin renkaat ovat niin tiukkoja, että operaatioon tarvitaan useampaa rengasrautaa. Kiinnitä käyttämäsi rengasraudan toinen pää pinnoihin ja sijoita 2 kappaletta rengasrautoja noin 10-15 cm päähän toisistaan ulkokumin reunan alle. Paina varovasti rengasrautoja alaspäin ja näin ulkokumin pitäisi tulla vihdoinkin kunnolla vanteen reunan yli. Tämän jälkeen kuljeta taas yhtä rengasrautaa rauhallisesti pitkin vanteen reunaa, jotta ulkokumi tulee vanteen reunan yli koko matkalta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nyt ulkokumi on toiselta puolelta vielä vanteella ja toisella puolella vanteen ulkopuolella. Seuraaksi kaiva sisäkumi ulkokumin sisältä. Poista sisäkumi viimeiseksi venttiilin kohdalta. Paina venttiilin kohdalla ulkokumi irti olevalta puolelta sisäkumin ja venttiilireijän yli, jolloin venttiili voidaan vetää ulos venttiilinreijästä. Halutessaan koko ulkorenkaan voi myös irrottaa kokonaan vanteelta, jolloin sisäkumin irrotus ja ulkorenkaan tarkistus on helpompi tehdä. Tällöin tosin ulkorenkaan takaisin laittaminen myöhemmässä vaiheessa on hitaampaa. Todella kireiden renkaiden kohdalla kannattaa siis mieluummin irrottaa ulkorengas vain vanteen toiselta puolelta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Reijän etsintä sisäkumista===&lt;br /&gt;
Pumppaa sisäkumiin ilmaa. Monesti reijän löytää jo sieltä vuotavan ilman äänen perusteella. Jos&lt;br /&gt;
reikä on melko pieni, kannattaa etsiä sitä laittamalla sisäkumi nenän/huulien eteen, jotka aistivat pienenkin ilmavirtauksen todella herkästi. Toinen konsti on upottaa sisäkumi vesiastiaan ja tarkailla ilmakuplia. Tämä on usein etenkin äärettömän pienten reikien kohdalla ainut tapa paikallistaa vuoto. Kun löydät reijän, merkkaa sen kohta vaikkapa tussilla tai valkoisella liidulla tai teipillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Kumin Paikkaus===&lt;br /&gt;
Kun reikä on löytynyt, tyhjennä renkaasta vähän ilmaa paikkauksen helpottamiseksi. Putsaa ja karhenna reijän alue hiekkapaperilla, jotta liima tarttuis siihen mahdollisimman hyvin. Älä kuitenkaan hinkkaa niin, että hiot sisäkumiin uuden reijän. Tutustu käyttämäsi paikkarasian ohjeisiin ja selvitä tarvitseeko juuri niihin paikkoihin laittaa liimaa. Yleensä liiman laittaminen sisäkumin pinnalle riittää, kun paikan toisella puolella on folio tai ohut muovi. Levitä kumiliimaa tulevan paikan alueelle ja anna kuivua hetki (1-2 minuuttia), kunnes liima on mattapintaista, eikä kiillä. Aseta paikka reijän päälle ja paina paikkaa noin 5min, jonka jälkeen liiman pitäisi olla riittävän kuivaa. Monesti paikaan jää päälle muovinen tai paperinen kalvo joka tulee poistaa. Poistaessa tulee varoa ettei paikan reuna lähde irtoamaan kalvon mukana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:kuvasarja reijän paikkaamisesta.jpg|thump|left|700px|Karhennettuun pintaan lisätään liima ja annetaan kuivua, lopuksi paikka päälle ja painellaan sitä hetkinen]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:park tool super patch paikkarasia.jpg|thumb|right|250px|Tarrapaikkoja on helppo kuljettaa ja käyttää]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nykyisin markkinoilta löytyy myös erinomaisesti toimivia, vain postimerkin kokoisia paikkarasioita, joiden käyttö on erittäin helppoa ja nopeaa. Mukana on yleensä pala karhennuspaperia ja muutama paikka, jotka toimivat tarran tapaan. Paikan toiselta puolelta irrotetaan kalvo ja paikka vain kiinnitetään sisärenkaaseen. Mitään liimauksia ja odottelua ei siis tarvita. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Ulkorenkaan ja vannenauhan tarkistus===&lt;br /&gt;
Vielä on löytämättä rengasrikon varsinainen aiheuttaja. Käy sormien avulla läpi koko ulkokumin sisäpinta. Jos tunnet teräviä kohtia, katso kumin ulkopuolelta näkyykö kiviä/lasia yms. renkaan pinnassa. Voit puristella kumia, jolloin kumissa olevat reijät ja vauriot avautuvat paremmin ja näet onko siellä kiviä. Käy läpi loputkin ulkokumin pinnasta ja poista kivensirut yms. Jos löydät rengasrikon aiheuttajan, heitä se mielellään kauas pyöräreitistä, ettei kukaan muu aja saman esineen päältä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tätä vaihetta ei saa todallakaan unohtaa, sillä jos ulkorenkaan sisäpinnassa on esimerkiksi terävä kivi ja sitä ei ole muistettu poistaa, puhkeaa rengas nopeasti uudelleen paikkauksen jälkeen. Ulkorenkaasta ei välttämättä aina löydy mitään teräviä esineitä, vaan ne ovat voineet irrota siitä heti reiän tehtyään. Jos sisäkumissa on reikä on vanteen puolella, eikä ulkorenkaan puolella, tutki vannenauhan kunto. Tarkista, että vannenauha on paikallaan eikä vanteesta törrötä piikkiä tai pinnan päätä, joka mahdollisesti puhkaisee sisäkumin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Renkaan asennus===&lt;br /&gt;
Kun sisäkumi on vihdoin paikattu, puuttuu enää sen paikalleen asennus. Jos ulkorenkaan toinen reuna ei ole vielä vanteella, aseta ulkorengas vanteen sisäpuolelle. Aseta hivenen muotoonsa pumpattu sisäkumi ulkorenkaan sisälle kokonaisuudessaan, aloittaen venttiilistä. Paina ulkokumin toinenkin reuna vanteelle aloittaen venttiilin kohdasta. Katso, ettei venttiili jää vinoon. Kun ulkokumia on ulkopuolella alle 1/4 osa, ota rengasraudat avuksi tarvittaessa. Aseta toinen rauta paikalleen ja estä sillä ulkokumin uudelleen irtoaminen. Toisen käden raudalla taivuta pikkuhiljaa ulkokumia paikalleen. Varo ettei sisäkumi jää vanteen ja rengasraudan väliin. Kun ulkokumi on paikallaan, lisää renkaaseen hieman ilmaa ja puristele renkaan sivuja, jotta sisäkumi asettuisi kunnolla paikalleen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pumppaa rengas lopulta oikeaan käyttöpaineeseen ja kiinnitä takaisin pyörän haarukkaan. Takavaihtajan ketjua voi avittaa oikeaan paikkaan rengasraudan avulla. Kirista mutterit/linkut ja muista palauttaa jarrujen pikavapautin oikeaan asentoon. Tarkista jarrujen ja vaihteiden toiminta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Katso myös==&lt;br /&gt;
[[videot#uuden_sisäkumin_vaihto|Videoita siitä, miten rengas vaihdetaan oikeaoppisesti]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteet==&lt;br /&gt;
http://www.fillari-lehti.fi/perus/jutut/2007/Renkaanvaihto.pdf&lt;br /&gt;
http://fi.wikibooks.org/wiki/Polkupyörän_huolto_ja_korjaus/Kumin_paikkaaminen&lt;br /&gt;
http://fi.wikibooks.org/wiki/Polkupyörän_huolto_ja_korjaus/Sisä-_ja_ulkokumin_vaihtaminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{{Kesken|Tässä voisi olla jotain havainnollistavia kuvia. Näitä löytyy esim. Wikikirjaston sivulta [http://fi.wikibooks.org/wiki/Polkupyörän_huolto_ja_korjaus/Kumin_paikkaaminen Kumin paikkaaminen], josta voisi myös katsoa, jos siitä kannattaa kopioida jotain tekstiä, kuin myös Wikikirjaston sivulta [http://fi.wikibooks.org/wiki/Polkupyörän_huolto_ja_korjaus/Sisä-_ja_ulkokumin_vaihtaminen Sisä- ja ulkokumin vaihtaminen].}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Kuvasarja_reij%C3%A4n_paikkaamisesta.jpg&amp;diff=973</id>
		<title>Tiedosto:Kuvasarja reijän paikkaamisesta.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Kuvasarja_reij%C3%A4n_paikkaamisesta.jpg&amp;diff=973"/>
		<updated>2008-08-27T08:50:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Kuvasarja polkupyörän sisäkumin paikkauksesta. Ensin paikan ympärystä hiotaan karheaksi (KUVA 1). Paikan kokoiselle alueelle levitetään sitten ohut ja tasainen kerros kumiliimaa (KUVA 2). Kirkas foliosuoja otetaan irti paikasta (KUVA 3) ja painetaa&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Kuvasarja polkupyörän sisäkumin paikkauksesta. Ensin paikan ympärystä hiotaan karheaksi (KUVA 1). Paikan kokoiselle alueelle levitetään sitten ohut ja tasainen kerros kumiliimaa (KUVA 2). Kirkas foliosuoja otetaan irti paikasta (KUVA 3) ja painetaan foliota vasten ollut pinta lujasti reiän päälle (KUVA 4). Kuva rajattu [http://fi.wikibooks.org/wiki/Polkupyörän_huolto_ja_korjaus/Kumin_paikkaaminen Wikimedia Commonsista]. Kuvan ottaja: Mika Hakkarainen.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{GFDL}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Park_tool_super_patch_paikkarasia.jpg&amp;diff=972</id>
		<title>Tiedosto:Park tool super patch paikkarasia.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Park_tool_super_patch_paikkarasia.jpg&amp;diff=972"/>
		<updated>2008-08-27T08:23:56Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Park Tool:in helppokäyttöinen ja nopea paikkarasia, jossa ei tarvitse leikkiä liiman kanssa. Mukana 6 kappaletta tarrapaikkoja ja yksi pala hiomapaperia. Hinta ulkomailta ostettaessa noin 4 euroa ja kotimaassa 6 euroa. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Park Tool:in helppokäyttöinen ja nopea paikkarasia, jossa ei tarvitse leikkiä liiman kanssa. Mukana 6 kappaletta tarrapaikkoja ja yksi pala hiomapaperia. Hinta ulkomailta ostettaessa noin 4 euroa ja kotimaassa 6 euroa. Kuvan ottaja: Jarmo Vestola.&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:V%C3%A4lineit%C3%A4_renkaanvaihtoon.jpg&amp;diff=971</id>
		<title>Tiedosto:Välineitä renkaanvaihtoon.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:V%C3%A4lineit%C3%A4_renkaanvaihtoon.jpg&amp;diff=971"/>
		<updated>2008-08-27T08:18:29Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: /* Yhteenveto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Tarvittavat välineet renkaanvaihtoon. Mukana pumppu, muoviset rengasraudat, paikkarasia paikkoineen ja liimoineen, sisäkumi ja monitoimityökalu. Kaikki mahtuvat hyvin satulalaukkuun. Kuva kopioitu [http://www.flickr.com/photos/cyclepig/2467932654/ Flickr-palvelusta]. Kuvan ottaja: [http://www.flickr.com/photos/cyclepig/ cyclepig]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-2.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:V%C3%A4lineit%C3%A4_renkaanvaihtoon.jpg&amp;diff=970</id>
		<title>Tiedosto:Välineitä renkaanvaihtoon.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:V%C3%A4lineit%C3%A4_renkaanvaihtoon.jpg&amp;diff=970"/>
		<updated>2008-08-27T08:17:25Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Tarvittavat välineet renkaanvaihtoon. Mukana pumppu, muoviset rengasraudat, paikkarasia ja sisäkumi. Kaikki mahtuvat hyvin satulalaukkuun. Kuva kopioitu [http://www.flickr.com/photos/cyclepig/2467932654/ Flickr-palvelusta]. Kuvan ottaja: [http://www.fli&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Tarvittavat välineet renkaanvaihtoon. Mukana pumppu, muoviset rengasraudat, paikkarasia ja sisäkumi. Kaikki mahtuvat hyvin satulalaukkuun. Kuva kopioitu [http://www.flickr.com/photos/cyclepig/2467932654/ Flickr-palvelusta]. Kuvan ottaja: [http://www.flickr.com/photos/cyclepig/ cyclepig]&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-2.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Tyhj%C3%A4_rengas.jpg&amp;diff=969</id>
		<title>Tiedosto:Tyhjä rengas.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Tyhj%C3%A4_rengas.jpg&amp;diff=969"/>
		<updated>2008-08-27T08:01:46Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: Tyhjä rengas. Kuva kopioitu [http://www.flickr.com/photos/sfllaw/1326490541/ Flickr-palvelusta]. Kuvan ottaja: [http://www.flickr.com/photos/sfllaw// sfllaw].&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Tyhjä rengas. Kuva kopioitu [http://www.flickr.com/photos/sfllaw/1326490541/ Flickr-palvelusta]. Kuvan ottaja: [http://www.flickr.com/photos/sfllaw// sfllaw].&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-2.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Renkaan_paikkaus.jpg&amp;diff=968</id>
		<title>Tiedosto:Renkaan paikkaus.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.polkupyoraily.net/w/index.php?title=Tiedosto:Renkaan_paikkaus.jpg&amp;diff=968"/>
		<updated>2008-08-27T07:58:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Bianchi: osoite korjattu&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Renkaan paikkaus tien päällä. Kuva kopioitu [http://www.flickr.com/photos/padraics_travels/819481002/ Flickr-palvelusta]. Kuvan ottaja: [http://www.flickr.com/photos/padraics_travels/ Padraic].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{Cc-by-sa-2.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Bianchi</name></author>
	</entry>
</feed>